eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja 70 vuotta.
Marsalkka Mannerheim sai 75-vuotispäivänään lahjakseen sotilailtaan upean luutnantti Eino Pitkäsen suunnitteleman metsästysmajan saunoineen ja kalamajoineen. Maja sijaitsi alunperin Lieksajärven rannassa Rukäjärven Keihäsniemessä. Alue jäi kuitenkin sodan päätyttyä rajan väärälle puolen ja se siirrettiin suojaan. Myöhemmin Mannerheim hankki itse Lopelta vastaavan maalueen Punelia-järven rannalta ja maja siirrettiin meille.
Nykyisin Marskin Maja seisoo samalla kauniilla mäntyrinteellä läntisellä Lopella ja on meidän tärkein matkailukohde. Vuosittain Marskin Majalla käy viitisentoistatuhatta vierasta ja heistä vielä hyvin suuri osa nauttiin Majan Herrojen Teuvo Zettermanin ja Heikki Kujansuun ruokapöytien herkuista. Bravuurina tietenkin Marsalkka Mannerheimin lempiruuista koottu Marskin Lounas lampaansatuloineen ja aitoine Marskin Ryyppyineen. Lopen Marskin Maja on muuten ainoa paikka Suomessa missä saa aidon reseptin mukaan itse sekoitetun Marskin Ryypyn. Elämys jo sekin.
Mutta tänään juhlistamme Marskin Majaa Lopella suurella juhlalla. Perinteen mukaan juhla pidetään majan pihapiirissä ja perinteen mukaan sitä kunnioittaa läsnäolollaan myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Oli tärkeää saada Niinistön vierailu tähän tilaisuuteen onnistumaan ja se onkin meille nyt suuri kunnia-asia.
Tänään siis Punelian rannalla iltapäivällä.
…
Sitä ennen kuitenkin Helsinkiin Suomen eduskuntaan. Aamusta ympäristövaliokunnan kevään viimeinen kokous ja sitten iltapäivä täysistunto.
…
Eduskunnassa tänään lyhyt päivä. Ympäristövaliokunnassa saimme kevään asiat jo valmiiksi kun saimme nippuun asumisoikeuslainsäädännön pienen tarkennuksen. Nyt siis kokoukset sieltä loppu ja sama tilanne myös puolustusvaliokunnassa, mutta ulkoasiainvaliokunnassa vielä jatkamme ja näyttää siltä, että vielä juhannuksen jälkeenkin. Katsotaan miten saamme hommat kasaan ja mitä uutta sinne tulee. Pahalta siis näyttää.
Mutta eduskunnasta sitten takaisin koti Lopelle ja nyt ”matkassa” arvovieraita eli Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Oli upea juttu, että saimme kaksi maamme korkeinta poliitikkoa samaan tilaisuuteen ja juhlistamaan upean Marskin Majamme 70-vuotista taivalta. Itse olin aikanaan jo mukana majan 50-vuotisjuhlissa ja sitten 60-vuotisjuhlissakin ja välissäkin monissa, mutta tänään juhlassa jotain erityistä tunnelmaa. Niinistö piti kertakaikkisen upean arvopuheen ja itse pidin erittäin hienona sitä, että hän ei tälläkään kertaa tyytynyt vain historiaan vaikka sivusi sitäkin vaan nimenomaan katsoi vahvasti tätä päivää. Ja niin kuin Niinistö totesi niin jo 20-luvulla Mannerheim puhui ja oli huolissaan samasta eli nuorten tilanteesta perustaessaan nimeään edelleen kantavan Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Nyt Niinistö nostanut saman aiheen jälleen keskustelun ja tekojenkin keskiöön ja tämä on nyt juuri sitä mitä olemme kaivanneet.
Toki upeaa oli sekin, että jälleen maassamme on presidentti joka arvostaa tätä Mannerheimin työtä maamme hyväksi ja tunnustaa sen, että ilman niitä uhrauksia emme tällaisessa maassa nyt saisi elää.
Mutta upea juhla jälleen ja kiitos siitä Marskin Majalle sen puheenjohtajalle Sami Sihvolle ja Matti Ahtiaiselle. Tällaisissa tilaisuuksissa on aina kunnia saada olla mukana.
Ja kiitos myös kaikille heille ja teille jotka olette vuosikymmenten aikana tehneet valtavan vapaaehtoistyön Marskin Majalla ja sen hyväksi. Yksi teistä on nyt poissa, kun Marskin Majan pitkäaikainen isäntä Raimo Laitinen siirtyi ajasta iäisyyteen viime viikolla. Hänen panoksensa Marskin Majan eteen on vuosikymmenten saatossa ollut tekijänä omaa luokkaansa. Osanottoni Raimon läheisille ja kiitos kaikesta mitä häneltä pikkupojasta lähtien sain. Ja muuten hän oli myös ensimmäinen työnantajanikin kun aikanaan kesiä Marskin Majan oppaana sain viettää. Kiitos niistä ja kaikesta.
Ehkä tänäpäivänä samaa arvokkainta työtä tekevät Majan Herra Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu, jotka ovat tehneet uskomattoman työn paikan ja sen perinteen vaalimiseksi ja kunnioittamiseksi. Muisto siis elää ja se ei himmene. Kiitos tekijöille.