Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on puhunut kauniisti ja äänekkäästikin siitä, miten poliisien resurssit turvataan, miten poliisien määrärahoista ei leikata ja miten turvallisuuslupaus pidetään. Aiemmin, kun aiheesta kirjoitin ja nostin poliisien määrärahaleikkaukset julkisuuteen sain vastaani hallituspuolueiden uskollisen kansanedustajajoukon, joka toinen toisensa perään levitti tietoa, että ”hallitus panostaa poliiseihin” ja, että ”hallitus lisää poliisien määrää” jne. Tiesin, että totuus on toinen ja yleensä se myös tulee aikanaan julki.
Nyt, kun Marinin hallitus julkaisi lopulta vuoden 2022 talousarvioehdotuksensa, niin karu totuus paljastui. Budjettikirjasta, mikä pitää sisällään peräti 6,9 miljardia lisävelanottoa, ei kuitenkaan poliisimäärän varmistavaa määrärahatasoa löydy. Eli vaikka hallitus ottaa lähes joka tunti ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä velkaa miljoona euroa, niin turvallisuuden edellyttämää määrärahaa se ei siihen saanut mahtumaan eikä pystynyt varmistamaan.
Tällä viikolla Suomen poliisi kertoikin aloittavansa YT-neuvottelut ja uhattuna on talousarvion määrärahoilla noin 200-250 poliisin työ. Poliisien määrä siis laskisi ensi vuonna lähelle 7000 poliisia tai jopa sen alle, vaikka vielä keväällä sisäisen turvallisuuden selonteossa sovittiin, että vuonna 2025 maassamme pitäisi olla 7850 poliisia ja vuosikymmenen lopussa 8200 poliisia. Suunta siis kääntyisi tällä budjetilla laskuun.
Eduskunnan budjetin lähetekeskustelussa (28.9.2021) Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) totesikin, että kokoomus ei tule hyväksymään turvallisuuslupauksen pettämistä ja poliisien määrän leikkaamista ja, jos hallitus ei puuttuvaa 30 miljoonan euron määrärahaa poliisin budjettiin lisää, niin kokoomus tekee asiasta välikysymyksen. Leikkaus tämän vuoden poliisin määrärahoista, 838 miljoonasta eurosta, nyt esitettyyn 807,9 miljoonaan euroon on nimittäin niin raju, että se tulisi näkyy karulla tavalla poliisin työssä ja myös meidän tavallisessa arjessa. Poliisien määrän vähentäminen tarkoittaisi sitä, että poliisit joutuisivat priorisoimaan poliiseja kiireellisiin hälytyspalveluihin, mutta liikennevalvonnasta jouduttaisiin jatkossa tinkimään, kuten myös ennaltaehkäisevästä työstä.
Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasivatkin kokoomuksen vetoomukseen heti samana päivänä, että he pyrkivät löytämään puuttuvat määrärahat. 30 miljoonan euron leikkauksen peruminen varmistaisi sen, että poliisienmäärä ei ensi vuonna laskisi. Haasteita tämänkin jälkeen kuitenkin riittäisi, nimittäin Marinin hallituksen tulevien vuosien kehyksissä on suunniteltuna lisää uusia leikkauksia poliisin voimavaroihin ja poliisien määrään.
Visio Suomesta maailman turvallisimpana maana vuonna 2030 on siis tällä menolla uhattuna. Se on vain kaunis tavoite, mutta arki menisi toiseen suuntaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen (kok.)