Päivä oli tehty vanhoista autoista ja uudesta asfaltista.

Lopen entinen kunnanjohtaja Voitto Saraneva piti avajaispuheen Pilpalatien Asfalttijuhlassa. Kiitos Voitto kauniista sanoista ja vuosikymmenten hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä.
Eilen nimittäin juhlistimme Neste Lopen johdolla Pilpalantien uutta asfalttia. 15-kilometrinen Pilpalantie yhdessä Yhdystien kanssa sai nimittäin peruskorjauksen myötä nyt uudet pikipinnan. Muistan lapsuudesta, kun tie muuttui, ehkä 1985 tai 1986, soratiestä öljysoratieksi ja sitten edellisen asfaltin tie oli saanut vuonna 2003. Itseasiassa eilen Nesteellä ensiasfaltointia muisteli myös entinen opettaja ja Lopen Samoojien ja Poronpolun aktiivi Juhani Kurki. Jussi kertoi, että tie oli niin musta ojan pientareita myöten, että syksyn pimeinä oli vaikea sen ajan autojen valoissa koko tietä edes nähdä. Lehtosen Simo taasen muisteli edellistä asfaltointia ja sitä miten heiltä tiellä tuli öljysoran sorat. Ja toki moni muisteli tietä muutenkin vuosikymmenten varsilta kuten myös juhlapuheen ja tien avajaispuheen pitänyt entinen kunnanjohtajamme Voitto Saranevakin. Voitollehan tämä tie ja viime vuonna jo asfaltoitu Hunsalantie sekä Siikalantien ovat olleet niitä ihan kotiteitä läpi elämän ja tänäänkin.
No, täytyy palata vähän tuohon lapsuusaikaan kyseisellä tiellä itsekin. Pilpalantie oli siis lapsuudessani vielä soratie. Muistan kuinka rakas isäni oli aina huolissaan Toyota Tercellin tuulilasista, kun tie oli vielä soratie ja sitten, kun tie sai uutta pintaa, niin olihan se aikamoista ropinaa, kun öljysoratien ”jyräyksen” hoitivat siihen aikaan normaali liikenne. Isäkin siis osaltaan Toyotallaan. Tiestä tuli kuitenkin askel askeleelta parempi, kunnes taas 2010-luvun lopulla tie alkoi pikkuhiljaa jälleen kärsiä vanhoista rungon maakivistä ja tuosta nyt siis jo 23 vuotta vanhan Pab-pinnan rikkoutumisesta. Pab siis tarkoitti pehmeää asfalttibetonia ja nyt uusi pinta tehtiinkin sitten paremmin kantavalla AB-pinnalla eli kovemmalla asfalttibetonilla. Yli 50 maakiveä tieltä nyt kaivettiin ylös – suurimmat kuulemma kuutionkin kokoisia – ja nehän tuota tietä ”vääntelivät” ja rospuuttokaudella kääntelivätkin ja muutenkin tietä nyt perusparannettiin. Aivan vastaavaa korjausta ei tielle tarvinnut tehdä mitä viime vuonna teimme Hunsalantielle ja Siikalantielle, mutta toivottavasti tälläkin korjauksella nyt taas mentäisiin 20-30 vuotta eteenpäin.
Laitoin tielle siis rahoituksen tälle vuodelle ja tavoite oli näin jatkaa Uudeltamaalta Karkkilasta 2024 alkanutta tieremonttia Siikalantie, Hunsalantie ja Ruposen risteysalueen kautta nyt tänä vuonna Pilpalatielle. Teimme esityksestäni päätöksen viime vuoden joulukuussa ja nyt loppusyksystä uutta asfalttia vedettiinkin yhteensä yli 15 kilometriä, kun tie sai uuden pinnan ja maakivien poistot aina läpi kirkonkylän kantatie 54:lle asti.

Asfalttijuhla keräsi uudesta pikipinnasta nauttimaan myös kolmisenkymmentä hienoa historiallista museoautoa.
Samalla osoitimme esityksestäni erillisrahoitusta myös pienemmälle Mt 13610:lle eli Kalamajantien alkuosan uudelleen asfaltointiin. Tien pinta piti saada kuntoon, kun alueelle on rakentunut yksi Etelä-Suomen johtavista ja suurimmista perunatiloista ja ”jalostamoista”. Aromäentilalla viljellään ja käsitellään vuosittain reilusti yli 100 hehtaarin perunat ja se tietää aikamoista traktoriliikennettä keväisin ja syksyisin ja sitten läpi vuoden kuorma-autoliikennettä pääasiassa Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kauppoihin. Tämän tien korjaus tehtiin jo aiemmin tänä kesänä. Ja vielä kolmantena osana tässä rahoitimme kantatie 54:n riista-aidan rakentamista Jokiniemestä Tammelaan päin.
Nyt nuo urakat riista-aitaa lukuunottamatta valmiit. Riista-aita valmistuu sitten loppuvuoden aikana. Mutta eilen jo näitä kaikkia juhlistimme, kun Neste Loppi järjesti yhteistyökumppaneineen hienon Asfalttijuhlan. Juhlassa oli tarjolla hernekeittoa, munkkikahvit ja lapsille jäätelöä ja esiintymässä mm. naiskuoro Timotein laulajia Anneli Julenin johdolla sekä tämänkin tien aktiivinen käyttäjä koulubussinsa kanssa eli harmonikkataiteilijamme Tapio Rannanmaa. Aleksi Rautiainen tarjoili soppatykistä lopulta yli 400 annosta hernekeittoa, Loppi City Cafeen munkkikahveja meni suunnitellun kahdensadan sijaan lähes kaksi ja puolisataa ja syyssäässä vielä jätskitkin maistuivat.
Tien avajaispuheen piti siis entinen Lopen kunnanjohtaja Voitto Saraneva ja juhlan juontajana toimi mainio Riitta Joutsi-Hänninen. Ja vanhojen autojen letkaa lähti sitten vetämään isä ja poika -kaksikko eli Jorma ja Sami Ruponen vanhoine volvoineen. Mukana oli kolmisenkymmentä vanhaa museoautoa ja niiden kyytiin pääsi tällä kertaa myös Asfalttijuhlaan osallistuneet. Autot ajoivatkin läpi koko uuden pinnan saaneen Pilpalantien aina Ruposen talolle asti Pilpalaan. Siellä Volvo Parking Onlyssa saiva tällä kertaa muutkin autot ympäri kääntyä ja ”paraatimme” päättyi sitten Lopen Nesteelle.
Matkaan lähti kaksikin vanhaa paloautoa, kun Lopen ensimmäinen oli liikkeellä Lopen Wanhat Automobiilit porukan toimesta ja Lopen Seudun Mobilistien kanssa liikkeellä oli vanha Toikan perheen omistama paloauto Karkkilasta. Yksi helmi oli myös Lopen Sepän Kari Salosen itse ajama legendaarinen ratamini ja sitten upea kattaus toinen toistaan kauniimpia teittemme helmiä mersuista ladoihin ja toyotista volkkareihin.
Iso kiitos hienosta juhlasta Neste Loppi ja kauppias Sari Riihimaa! Ja kiitos myös kaikille tapahtuman tukijoille ja teille mukaan tulleille! Aleksi Rautiaisen soppatykin hernekeitto maistui ja Nesteen City Cafen munkkikahvit myös.
Ja nyt ei muuta kuin turvallisia kilometrejä uudelle tiellä!
….
Vetkun Loska-ajoon 120 vanhaa kuorma-autoa
Ennen Lopen Asfalttijuhlaa kävin eilen vielä mukana Veteraanikuorma-autoseura Vetkun Loska-ajossa Riihimäellä. HF Autohuollolle oli aamuvarhaisella kokoontunut peräti 120 vanhaa kuormuria, joista vanhin oli upea vuoden 1937 Chevrolet H 131. Suurin osa autoista oli 1960- ja 1970 luvuilta, eli hyvinkin puolen vuosisadan takaa. Loska-ajon kalusto esittäytyi aamulla siis HF:llä Riihimäellä ja sitten iltapäivällä vielä Hämeenlinnassa. Ja vanhoja autoja pääsi ihastelemaan myös reitinvarrella Lopella ja Janakkalassa. Ja kyllä väkeä riittikin. Harri Frankbergin isännöimässä avajaistilaisuudessa Riihimäellä oli todella paljon väkeä autoja ihastelemassa, mutta paljon oli väkeä myös ns. reitin varrella niin Launosissa kuin Janakkalassakin. Hieno perinne ja upea tapahtuma.
Loska-ajo on alunperin kangasalalaisen veteraanimobilisti Olavi Sallisen idea. Kurakelien aikaan järjestettävällä ajotapahtumalla hän halusi, vuonna 1996, alunperin muistuttaa harrastajille, että ”eihän silloinkaan kelin mukaan ollut varaa ajoon lähtöä päättää, kun näillä autoilla leipä hankittiin! Tosi harrastaja haluaa kunnioittaa kuorma-autoilun perinnettä myös huonommilla keleillä.”
HF-Autohuolto Oy:ltä autot lähtivät siis eilenkin näytösajoon entisaikojen valtateitä pitkin kohti Hämeenlinnaa. Reitti ajettiin ikäjärjestyksessä neljänä ryhmänä. Museokuorma-autojen ”ohimarssi” kestikin reilun tunnin ajan. Ja virallisesti sitten legendaarinen Loska-ajo päättyy tänään sunnuntaina Veteraanikuorma-autoseura ry:n syyskokoukseen Aulangolla.
Oli liikennejaoston puheenjohtajana ilo ja kunnia avata tämän vuoden loska-ajo! Puhuin väelle lyhyesti museoautojen tärkeydestä ja näiden tekijöiden työnarvokkuudesta ja merkityksestä ja lyhyesti myös muutamalla sanalla tämän päivän liikenteestä ja myös liikenteen investoinneista. On tärkeää, että myös autoilun ja liikenteemme historiaa näin vaalitaan, kun samaan aikaan teemme myös uutta.
Ehkä eiliseltä voisi sellaisen muistisäännön nostaa mieleen, että seuraavan 10 vuotta pitäisi tiestöä peruskorjata vuositasolla vähintään 250 miljoonalla eurolla, että tämä ikuisuusurakka eli tiestön korjausvelka saataisiin joskus pois maksettua. Ja pitää muistaa, että joka vuosi osasta teitä tulee tällä nykymenolla aina niitä uusia huonokuntoisia teitä. Tehtävää siis riittää.
Iso kiitos niin Pilpalatien Asfalttijuhlasta kuin Loska-ajostakin tekijöille! Ja kiitos myös lukuisista vinkeistä korjauskohteista ensi vuodelle. Käyn ne huolella läpi.
Tänään sunnuntaina Lahteen. Tehokkaasti tulee jälleen tänäkin viikonloppuna koko vaalipiiri kierrettyä ja minunkin osalta se tapahtuu kumipyörin.
Autot kuuluvat teille.
…
Kello 21.09 ja jälleen kotona. Mukava päivä ja illansuussa vielä Lahden Surhallille katsomaan serkun pojan Roopen liigapeliä. Hienosti Roope Indiansissakin pelaa ja F-liigassakin. Kova kaveri ja menee vielä pidemmällekin. Onnea Roope ja onnea Indians voitosta ja nollapelistä.




















