Pienemmät valtiontiet pitäisi ottaa myös erityishuomioon.

Blogi, keskiviikkona 18.04.2012

Tänään eduskunta saa käsiteltäväkseen liikennepoliittisen selonteon tuleville vuosillle. Asiakirja pitää muutaman seuraavan vuoden suuremmat liikennehankkeet sisällään. 

Tämän vuoden 2012 lisätalousarviossa Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä rajaliikenteen, kaupan ja matkailun kasvuedellytysten parantamiseksi ehdotetaan 11,3 miljoonan euron lisämäärärahaa, mutta varsinaiset isommat hankkeet ajoittuvat sitten seuraaville vuosille 2013-2016.

Näissä kehyskauden liikennehankkeissa keskitytään erityisesti vähäpäästöisyyttä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kasvua edistävien hankkeiden toteuttamiseen.

Kokonaisuus on 1,0 miljardia euroa ja se sisältää mm. seuraavat hankkeet: E18 Hamina-Vaalimaa, E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, Vt 3 Tampere-Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli-Juva, Vt 6 Taavetti-Lappeenranta, Vt 8 Turku-Pori, Riihimäen kolmioraide, Ylivieska – Iisalmi – Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Rauman meriväylä, Kehä I:n parantaminen, Helsinki-Riihimäki -rataosan kapasiteetin lisääminen, E 18, Kehä III:n kehittäminen, Vt 22 Oulu-Kajaani, Vt 4 Rovaniemen kohta, tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen sekä Helsingin ratapihan parantaminen.

Samalla tehdään päätös myös Pisara-radan toteuttamisesta, Riihimäki-Pasila radan 2. vaiheesta, Imatra-Luumäki kaksoisraiteesta sekä ratavälin parantamisesta Imatralta Venäjälle.

Hallituskaudella 2012–2015 aloitettavat liikennehankkeet

Liikenneinvestoinnit:
E18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke, sopimusvaltuus) (240 M€)
E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue 25 M€
Vt 3 Tampere-Vaasa (Laihian kohta) 20 M€
Vt 5 Mikkeli-Juva 20 M €
Vt 6 Taavetti-Lappeenranta 90 M€
Vt 8 Turku-Pori100 M€
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset 85 M€
Riihimäen kolmioraide 10 M€
Ylivieska–Iisalmi – Kontiomäki ratayhteyden parantaminen (sähköistys)90 M€
Rauman meriväylä 20 M€
Mt 101 Kehä I:n parantaminen 35 M€
Helsinki-Riihimäki -rataosan kapasiteetin lisääminen 150 M€
E 18, Kehä III:n kehittäminen 110 M€
Bioenergia- ja raakapuukuljetusten turvaaminen (raakapuuterminaalit) 40M€
Vt 22 Oulu-Kajaani 45 M€
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 M€
MAL -hankekokonaisuudet 30 M€
Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen 90 M€
Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 100 M€

Kaivosyhteyksien ja elinkeinopoliittisten tärkeiden hankkeiden kehittämisestä päätetään erikseen

Imatra-Luumäki kaksoisraide ja ratavälin parantaminen Imatralta Venäjän rajalle, suunnittelu 10 M€

Kaivosyhteyksien ja elinkeinopoliittisten tärkeiden hankkeiden kehittämisestä päätetään erikseen

Erityisesti tässä kokonaisuudessa oli meille sellainen työvoitto tuo Helsinki-Riihimäki -junaradan välityskyvyn parantaminen. Kyse siis lisäraideparista joka helpottaa pääradan toimintaa olennaisesti ja on meille Hämeessä tärkeä hanke, mutta myös ehdottomasti koko maata tukeva hanke. Voisi sanoa, että se on ehdottomasti koko maan ykköshanke myös vaikuttavuudeltaan.

Itse olen tämän pääradan parissa tehnyt duunia vuosikausia. En edes muita koska ensimmäisen kerran asiasta kirjoitin ja koska ensimmäisen kerran aiheesta ministereille puhuin. Mutta viime kaudella radan parannusremonttia sain esitellä mm. ministeri Jan Vapaavuorelle ja Jyri Häkämiehelle erityisillä Riihimäen vierailuilla ja siitä oikeastaan alkoi hankkeen myönteinen myötätuuli. Nyt kun saimme liikenneministeriksi sitten myös asian tärkeäksi näkevän Merja Kyllösen niin asia myös etenee. Iso kiitos siis kuuluu näille asialle vihkiytyneille ministereillemme. 

Toki tällä alueella olemme tehneet työtä hankkeen eteen monella muullakin rintamalla. Vahvasti asiaa olemme ajaneet niin Hämeenliiton toimesta kuin meidän hämäläisten kansanedustajienkin voimalla erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seudun kansanedustajien tuella. Nyt homma lähtee käyntiin ja vielä sen rinnalla myös toisena tärkeänä hankkeena Riihimäen ns. kolmioraide joka sekin on nimestään huolimatta ennen muuta koko maan tavaraliikennettä tukeva pieni lisähanke.

Itse nyt toivon, että liikenneministeri Merja Kyllönen vielä vääntää samaan remonttiin rahat Riihimäen aseman ja asemalaiturien korjaamiseen. Olisi silkkaa tyhmyyttä jättää nyt ne korjaamatta jos samaan aikaan tehdään valtavan suurta remonttia koko radalle. Tulen tekemään aiheen eteen töitä.

Iso juttu on sitten maamme todella laaja yksityistieverkko ja valtion ns. pienemmät tiet. Yksityistiet tarvitsevat ehdottomasti lisää avustusta kaikkialla Suomessa. Pitää muistaa, että yksityistiet ovat erittäin keskeinen osa maamme liikkumista ja niitä ei ylläpidetä kaavateiden tavoin verovaroin. Kuitenkin näiden teiden varsilla asuvat maksavat kiinteistöverot ja muut verot samalla tavalla kuin taajamissa ja kaupungeissakin asuvat. On siis oikeus ja kohtuus, että valtiolta ja kunnilta tulee myös tukea näiden teiden kunnossapitoon ja perusparannukseenkin selkeästi nykyistä enemmän. Ja sitten nämä pienemmät valtion tiet ovat toinen oma lukunsa. Tieverkko on pääasiassa 60- tai 70-luvulla rakennettua ja satoja kertoja öljkysoralla täpläpaikattua. Ne vaativat pian kunnollisen asfaltoinnin tai muuten teille ei enää voikaan mitään tehdä kun rungotkin pettävät. Ja näillä teillä myös satoja huonokuntoisia ja peruskorjausta odottavia siltoja. Oma esitykseni onkin, että näiden teiden ja siltojen peruskorjauksista tehdään yksi ns. iso oma hanke hengessä ”Pienemmät tiet kuntoon”. Tätä tulen esittämään.

Mutta paljon jäi myös liikennehankkeita esityksestä pois. Palaan tänään päivällä erityisesti Lahden eteläiseen kehätiehen joka tulee nyt nostaa seuraavaksi yhteiseksi Hämeen kärkihankkeeksi ja sen eteen on jo nyt pitkään tehty töitä. Mutta näyttää siltä, että tämä taktiikka on toimivin eli keskitymme vahvasti aina yhteen hankkeeseen. Tästä hyvä esimerkki oli viime ja tämän kauden alussa todellakin vääntämämme valtiontuki Helsinki-Forssa-Pori -kakkostielle. Se oli kovan työn takana, mutta sekin toteutui nyt viime kaudelta lähtien ja lisärahoitusta saimme sille vielä tällä kaudella. Nyt sitten saimme eteenpäin tämän päärata-asian ja olen varma, että nyt kun yhdessä lähdemme seuraavaksi viemään eteenpäin Lahden kehätie-asiaa niin sekin nytkähtää eteenpäin. Sillä emme saa tässä mitään aikaan, että jokainen vetää vain omalle kotiseudulleen vaan meidän voimavara Hämeessä pitää olla 14 samaan maaliin pelaavaa kansanedustajaa. Muussatapauksessa muut alueet vievät kaikki hankkeet. Valitettavasti se on niinkin.

Mutta palaan tuohon kehätiehen tänään.

….

Kello 19.59 ja juuri vasta pääsin istunnossa ääneen. Tällaista tämä tuorehkon kansanedustajan arki on. Konkarit ovat kaikonneet jo salista koteihinsa ja me vasta aloittelemme työtä. Nyt mekin saamme puheenvuoroja. Ensimmäisessä puheenvuorossani käsittelin lähinnä yleisellä tasolla Liikennepoliittista selontekoa ja mm. sen kärkihankkeita ja sivusin vasta hieman Lahden eteläistä kehätietä. Palaan siihen salissa tänään vielä illan aikana, mutta nyt palaan siihen lupaukseni mukaan täällä.

Itse olen ollut yhtenä aktiivisena aikanaan ajamassa ja vääntämässä valtiolta rahaa Pori-Forssa-Helsinki-tielle. Se oli kova vääntö ja tuotti viime kaudella lopulta tulosta mm. Sampsa Katajan ja Heikki A. Ollilan kanssa. Sitten nyt saimme maaliin rahoituksen päätöksen osalta tuon Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna -pääradan välityskyvyn parantamishankkeen. Ja sitten seuraavaksi siirrämme voimia yhä vahvemmin jo pitkään neuvottelemamme Valtatie 12:n uuteen linjaukseen. Puhutaan siis ns. Lahden eteläisestä kehätiestä. Siitäkin olemme jo monta vuotta pitäneet erilaisia palavereja ja neuvotteluja ja toivottavasti sen saamme seuraaviin hankkeisiin mukaan.

Aiheen nostimme myös pari vuotta sitten Hämeen Kokoomuksen yhdeksi liikennepolitiikan kärkihankkeeksi. Itse silloin toimin piirimme puheenjohtajana ja teimme vahvan asiakirjan koko vaalipiirimme tärkeimmistä liikennehankkeista ja niistä yksi ehdoton kärki on tämä.

Viime viikolla asia sai myös vahvaa tukea Hollolasta, kun Hollolan Kokoomus vetosi Lahden eteläisen kehätien pikaisen rakentamisen puolesta.

Hollolan kokoomuslaiset lähettivät aiheesta myös viestiä ja kirjoittivat näin:

”Valtatie 12 ei nykyisellään halkaise ikävästi pelkästään Lahden keskustaa, vaan vaikuttaa keskeisesti myös Hollolan kunnan keskustan kehittämiseen ja kaikkien täällä asuvien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Soramäestä Salpakankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä asuu yli 12 000 ihmistä, eli yli puolet koko Hollolan asukasmäärästä. Valtatie 12 näkyy, kuuluu ja myös tuntuu meillä, joka ikinen päivä.”

”Kaikki kuntakeskuksessa asuvat ja asioivat joutuvat käyttämään Valtatie 12 hoitaakseen päivittäiset asiansa. Kuljemme tien kautta koteihimme, töihin, lääkäriin, kouluihin, kirjastoon, ostoksille ja ravintoloihin. Tie on meille paikallisliikenteen tärkein reitti, jota kuormittaa parhaillaan myös yli 20 000 muuta ajoneuvoa, jotka ovat vain ohikulkumatkalla. Tuosta määrästä 7 % on raskasta liikennettä.”

Läpikulkuliikenne aiheuttaa vaaratilanteita paikallisliikenteelle joka päivä. Liikenneonnettomuuden vaara on läsnä koko ajan ja liikenteen aiheuttamat päästöt pilaavat hengitysilmaamme. Kuntakeskus on Hollolassa kunnan voimakkaimmin kasvava alue, jonne kaavoitetaan tai on jo kaavoitettu satoja uusia tontteja sekä kaksi kaupan suuryksikköä, aivan Valtatie 12 nykylinjauksen varrelle. Paikallisliikenne lisääntyy voimakkaasti lähivuosien aikana, samoin ohikulkuliikenteen sille aiheuttamat riskit.!

”Kehätie tarvitaan myös Hollolan elinkeinoelämän vuoksi, sillä pohjavesialueelle emme voi enää sijoittaa tuotantolaitoksia. Uutta tonttimaata voimme tarjota Nostavan logistiikka-alueelta, mutta vasta kun kehätie saadaan rakennettua.”

Tämä on juurikin näin.

Loppuvetoomuksena he totesivat vielä, että ”nyt toivomme siis tiehankkeen pikaista etenemistä ja sitä, että jokainen asiaan vaikuttava taho tekee kaikkensa tien rakentamisen aloittamisen puolesta. Hollolan kuntakeskuksen kehittämisen jatkaminen, mutta samalla myös elinkeinoelämä tarvitsevat uuden kehätien mahdollisimman nopeasti.”

Voin itse luvata, että tätä työtä tulen jatkamaan. Ja tämän hankkeen rinnalla esillä tulee pitää myös laajemmin itä-länsi -suuntaisi teitämme eli VT10 ja Kantatie 54:ää. Ne muodostavat tämän Kehätien kanssa maamme tärkeimmän itä-länsi-suuntaisen tieyhteyden. Työ siis jatkuu.

Mutta nyt kuppi kahvia ja jatketaan kohta salissa. Kello nyt 20.08.

 

 

Kommentit