Uusi aikainen aamu. Kello jo kohta seitsemän ja aika suunnata tänään Vaali-Volkkarin nokka kohti Heinolaa . Heinolassa perinteiset jokakuukauden ensimmäisen perjantain markkinat ja tänäänhän on sellainen. Eli uusi kuu – huhtikuu. Tervetuloa siis aamupäivällä tapaamaan Heinolan Markkinoille. Sieltä sitten Tuuloksen kautta Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnan kampanjapäivä päättyy iltapäivällä Ylen Radiotenttiin. Eli radiossa siis äänessä 15.30-16.00.
Ja illalla sitten vielä tapahtumia Riihimäellä. Kampanjani ja Kokoomuksen nuoret järjestävät aivan oman erityisen Nuortenillan Cafe Timo´s:ssa 18-21 ja kello 18 paikalle saapuu Riihimäelle myös helsinkiläinen eduskuntavaaliehdokkaamme ja hyvä ystäväni Fatbardhe Hetemaj. (www.hetemaj.fi) Tervetuloa siis sinnekin.
Tänään teen bloginoston ensin edellisen Videoblogini innoittamana ikäihmisistä ja vanhusten palveluista. Edellisessä videoblogissanihan kerroin Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisesta ja uraauurtavasta peruspalveluministeri Paula Risikon vanhuspalvelulakityöstä. Se innoitti teistä muutamat myös sähköpostinvaihtoon kanssani ja pari puheluakin aiheesta. Kiitos niistä. Palaan muutaman puhelun aiheeseen allaolevassa uudessa videoblogissanikin. Mutta sitä ennen muutama ajatus ikäihmisten palveluista Linjanvetoja -vaaliohjelmani otsikolla:
***************
Arvokas vanhuus
– Koti tai kodinomainen asuminen paras vaihtoehto – resursseja kuitenkin tarvitaan
– Omaishoidon tasa-arvoisuus ympäri Suomea ja omaishoitajien jaksaminen
– Vaikutusmahdollisuuksia – vammais- ja vanhusneuvostot joka kuntaan
– Työn tekemisen pitää olla kannustavaa ja kannattavaa myös eläkeläiselle – lisäpontta myös vapaaehtoistyöhön
– Eläkkeillä ostovoimaa
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa EU-maista nopeimmin vuoteen 2030 asti ja seniorit ovat nyt ja jatkossakin merkittävä ja kasvava joukko kansalaisia. Eläkeikä on myös muuttunut, ihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja terveinä pidempään ja pääsevät nauttimaan aktiivisesta eläkeiästä. Tämä on hyvä asia, mutta politiikassa on otettava huomioon, että kasvava ikäihmisten määrä lisää hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta ja kasvattaa eläkemenoja. Ikäihmisten palveluissa tuleekin entistä enemmän panostaa valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen ja eläkkeensaajien ostovoiman turvaamiseen.
Kokoomus julkisti oman senioripoliittisen kannanottonsa 2010. Siinä on tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien lisäksi esitelty, mitä olemme tällä hallituskaudella saaneet aikaan. Haluan nämäkin teot nostaa tässä esiin, sillä ne luovat pohjan myös ensi kauden uudistustarpeille.
”Tällä hallituskaudella on panostettu ikäihmisten palveluihin. Vuonna 2008 uudistettiin ikäihmisten palvelujen laatusuositus, joka painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnin alarajaa laskettiin vuoden 2009 alusta 75 vuoteen. Uudessa terveydenhuoltolaissa on useita ikäihmisten elämää helpottavia uudistuksia.
Nykyisellä hallituskaudella on myös toteutettu monia eläkkeensaajien toimeentuloa parantavia muutoksia. Eläkeläisten verotuksessa olleet epäoikeudenmukaisuudet verrattuna palkansaajien verotukseen on pääosin korjattu vuosien 2008 ja 2009 alusta voimaan tulleilla muutoksilla.
Kansaneläkelakiin on tehty useita eläkkeensaajien määrään ja eläkkeen suuruuteen vaikuttavia parannuksia. Kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien tilannetta parantaa keväällä 2011 toteutettava takuueläke.”
Turvallinen vanhuus ja laadukkaat palvelut
Tavoitteena tulee olla, että ikäihmisillä olisi mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ja tämä vaatii panostuksia toimivaan kotihoitoon. Kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista, kunnissa tulisi olla tarjota muita kodinomaisia asumismuotoja, kuten palveluasumista. Yksilölliset elämäntilanteet on otettava tässä työssä huomioon ja kehitystyötä tarvitaan. Kehitystyössä yhtenä painopisteenä tulee olla myös vastaaminen vanhusten yksinäisyyteen ja mielenterveysongelmiin, ja tässä tarvitaan koko yhteiskunnan yhteistyötä, ei vain viranomaisia.
Tarvitsemme jatkossa myös yhä enemmän ammattitaitoista henkilökuntaa, ja tähän tulee kunnille osoittaa resursseja. Valmistelussa olevassa vanhuspalvelulaissa tulee määrittää ikäihmisten oikeudet palveluihin, kuka ne järjestää, miten niitä valvotaan ja rahoitetaan. Myös palvelumaksujen suhteen tulee kiinnittää huomiota siihen, että eläkeläisten toimeentulo on turvattu.
Omaishoito- inhimillinen vaihtoehto
Omaishoito on myös yksi ensi kauden kehityskohteista, sillä nyt omaishoito ei toteudu kaikkialla Suomessa lain tarkoittamalla tavalla. Itse näen omaishoidon aina sekä hoidettavan kannalta inhimillisenä vaihtoehtona, että kunnan tai valtion kannalta taloudellisesti parempana vaihtoehtona kuin laitoshoidon. Omaishoitajina toimivien työ on kuitenkin usein hyvin raskasta, ja heidän jaksamiseen tulee panostaa entistä enemmän.
Tavoitteenani on, että omaishoitajien yhdenvertaisuus kunnasta riippumatta toteutuisi. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea tarvittavien tukipalveluiden ja lakisääteisten vapaapäivien turvaamista kaikissa Suomen kunnissa.
Tärkeää on myös korjata verotusta omaishoitajien osalta, ja huolehtia myös omaishoidon tuen tason korjauksista. Tässä perusteena on, kuten edellä sanoin, että omaishoito on aina inhimillisempi, mutta myös kunnan ja yhteiskunnan kannalta edullisempi vaihtoehto vanhustenhoidossa.
Tavoitteena tulee olla myös ns. Sastamalan mallin käyttöönotto kaikissa Suomen kunnissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikilla kriteerit täyttävillä omaishoitajilla on oltava oikeus tukeen, ilman määräraharajauksia. Tällä hetkellä käytännöt eri kunnissa ovat kirjavia, ja muutos on tärkeä osa omaishoitajien yhdenvertaisuuden parantamista.
Senioreiden vaikutusmahdollisuudet
Nuorten kohdalla tässä ohjelmassa puhuin nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Sama haaste on olemassa myös eläkeläisten osalta. Seniori-ikäisillä on tietoa, taitoa ja kokemusta, joka tulisi ottaa mukaan yhteiskunnan kehittämiseen. Tämä on toteutettavissa sillä, että eläkeläisjärjestöt otetaan entistä paremmin mukaan eläkepoliittisiin keskusteluihin, valmisteluun ja päätöksentekoon, niin kunnan kuin valtakunnan tasolla. Suosituksena tulisi olla, että jokaisessa kunnassa on vanhusneuvosto tai jollain muulla tapaa järjestetty ikäihmisten vaikutuskanava.
Työurien pidentäminen – eläkeläisten työpanos
Kaikki tiedämme, että työurien pidentäminen on tärkeä tavoite Suomessa. Työuria tuleekin myös loppupäästä pyrkiä pidentämään kannustimilla ja joustavuudella. Itse olen nostanut hyvänä esimerkkinä tässä työssä esiin Abloyn ikäohjelma, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja näin nostaa eläköitymisikää ja vähentää sairauspoissaoloja.
Tässä työssä Abloylla on otettu käyttöön esimerkiksi kuntoarviot, yksilölliset suunnitelmat ja mm. maksuttomat hieronnat. Myös ikääntyville työntekijöille tarjottavat ylimääräiset ikävapaat yli 58-vuotiaille (6 päivää) ja yli 64-vuotiaille (20 päivää vuodessa) ovat toimineet, sillä Abloyn keskimääräinen eläkeikä on noussut kolmella vuodella, yli maamme keskiarvon, ollen nyt 63,5 vuotta. Yritys hyötyy myös sillä, että nk. ”hiljainen tieto” periytyy kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille entistä paremmin.
Myönteisten kannustimien lisäksi työurien pidentämistä tulee tukea esimerkiksi verohelpotuksin. Itse olen sitä mieltä, että työnteon tulee aina olla kannattavaa, ja niin sen tulee olla myös eläkkeellä olevilla. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan moni eläkeläinen on kiinnostunut tekemään työtä joustavasti ja osa-aikaisesti. Siksi meidän tulee lisätä sekä ikääntyvien työntekijöiden ja eläkkeelle jo siirtyneiden työmahdollisuuksia kehittämällä eläkkeen ja työnteon samanaikaisuutta eläkejärjestelmässä.
Ikäihmisten joukossa on myös paljon vapaaehtoistyön potentiaalia. Monet eläkeläiset haluavat työurankin jälkeen olla aktiivisena mukana yhteiskunnassa ja vapaaehtoistyöllä on tässä suuri merkitys. Sanotaankin, että moni haluaisi tehdä vapaaehtoistyötä ja olla avuksi, jos vaan joku pyytäisi mukaan. Mielekäs tekeminen antaa myös tekijälleen paljon. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia tuleekin parantaa tiedotusta lisäämällä ja kuntien ja järjestöjen välisellä, entistä paremmalla yhteistyöllä.
Eläkkeiden turva
Eläkeläisten ostovoimasta puhutaan näinä päivinä paljon, ja hyvä niin. Suomalaisen, lakisääteisen eläkejärjestelmän tavoitteena on kuitenkin taata eläketulo, joka turvaa ostovoiman ja kohtuullisen elintason. Ongelmana on ollut, että eläkkeiden kehitys jää jälkeen työikäisten ansiotason kehityksestä. Tässä ongelmassa huomattavana tekijänä on elinaikakerroin, joka pienentää vuonna 1948 jälkeen syntyneiden ihmisten eläkkeitä. Tämän kertoimen vaikutusta voi toki kompensoida pidemmällä työuralla, jos se on mahdollista.
Tulevaisuudessa eläkeläisten ostovoimaa on parannettava mm. niin, että palkkaindeksin painoarvoa työeläkeindeksissä lisätään. Jatkossa tulee myös pitää huoli siitä, että tällä hallituskaudella tehty korjaus eläkkeiden verotukseen säilyy jatkossakin, eli että eläketulon verotus ei ole korkeampi kuin samansuuruisen työtulon verotus.
…
Tukiryhmään liittyneitä:
591. Taru Avantola, yrittäjä, Hämeenlinna
592. Jatta Kärkkäinen, seurakuntapastori, Riihimäki
593. Maria Laurila, opiskelija, Hyvinkää
594. Mikko Rekola, maaseutuyrittäjä, Tammela
595. Pasi Huitti, maatalousyrittäjä, Loppi
596. Annemari Huhtiranta, fysioterapeutti, Helsinki
597. Henna Lompolo, opiskelija, Oulu
…
Kello 23.02 ja juuri kotiin. Tänään siis mentiin neljä tunti yli kellonympäri. Olipahan siis päivä. Nyt siis kuvat saavat kertoa enempi, mutta päivään siis mahtui ensin kampanjastartti Lopelta ja sitten kolme tuntia Heinolan kuukausimarkkinoilla ja tämän jälkeen Hämeenkoski, Tuulos ja Hämeenlinna. Hämeenlinnassa vielä erinomainen keskustelu ja väittely Ylellä verotuksesta ja valtiontaloudesta Pertti Lampisen johdolla.
Sitten siirtymä Riihimäelle ja siellä vaalikahvilalla ensin illansuu ohikulkijoiden kanssa joita tänäänkin riitti hienosti ja sitten kello 18 saimme vieraaksemme Fatbardhe Hetemajn. Fade kävi tsemppaamassa kampanjaani ja kertomassa mm. perheensä liikunttavan ja koskettavan tarinan ja peilaili sitä tämän päivän maahanmuuttokeskusteluun ja -tilanteeseen. Erinomainen puhe ja erinomainen on Fadekin. Tekee muuten suomalaista historiaa 17.4. Sanokaa mun sanoneen. Tiesin sen jo vuosia sitten – silloin kun Fadea radiosta ensi kertaa kuuntelin ja hetken päästä sen jälkeen tapasin. Siitä se alkoi.
Illalla sitten vielä Nuortenilta. Hämeen kokoomuksen nuoret järjestivät hauskan illan nuorisoteemalla ja keskustelua ja juttua riittikin. Kiitos illasta Huurresalon Merrulle ja Puntilan Annille ja kaikille mukana olleille. Tällaisia tarvitaan ja tällaisia lisää.
Niin ja mahtuihan päivään vielä yksi palkitseminenkin. Mäensivun Heidi palkittiin tänään tukiryhmämme 500. jäsenenä. Mutta itseasiassa jo varmaankin huomenna paukkuu seuraava rajapyykki eli 600 rajan. Kuka on Linjantukijoiden 600. jäsen selviää siis pian. Katsotaan.
Nyt kuitenkin nukkumaan. Aamusta uudestaan rundille. Kärkölä ja Hämeenkoski ja sitten iltapäivällä Forssa.