Aamusta tänään OKM:n eli Opetus- ja Kulttuuriministeriöön. Herättelin tuossa viime vuonna ajatuksen yritystemm vierailusta opetusministerimme Henna Virkkusen luo ja nyt se toteutuu. Miksi näin, niin halusimme myös tämän tärkeän joukon viestin ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta viedä henkilökohtaisesti ministerille ja ministeriöön. Vielä jokinaika sitten oli ilmassa suuri uhka, että Hyvinkää-Riihimäen talousalue eli 100 000 asukkaan vahva kasvava talousalue olisi jäämässä tulevaisuudessa ilman amk-opetusta. Pelkästään ihmismäärä ei tietenkään ole se paras mittari vaan meidän alueella myös se, että alueella on pääkaupunkiseudun ulkopuolen merkittävimmät yritykset amk:n näkökulmista. Koulutusta tulee järjestää niin, että opiskelijat työllistyvät ja toisaalta saavat vahvan yhteyden työelämään jo opiskeluaikana ja siksi esimerkiksi Koneen läheisyys ammattikorkeakoululle on kuin lottovoitto tai Ekokem, Sako, Sakotec jne.
No onneksi saimme jo aiemmin opetusministeri Virkkuselta selkeän vahvistuksen sille, että opetusministeriö ei tule ammattikorkeisen koulutuspaikkoja väkisin vähentämään vaan päätös koulutuspaikoista kuuluu ammattikorkeakoulun hallitukselle. Siksi tärkeää onkin nyt myös vaikuttaa Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Hyvinkään kannalta myös Laurean hallintoon, että he näkevät myös vahvojen yksikköjensä tulevaisuuden oikein. Mutta päätimme kuitenkin viedä myös tämän työelämä- ja työpaikkaviestin suoraan opetusministerillekin ja pidän sitä enemmän kuin tärkeänä myös koko maamme AMK-kentän kehittämisen näkökulmasta.
Nyt kello jo siis yli kuusi ja aika valmistautua aamuun. Tämä siis ennen eduskuntapäivää missä tänään ympäristövaliokunta, sivistysvaliokunta ja täysistunto.
….
Yksi asia vielä aamutuimaan esille. Kotikuntani Loppi otti hieno askeleen maakunnassamme eteenpäin, kun tuore kunnanjohtajamme Karoliina Viitanen avasi oman Kunnanjohtaja-bloginsa Loppi.fi-sivuilla. Kunnanjohtajablogejahan on ollut joitain ympäri Suomen, mutta taitaa olla ensimmäisiä tämä täälläpäin. Itse kannustin kunnanjohtajaamme tähän, sillä tällainen vapaamman sanan tiedottaminen on ehdottomasti tätä päivää. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä blogi tuo tullessaan. Kurkatkaapa: http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kunnanjohtajan-blogi/.
…..
Kello 16.09 ja nyt eduskuntaviikko takana. Lopella jälleen ja mukava niin. Mutta tänään siis aamulla tapasimme yrityselämän edustajien kanssa opetusministerimme Henna Virkkusen ja Opetusministeriön johtajan Anita Lehikoisen. Ajatus tapaamisesta syntyi aikanaan kun keskustelimme omalla talousalueella yhdessä koulutuksen ja yritysten yhteistyöstä ja nyt tämä tapaaminen järjestyi. Yhteinen huolemme se, että jos Hämeen Ammattikorkeakoulun hallitus päättäisi keskittää opetustaan Hämeenlinnaan ja Laurea mahdollisesti Espooseen niin talousalueellemme syntyisi yli 100 000 asukkaan tyhjiö. Itseasiassa juuri sellainen alue missä ammattikorkeakoulu on omimmillaan eli yritysten ja työpaikkojen keskellä. Tänään ryhmässämme olikin mukana Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin johtoa ja Kone Industrialin toimitusjohtaja Pentti Puhakka, Konecranes Finlansin toimitusjohtaja Juha Anttila, Sacotec Componentsin toimitusjohtaja Antti Zitting, Suomen Kauppayhtiöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Arja Hautanen ja Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Lisäksi hengessä mukana aiheeseemme sitoutuneena Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja Eero Kotkasaari. Ja jokainen näistä kovan luokan yrityksistä – kansainvälisistäkin menestystarinayrityksista – totesi ykskantaan, että heidän jatkonsa on hyvin vahvasti kiinni siitä, että alueella on osaavaa henkilökuntaa ja sen takaa vain ja ainoastaan korkeatasoinen ammattikorkeakoulu ja ammattikoulu. Yrityselämän selkeä viesti oli se, että Hyvinkää-Riihimäen talousalueella ei ole varaa menettää ammattikorkeakouluopetustaan ja sitä pitää ennemminkin kehittää. Tiedämme hyvin, että päätös tästäkin keskittämisestä kuuluu Hämeen Ammattikorkeakoulun hallitukselle ja Laurean osalta heidän hallitukselleen, mutta halusimme nyt tuoda tämän huolen myös opetusministeriöön ja opetusministerin tietoon. Vahva uskomme ja toivomme on, että tämän alueen merkitys jopa koko maallemme ymmärrettäisiin nyt ammattikorkeiden hallituksissa oikealla tavalla.
Keskustelussa nousi esille myös se, että olisi tärkeää pystyä lisäämään myös ammattikoulussa kieltenopetusta. Tämä viesti oli näiltä kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälisestikin toimivilta yrityksiltä hyvin selkeä ja yhtenäinen. Kuten myös se, että koulutukseen tarvittaisiin lisää koulutusta esimiesuraa ajatellen. Näitä viestejä lupasin myös itsekin viedä eteenpäin myös sivistysvaliokunnassa. Tärkeä pointti oli myös opettaja-työelämä-yritys -yhteistyön ja ketjun saaminen toimivaksi ja myös se, että ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujenkin hallintoon saataisiin edustajia yrityksistä ja työpaikoilta. Hyvää viestiä suoraan sieltä missä tehdään ja nyt siis suoraan opetusministerillekin. Hyvä niin.
Eduskunnassa jätin nyt allekirjoitetun lakiesityksen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen korjaamiseksi. Käytännössä esitämme nyt peliin selkeää aikalisää ja aikaa sille, että kaikki laitteet nyt testattaisiin puolueettomasti. Lakialoitteeni allekirjoitti myös kollegani Petteri Orpo ja Sampsa Kataja ja toivotaan sille myönteistä etenemistä. Eiliset ympäristöministeri Paula Lehtomäen paineen alla tekemät korjausesitykset nimittäin ovat kovin kosmeettisia, mutta kylläkin ihan oikean suuntaisia. Aloitteeni on saanut jo nyt runsaasti huomiota mediassakin ja olen varma, että se tulee puhuttamaan. Se nimittäin tarttuu nyt ensimmäisenä itse siihen suurimpaan ongelmaan ja korjaisi sen – juhlapuheiden ja tyhjien sanojen ja lupausten sijaan. Katsotaan kelpaako.
Mutta nyt siis jo Lopella. Tänään perjantaina hieman kirjoitustöitä vielä ja sitten vapaailta. Huomenna ja lauantaina tapahtumia Hämeessä ja rallin SM-kauden päätös SM Finnsco ralli Hyvinkäällä ja Riihimäen alueella. Mielenkiintoinen viikonloppu siis luvassa.
…..
…..
Tässä vielä tuo lakialoitteeni kokonaisuudessaan:
Lakialoite 68/2010 vp
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta
Ympäristönsuojelulain (86/2000 ) 103 §:ssä asetetaan jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvät jätevedet on puhdistettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistusvelvollisuutta on täsmennetty ympäristönsuojelulain 11 ja 18 §:n nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (542/2003 ) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tämä ns. hajajätevesiasetus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Hajajätevesiasetus edellyttää nykyistä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuoteen 2014 asti ulottuvan siirtymäajan kuluessa.
Hajajätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö on osoittautunut yksityiskohdiltaan erittäin monimutkaiseksi. Jätevesien käsittelyjärjestelmiltä edellytettävän puhdistustoimien tehon laskentatavasta on säädetty hajajätevesiasetuksessa ja sen liitteissä vaikeaselkoisella tavalla. Lainsäädännön epäselvyydestä on aiheutunut ongelmia niin elinkeinonharjoittajille kuin kuluttajille ja viranomaisillekin.
Esimerkiksi pienpuhdistamovalmistajien keskuudessa vallitsee suuri epätietoisuus siitä, miten pienpuhdistamon normatiivinen jätevesikuormitus määritetään ja miten siltä edellytettävä puhdistustoimien teho lasketaan.
Tämän johdosta kuluttajille on myyty tuhansia pienpuhdistamoja, jotka pystyvät käsittelemään vain hajajätevesiasetuksen edellyttämiä kuormitusmääriä pienempiä kuormitusmääriä. Täyttääkseen hajajätevesiasetuksen vaatimukset, tällaisessa tilanteessa kiinteistössä pitäisi olla käytössä useita rinnakkaisia pienpuhdistamoja tai pienpuhdistamon rinnalle pitäisi ottaa jokin muu menetelmä, jolla jätevedet käsitellään.
Käytännössä kuluttajien tarkoituksena on kuitenkin, että hankittu pienpuhdistamo sellaisenaan riittäisi täyttämään hajavesiasetuksen vaatimukset.
Kuluttajien arviointia on omiaan johtamaan harhaan se, että valtaosa pienpuhdistamoista on testattu kuormituksilla, jotka ovat merkittävästi alle hajajätevesiasetuksen kuormitukselle asettaman minimimitoituksen. Lisäksi kuluttajille on kaupan pienpuhdistamoja, jotka eivät käytännössä toimi talviaikana ja jotka eivät kestä pysäyttämistä esimerkiksi asuinkiinteistön asukkaiden lomailun ajaksi.
Käytännössä kukaan ei valvo puhdistamolaitteilla käytävää kauppaa syystä, että lainsäädännölliset keinot puuttuvat. Ympäristönsuojelulainsäädännöstä puuttuvat säännökset valmistajan vastuusta. Kunnalliset viranomaiset valvovat yleistä etua, mutta eivät puutu yksittäistapauksiin.
Suomen ympäristökeskus tutkii, arvioi ja seuraa, mutta se ei valvo. Kunnalliset rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset luottavat liikaa valmistajien ilmoituksiin siitä, millaiseen puhdistustoimien tehoon pienpuhdistamoilla on mahdollista päästä tutkimatta sen tarkemmin niille toimitettujen jätevesijärjestelmän suunnitelmien hajajätevesiasetuksen mukaisuutta. Jätevesijärjestelmän suunnittelijat voivat olla ja myös ovat usein pienpuhdistamokauppiaiden palveluksessa, jolloin myös heidän riippumattomuutensa tulee kyseenalaiseksi. Puutteellisesti toimivasta pienpuhdistamosta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa paikallisesti ja laajemmaltikin.
Lainsäädäntöä ehdotetaan selkeytettäväksi nostamalla hajavesiasetuksen säännökset käsittelyjärjestelmältä edellytettävästä mitoituksesta ja sen toimivuudesta lain tasolle. Puhdistustoimien teholle asetetuista vaatimuksista säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Samoin jätevesikuormituksen yksityiskohtaiset normatiiviset arvot asetettaisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella.
Lainsäädäntöön ehdotetaan lisäksi uusia säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävien laitteiden ja menetelmien valmistajan vastuusta, testauksesta, toimivuuden seurannasta ja valvonnasta.
Talousjätevesien puhdistukseen käytettävällä laitteella ja menetelmällä tarkoitetaan paitsi pienpuhdistamoja myös muita talousjätevesien puhdistukseen tarkoitettuja laitteita ja menetelmiä kuten maasuodattamoja ja maahanimeyttämöjä.
103 §. Ehdotus ei muuta voimassaolevan lainsäädännön sisältöä. Mitoitusvaatimus sisältyy voimassaolevaan hajajätevesiasetukseen. Nostamalla mitoitusvaatimus laintasolle selkeytetään voimassaolevaa lainsäädäntöä.
103 c §. Voimassaoleva lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävän laitteen tai menetelmän valmistajan vastuusta. Säännösten puuttuminen on aikaansaanut sen, että kuluttajille on myyty puhdistamolaitteita ja puhdistusmenetelmiä, jotka eivät täytä hajajätevesiasetuksen puhdistustoimien teholle asettamia vaatimuksia. Puhdistamolaitteet eivät käytännössä ole aina toimineet ympärivuotisesti tai eivät ole kestäneet pysähdyksiä jätevesien käsittelyssä. Parhaimmat puhdistamolaitteet ovat pysäytettävissä ja sen jälkeen toiminnassa 3 päivässä, kun huonoimmat eivät kestä pysäytystä lainkaan. Näiden toiminta loppuu sinä aikana kun asukkaat ovat lomilla.
Vastuusäännösten puuttuminen on ollut omiaan vaikuttamaan siihen, että kuluttajille on myyty laitteita totuudenvastaisin ja harhaanjohtavin tiedoin. Säännös selkeyttää oikeudellista tilannetta, kannustaa kehittämään hajajätevesiasetuksen vaatimukset sellaisenaan täyttäviä puhdistamolaitteita ja puhdistusmenetelmiä sekä turvaa kuluttajansuojaa.
103 d §. Voimassaoleva lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävän laitteen tai menetelmän testauksesta. Säännösten puuttuminen on mahdollistanut sen, että puhdistamolaitteita on testattu hajajätevesiasetuksen edellyttämää pienemmillä kuormituksilla, ja näitä testituloksia on käytetty hyväksi markkinoinnissa harhaanjohtavin tiedoin. Säännöksellä edistetään testitulosten vertailtavuutta ja turvataan sitä, että kuluttaja voi luottaa valmistajien ilmoituksiin testien tuloksista. Testitulosten julkaisu mahdollistaa tulosten vertailun kuluttajien ja viranomaisten toimesta. Pienpuhdistamojen osalta säännös tarkoittaa käytännössä niiden testausta eurooppalaisittain harmonisoitua tuotestandardia (SFS-EN 12566-4) tiukemmilla kriteereillä.
103 e §. Voimassaolevassa lainsäädännössä ei edellytetä talousjätevesien puhdistamiseen käytettävien laitteiden tai menetelmien toimivuuden seurantaa. Toimivuutta seurataan käytännössä usein, mutta minkäänlaista velvollisuutta tähän ei ole.
Ehdotuksen mukaisesti valmistaja on velvollinen seuraamaan puhdistamolaitteen toimivuutta ja tarvittaessa saattamaan laitteet kustannuksellaan takaisin toimintakuntoon. Toimivuuden seuranta voi tapahtua mallilaitteen avulla tai laitteen omistajan suostumuksella käyttökohteessa. Toimivuutta voidaan seurata myös teknisten etäpäätteiden avulla.
Toimivuuden seurannasta on laadittava mallikohtainen raportti, se on julkaistava ja saatettava viranomaisten käyttöön. Säännöksillä edistetään kuluttajansuojaa. Toimivuuden seurannalla edistetään ympäristönsuojelulainsäädännön tavoitteiden toteutumista. Toimivuuden seuranta täydentää kiinteistön omistajan velvollisuutta hoitaa järjestelmää siitä laaditun käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
ympäristönsuojelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristönsuojelulain (86/2000 ) 103 §:n 2 momentti ja
lisätään 103 §:ään uusi 3-5 momentti sekä lakiin uusi 103 c, 103 d ja 103 e § seuraavasti:
103 §Jätevesin yleinen puhdistamisvelvollisuus
– – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 §:n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että asuinkiinteistön jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 §:n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa.
Asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on mitoitettava tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa. Käsittelyjärjestelmän mitoituksen on perustuttava vähintään asukaslukuun, joka saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten, että asukasluku on aina vähintään viisi.
Jätevesien käsittelyjärjestelmän on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön.
Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
103 c §Valmistajan vastuu jätevesien puhdistuslaitteesta ja -menetelmästä
Valmistaja vastaa talousjätevesien puhdistukseen käytettävän laitteen ja menetelmän toimivuudesta ja laadusta.
Valmistaja vastaa siitä, että talousjätevesien puhdistukseen käytettävän laitteen ja menetelmän avulla on mahdollista saavuttaa tässä laissa ja lain 18 §:n nojalla annetussa asetuksessa jätevesien käsittelyjärjestelmälle asetettu puhdistustoimien teho.
Mitä 1-2 momentissa säädetään valmistajan vastuusta, ei sovelleta, jos laitteen tai menetelmän käyttöönotosta asuinkiinteistössä on kulunut yli 5 vuotta.
103 d §Valmistajan yleinen testausvelvollisuus
Valmistajan on testattava talousjätevesien puhdistukseen käytettävät laitemallit ja menetelmät ennen niiden myyntiä kuluttajille vähintään tavalla, joka vastaa vähintään tässä laissa ja sen 18 §:n nojalla annetussa asetuksessa asetettuja vaatimuksia.
Testaustulokset on julkistettava ja saatettava viranomaisten käyttöön. Suomen ympäristökeskus pitää julkista luetteloa testaustuloksista.
103 e §Toimivuuden seuranta
Valmistajan on testein seurattava talousjätevesien puhdistukseen käytettävien laitemallien ja menetelmien toimivuutta säännöllisin väliajoin viiden vuoden ajan niiden käyttöönoton jälkeen.
Toimivuuden seuranta voidaan suorittaa myös käyttökohteessa, jos laitteen omistaja antaa siihen suostumuksensa.
Mikäli seurannassa havaitaan, että asennettujen laitteiden ja menetelmien avulla ei saavuteta 18 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädettyä puhdistustoimien tehoa, on valmistaja velvollinen kustannuksellaan tarkastamaan kuluttajille myydyt laitteet ja menetelmät sekä saattamaan ne takaisin siihen toimintakuntoon, että puhdistustoimien teho jälleen saavutetaan.
Toimivuuden seurannasta on laadittava mallikohtainen raportti, ja se on julkistettava ja saatettava viranomaisten käyttöön. Suomen ympäristökeskus pitää julkista luetteloa raporteista.
Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kuluttaja vastustaa toimenpidettä tai jos laitteen tai menetelmän käyttöönotosta asuinkiinteistössä on kulunut yli 5 vuotta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2010
Timo Heinonen /kok
Petteri Orpo /kok
Sampsa Kataja /kok