Opiskelijoiden taloustilanne on yksi niistä epäkohdista mihin nykyinen hallituksemme ei lukuisista lupauksistaan huolimatta kyennyt puuttumaan. Päähallituspuolueiden kansanedustajistakin useat lupailivat asialle korjausta, mutta kun asia oli sitten eduskunnassa äänestyksessä nämäkin pettivät opiskelijat ja äänestivät korotuksia vastaan.
Itse asiassa muutamat hallituspuolueiden kansanedustajat toimivat minusta aivan käsittämättömällä tavalla tässä asiassa. Yksi pääarkkitehdeistä oli keskustan Antti Kaikkonen joka teki opintorahan korottamisesta jopa virallisen aloitteen, mutta sitten painoi eduskunnan äänestyksessä joulukuussa nappia korotuksia vastaan.
No summa summarum opiskelijat eivät sitten saaneet tilanteeseensa kaivattua parannusta ja taloustilanne jatkuu tiukkana. Tuoreen selvityksen mukaan taloudelliseen tilanteeseensa tyytymättömiä on ammattikorkeakoulujen jopa 39 prosenttia ja yliopisto-opiskelijat kokevat myös tilanteessa tukalaksi.
Samaan aikaan päättäjät toivovat, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä, mutta asialle ei kuitenkaan siis olla mitään valmiita tekemään noista lupauksista huolimatta. Kun opiskelijan taloudellinen asema on heikko, hänellä ei ole mahdollisuutta keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa ja puolet opiskelijoista katsoikin opetusministeriön julkistamassa Opiskelijatutkimus 2006:ssa työssäkäymisen häiritsevän opintojen etenemistä.
Tutkimus paljasti, että korkeakouluopiskelijat ansaitsevat keskimäärin 733 euroa kuukaudessa. Ja tästä kolmanneksen muodostaa opintoraha ja asumislisä ja palkan osuus on 40 prosenttia. Vastanneista opiskelijoista 87 prosenttia oli käynyt töissä kuluneen vuoden aikana.
Minusta koko opintotukijärjestelmä vaatisi selkeää uudistamista eikä vain pelkkää tasokorotusta. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa on viimeksi tarkistettu vuonna 1992 ja siitä kuluneen yli 14 vuoden aikana elinkustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia. Minun mielestä opintotuki voisi jatkossakin koostua opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta, mutta näiden on yhdessä muodostettava sellainen kokonaisuus, joka takaa opiskelijan opiskelun aikaisen toimeentulon ja mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun.
Lisäksi opiskelijoiden ns. vapaantulon rajaa tulisi nostaa noin 20 prosentilla eli opintotukikuukausina 505 eurosta reiluun 600 euroon ja tuettomina kuukausina 1 515 eurosta reiluun 1 800 euroon. Tämä myös osaltaan kannustaisi opiskelijoita tekemään työtä ja mahdollisuuksien mukaan tulemaan toimeen myös ilman opintolainaa. Työnteon pitää aina olla kannattavaa, mutta ei opiskeluja haittaavaa. Ja kun opintotuen saannin perusteena on opiskelujen eteneminen niin minä en ymmärrä sitä miksi työnteosta pitäisi silloin rangaista nykykäytännön mukaan? Eikö opiskelija itse saisi jakaa aikansa ja päättää mitä tekee, kunhan opinnot etenevät.
Yksi suuri huolenaihe on myös toisenasteen opiskelijoiden opintotuki. Viime keväänä alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisenasteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajoja tarkistettiin ylöspäin 15 prosentilla. Todellakin vain 15 prosentilla ja näin ollen rajat ovat edelleen liian alhaiset. Myös toisenasteen opintotuki vaatisi siis uudistamista. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene tai halua rahoittaa täysi-ikäisen, 18-vuotiaan, kotoaan poissa asuvan opiskelijan arkea ja opiskeluja. Etenkin haja-asutusalueilla, jossa nuoren on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen esimerkiksi ammatillista perusopetusta, vaikeutuu monen opiskelijan toimeentulo ja arki.
Näistä asioista enemmän mietteitä kampanjamme Tavoitteita -sivulla, mutta oikeasti toivon, että näistä asioista nyt päästään puhumaan kunnolla vaalien alla. Tilanne vaatii minusta ennen muuta tekoja eikä vain tyhjiä kaikkosia eikun sanoja.
….
Tänään tapaan kuntaministeri Hannes Mannisen. Manninen vierailee kunnassamme ja olen paikalla siis kunnanvaltuuston puheenjohtajan roolissa. Aiheinamme tapaamisessa mm. kunta- ja palvelurakenteen PARAS -hanke minkä pääarkkitehtinä ministeri häärää.
Nyt kuitenkin vielä hieman lehtiä ja sitten aamukahvit ja liikkeelle.
….
Perjantain aamupäivä meni mielenkiintoisten ja ajankohtaisten asioiden parissa. Kuntaministeri Hannes Manninen oli vierailulla kunnassamme ja saimme asiapitoisen selvityksen Kunta- ja palvelurakennehankkeen nykytilasta ja sen etenemisestä. Mannisen rooli uudistuksessa on ollut keskeinen ja jotain tästä kertoi se, että eduskunnassa kun erä vasemmistopoliitikko yritti nälväillä Manniselle puitelaista kysymällä: ”Mitä tällä kappaleella laissa tarkoitetaan. Vai onko ministeri edes lukenut lakia?” Manninen vastasi: ”En ole vain lukenut vaan olen myös kirjoittanut sen itse”. Toteamus sai kysyjän hiljaiseksi.
Manninen muistutti, että kunta- ja palvelurakennehankkeessa on vain ja ainoastaan kyse siitä, että miten voimme turvata kaikille pitkälläkin aikavälillä peruspalvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Samalla hän muistutti, että nyt jo usean vuoden ajan kuntapuolen menot ovat kasvaneet vuosittain 1,5-2 prosenttia tuloja nopeammin ja tällä tiellä emme voi jatkaa.
Kuntaministeri muistutti, että ensin on laitettava organisaatiot sellaiseen kuntoon, että lisättävät rahat eivät huku organisaatioon ja rakenteisiin vaan rahat menevät palveluihin ja niiden parantamiseen. Olen täysin samaa mieltä ministerin kanssa.
Manninen otti kantaa myös maakuntajakoon mikä on ajankohtainen asia Hyvinkään ja Riihimäen talousalueella. Manninen totesi, että uudistukselle on tarvetta, mutta epäili ettei siihen SDP:n kanssa ole mahdollisuutta. Teinkin Manniselle kysymyksen, että eikö silloin olisi syytä miettiä kenen kanssa hallitusyhteistyötä tehdään. Eikö kannattaisi etsiä sellainen yhteistyökumppani jolla on halua uudistuksiin yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Istuessaan vieressäni salissa Manninen totesi, että kyllä ohjelmakeskustelulle on nyt selkeä paikka vaikka hän ei sitä vastauksessaan korostanutkaan vaan kuittasi hieman pilkesilmäkulmassa kysyjän tapaan, että ”Onkohan siinä toisessa mitään parempaa”. Mutta hyvä, että hänelläkin halua keskusteluun puolueiden ohjelmista ja yhteistyömahdollisuuksista.
Erittäin antoisa ja mukava tilaisuus ja siitä kiitokset Lopen keskustan puheenjohtajalle Aimo Alholle. Toivotaan, että seutukuntamme asiat menevät eteenpäin näidenkin tilaisuuksien myötä. Esille tänään nostimme jälleen vahvasti mm. kantatie 54:n perusparantamisen ja toivotaan, että ensi vaalikaudella sitäkin saadaan eteenpäin.
Siirsimme Hyvinkään kaupunginjohtajan kanssa neuvottelumme uuteen päivään flunssa takia eli nyt saankin pari tuntia lisää aikaa Matkamessuille. Hämeellä ja Lopella siellä jälleen upeat osastot.
….
Iltapäivällä ehdin pyörähtämään vielä Matkamessuilla. Olen ottanut tavaksi, että sellaisilla messuilla haluan käydä missä kuntamme oma osasto on mukana ja aika hyvin siitä olen pystynyt pitää kiinnikin. Muutamia asumisen messuja jäänyt väliin.
Jälleen kerran upea määrä loppilaisia matkailualan yrittäjiä oli messuilla mukana esittelemässä omia yrityksiään ja yritysten paketteja ja palveluita. Osasto erottui jälleen edukseen ja oli mukava, että osastolla oli yrittäjiä useasta eri firmasta paikalla. Yhteishenki on kohdallaan ja viime vuosina tuo verkostoituminen ja palveluiden paketointi on ottanut hyviä askelia eteenpäin. Ja aina täytyy muistaa sekin, että samalla nämä yrittäjät markkinoivat oman yrityksensä ja palveluidensa rinnalla myös kotikuntaamme ja koko seutukuntaa. Ajatuksia ja virityksiä ensi vuodesta Riihimäenkin kanssa oli messuilla jo viritelty ja se olisikin upea juttu jos samaan pakettiin saataisiin Riihimäen museot ja muut kohteet mukaan. Etäisyydet kuitenkin sellaiset, että yhteistyötä kannattaisi tehdä tälläkin saralla. Kannatan.
Häme -viitan alla oli myös monta hämäläistä kohdetta ja seutukuntamme. Häme markkinointikampanja on myös tuottanut todella kovia tuloksia ja yhteistyö koko maakunnan kesken on vahvistunut selkeästi. Kiitokset Forsmanin Raijalle ja koko Hämeen teamille.
Nyt hieman ruokaa ja sitten Teatteriretkelle Helsinkiin…