Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on puhuttanut viime päivinä ja syystäkin. Ei ainakaan koskaan liikaa. Kun Ilta-Sanomat avasi vetoomuksen ”Ei hyväksikäytölle – Me toivomme, että päättäjät tekevät kaikkensa taatakseen lapsille turvallisen lapsuuden.” Olin yksi ensimmäisistä allekirjoittajista. Nyt vetoomuksen turvallisen lapsuuden puolesta on allekirjoittanut yli 65 000 suomalaista. Asia on saanut meidät kaikki liikkeelle koulukiusaamiskampanjan tapaan. Nyt vain on tärkeää, että allekirjoittaminen ja yhteinen huoli ja vaatimus muuttuu myös arkipäiväksi ja todeksi. Se vaatii toimia monelta eri taholla. Se vaatii toimia kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa hoitopaikoissa. Se vaatii toimia neuvoloissa ja terveydenhoidossa. Se vaatii toimia läheisten keskuudessa. Se vaatii toimia lastensuojelussa. Ja se vaatii toimia myös oikeusistuimissa. Ja jos nämä ei tuota toivottua tulosta se vaatii toimia lainsäädännön muuttamiseksi. Siihenkin meidän pitää olla valmiita. Minä olen siihen valmis ja sen lupaan pitää silmät ja korvat auki.
Tähän asiaan liittyen myös Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo otti kantaa ja kysyi tai oikeastaan ihmmetteli miksi syyttäjät eivät valita lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä langetetuista tuomioista. Erityisesti silloin kun heidän mielestä päätökset ja tuomiot ovat pielessä. Hyvä kysymys. Koskelon mukaan vuosittain tulee kymmeniä syytettyjen valituksia, mutta ääriharvoin syyttäjien valituksia.
Ilta-Sanomissa Koskelo toteaa, että ”rangaistuskäytännössä on kirjavuutta erityisesti sen suhteen annetaanko tuomio ehdollisena vai ehdottomana lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Kyse on silloin alle kahden vuoden vankeusrangaistuksista.” Sitä kuitenkaan Koskelo ei myönnä, että lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa rangaistuskäytäntö olisi yleisesti lievää. Hänen mukaansa rangaistusasteikko on ollut käytössä ihan yläpäätä myöten. Törkeän tekomuodon maksimi on 10 vuotta.
Asiaa on siis syytä selvittää. Se huolettaa meitä suomalaisia yhdessä – lapsia, äitejä, isiä – meitä kaikkia. On syytä kartoittaa miten hyvin tuota tuomiohaitaria käytetään. Millaisia lieventäviä asianhaaroja näin vakavissa rikkosissa voi olla. Näitä on syytä nyt selvittää. Ja sitten ryhtyä toimii jos tarvetta ilmenee. Kyse on lapsista – joilla ei ole tai joiden puolustuskyky on pieni suuren sairaan aikuisen rinnalla. Asia on vakava.
Tänään itselläni työpäivä jälleen Helsingissä. Aamusta kuitenkin ensin Riihimäelle Talousalueen johtoryhmän kokoukseen.
…
Nyt kello jo yli puolenpäivän ja töissä Eduskunnassa. Pitäisi lounastaa kohta kunhan malttaa. Aamun Hyvinkää-Riihimäen talousalueen johtoryhmän kokous jo takana. Ei kummallisia läpimurtoja eikä niitä tänään odotettukaan, mutta mm. EU-hankeasioita eteenpäin kuten myös tilannekatsaukset toisenasteen ammatillisesta koulutuksesta, EKES:n kehittämisestä ja kuntaliitoksen esiselvityksestä. Johtoryhmä jossa siis kuntajohtajat valmistelevat asioita esittää nyt talousaluetoimikunnalle äänestyksen jälkeen, että neljän kunnan kuntaliitoksen esiselvitystä ei tulisi jatkaa. Itse olisin ollut yksin jääneen kuntajohtajan ja oikeastaan myös monen muun luottamushenkilön kanssa samaa mieltä, että asia ei vaatisi sen kummempia valmisteluja vaan nyt kuntien hallitusten ja valtuustojen päätöksiä. Sen tiedän, että ei hanke etene, mutta mielenkiinnolla jään odottamaan onko päätökset kunnissa yksimielisiä vai löytyykö nelikon liitosselvityksen jatkamiselle myös kannatusta. Perusteluja sille on myös yhtä helppo löytää kuin hankkeen tyrmäämiselle. Mielenkiintoista.
Nyt kuitenkin vielä töitä täällä autiotalossa ja sitten vapaailta ja myös viikonloppu nyt tyhjempi.