Perjantai, 17.09.2010

Blogi, perjantaina 17.09.2010

Tämän viikkoinen valtion talousarviokeskustelu päättyi historiallisesti jo torstaina. Keskusteluille on aina varattu aikaa koko viikko, mutta tällä kertaa opposition puhe into hyytyi jo puolessa viikossa ja tavanomaisesti aina heti kun tv-kamerat salista sammuivat. Iltaisin ei montaa oppositiopoliitikkoa salissa näkynyt eikä SDP:kään esitellyt omaa vaihtoehtobudjettiaan tai edes minkäänlaista vaihtoehtoa vaan tyytyi tuttuun EI-linjaansa. Olen itseasiassa hieman harmissani siitä, että opposition politiikka on mennyt tällaiseksi. En tiedä on sitten kyse siitä mistä varapuhemies Seppo Kääriäinenkin kirjoitti. Kääriäinenhän kirjoitti, että ”hallitus on lyönyt vasemmiston ällikällä sosiaalisella otteella, työllisyyden ensisijaisuudella ja työmarkkinapoliittisella osaamisella”. Tämä on saanut aikaan sen, että demarileiristä painostetaan työmarkkinajärjestöjä pois yhteistyön pöydistä eli suoraan sanoen tehdään vain hallaa yhteiselle maallemme. Varsinaista kaksinaismoralismia. Mutta jokainen tekee politiikkaa tyylillään.

Tämä on kuitenkin avannut oppositiossa johtajan paikan perussuomalaisille. Vasemmisto-opposition johtajaksi onkin noussut perussuomalaiset joiden tahdilla vanha kunnon seuraa johtaa -leikki etenee. Kun persut keksivät jotain niin ei mene kuin hetki kun Urpilainen tai Heinäluoma seuraa perässä. Näinhän kävi jo kesällä maahanmuuttoflirttailun kanssa ja nyt syksyllä sitten työmarkkinayhteistyön kanssa, Eurooppa-politiikassa, ja nyt myös energiakeskustelussa. Me kanssa -politiikka nostaa vain perussuomalaisten asemaa opposition johtavana puolueena ja vaihtoehdon tarjoajana.

Tänään siis eduskunnassa hiljainen päivä. Olin varannut kalenteriini vielä tämän päivän budjettikeskusteluille, mutta niin kuin kerroin se hyytyi jo eilen ja nuija kopahti kiitoksen merkiksi pöytään. Mutta töitä varmasti huoneessa odottaa ja nyt aamusta myös valiokunnat jälleen tositoimiin.

….

Päivä ja samalla myös viikko eduskunnassa näin päätökseen. Tänään ympäristövaliokunnassa jatkoimme GMO-asian käsittelyä. Nyt EU on linjannut, että maat voivat itse päättää geenimuunneltujen kasvien viljelyn tulevaisuudesta omalla maallaan ja siksi asia nyt meillä uudelleen. Itse kannatan tässä vaihessa täyskieltoa GMO-kasveille. Ainakin siihen asti kunnes niiden turvallisuus on puoluettomasti tutkittu. Katsotaan saanko näkemykselleni tukea valiokuntakäsittelyssä riittämiin. Puhtaan suomalaisen ruuan ja myös luomuruuan tulevaisuus tulee turvata vaikka sitten täyskiellolla jos se sen vaatii. Näyttää vaativan.

Sivistysvaliokunnassa sitten esillä mm. tulevaisuuden kulttuuriasiat ja sen perään lyhyt täysistunto. Ennen täysistuntoa jätimme vielä Hämeen kansanedustajien kanssa joukot talousarvioaloitteita mm. pääradan lisäraideparista ja aseman esteettömyydestä. Itse ensimmäisenä allekirjoittajana jätin aloitteet Helsinki-Forssa-Pori valtatie 2:sen peruskorjauksen loppuunsaattamisesta ja Kantatie 54:n peruskorjaamisesta ja risteysjärjestelyistä. Toivotaan, että saamme asioita eteenpäin budjetin eduskuntakäsittelyssä.

Nyt Lopelle ja illalla sitten Hämeenlinnaan. HPK avaa SM-liigakautensa kotiareenalla.

….

Kello 21.25 juuri Hämeenlinnasta kotiin. Kerholle makea 4-2-voitto Tampereen Ilveksestä ja eilinen piste sai nyt seuraksi toisesta pelistä täydet kolme pistettä. Hyvä alku siis uudelle SM-liigakaudelle. Hieman ihmettelin, että Ritarihalli oli kovin tyhjä tänään, mutta tällä pelillä kyllä väkeä alkaa tulla. Hyvää kiekkoa ja hyvä tunnelma.

Etelä-Suomen koulupuolen rakentamisen valtionavut ovat puhuttaneet tälläkin viikolla. Uudenmaan ELY teki esityksiä tulevien vuosien kouluinvestoinneista ja hieman tuo pohja kyllä ihmetyttää. Riihimäen Harjunrinteen koulun saneeraus ei tuleville vuosille ole virkamiesesityksessä mahtumassa kuin ns. varasijalle. Toiveemme edelleen on, että tämän vuoden ns. koulupuolen elvytysrahasta saisimme tuon starttirahan tähän hankkeeseen ja tätä ratkaisua nyt odotamme.

Joku totesi, että miksi Riihimäki ei ole laittanut koulua ajoissa kuntoon. Voin kertoa teille, että Riihimäki on todellakin tehnyt valtavasti koulupuolella, mutta vahvalla kasvukunnalla on paineita paljon ja rakentamistarpeita valtavasti. Ihan hieman tilannetta kuvaamaan voisin mainita esimerkiksi sen, että Riihimäen kaupunki on perusparantanut tai laajentanut 2000 –luvulla yhteensä kymmentä eri koulurakennusta yhteensä 45,335 miljoonalla eurolla. Näihin hankkeisiin on valtionapua saatu yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. Ja merkittävää on se, että vain kolmea kouluhanketta kymmenestä on tuettu. Riihimäen kaupunki on siis tehnyt valtavasti ja nimenomaan omalla rahallaan. Tämän lisäksi Riihimäen kaupunki on käyttänyt koulurakennusten kunnossapitoinvestointeihin 2000 -luvulla useita satoja tuhansia euroja, jotka eivät sisällä edellä oleviin summiin. 

Eli Riihimäen kaupungin koulujen investointikustannukset 2000 -luvulla ilman pieniä perusparannuksia yhteensä 45 334 928 euroa. Vuoden 2010 alun asukasmäärän suhteutettuna tämä tarkoittaa, että kaupungin kouluinvestointeihin on käytetty 1585 €/asukas ja vuositasolle laskettuna 144 €/asukas/vuosi. 

Olen seurannut seutukuntamme veturikaupungin rakentamista ja voin myös todeta sen, että investoinneissaan Riihimäen kaupunki on seutukuntamme muiden kuntien tapaan ollut erittäin kustannustehokas. Riihimäellä toteutuneet kustannukset ovat olleet  1 400 € – 1 700 €/ neliömetri. Näin siis siitäkin huolimatta, että perusparannetut koulurakennukset on nyt varustettu nykyaikaisella rakennusautomaatiolla ja sitä kautta on saavutettu huomattavia energia ja muita käyttökustannussäästöjä. Erityisesti näihin laitteisiin ja tekniikkaan viime maanantaina saimme myös opetusministerimme kanssa tutustua. 

Itseasiassa tätä korkea uusi teknologia on osaltaan pitänyt kustannuksia kurissa. Luokkatilat on varustettu uusimmalla opetusteknologilla ja näin varustustason nostaminen on vähentänyt neliöiden rakentamistarvetta. Miksi näin – siksi, että luokat ovat tehokkaassa käytössä, kuin näin lähes kaikkia oppiaineita voidaan opettaa missä tahansa luokassa. Uuden teknologian myötä esimerkiksi Riihimäen lukion investointitarve väheni 300 hyötyneliömetrillä. Lukion kohdalla tämä tarkoitti noin 450 000 euron investointisäästöä ja vuosittain noin 44 000 euron ylläpitokustannusten häviämistä. Ei muuten aina tule ajatelleeksi tällaisiäkään.

Mutta nyt siis tuo Harjunrinteen koulu huutaa pikaista remonttia ja sen valtionavun eteen jatkamme työtä ensi viikolla. Olen sopinut Helsinkiin jälleen yhden neuvonpidon siitä.

Mutta nyt pakko luovuttaa. Huomenna suuri Vihreä Toivotalkoo-päivä jälleen. Ympäri Suomen talkootapahtumia ja itse suuntaan aamusta Hämeenlinnan torille kirjojen vaihtoon. Nähdään siellä mahdollisimman monen kanssa klo 10-12.

 

 

 

 

Kommentit