Markku Pölösen Lieksa -elokuva eiliseltä illalta jäi todellakin mieleen. Puhemies Niinistö totesi, ennen elokuvaa, että nyt näemme jotain missä suomalainen on tehnyt suomalaisista suomalaisille ja niin todella olikin. Olen tuntenut Makrun ja Sadun useamman vuoden. Asuivat aikanaan Lopella ja hieman loppilaisuuttakin pariin tarttunut. Olikin kiva nähdä jälleen pitkästä aikaa ja ennen elokuvan alkua ehdimmekin jonkin aikaa jutella kuulumisia ja tulevia ja meneviä. Hieman kuulemma Loppeakin ikävä – sen tiesin – arvasinkin.
Mutta elokuva oli upea. Taattua Markkua ja jokainen kuva kahden tunnin ajan tarkkaan harkittu. Upeita suomalaisia maisemia, tunnelmia, mielenaloja. Koivikkoja, jokiuomia, lunta, jäätä, auringonnousuja ja kuutamoita unohtamatta pimeneviä syysiltoja. Upea aikuisten satu Koppeloiden perheestä. Ei tekstinä helpoin eikä elokuvanakaan, mutta vaativalle katsojalle voin suositella. Näyttelysuorituksissa Peter Franzen jälleen paljasteli uusia ulottuvuuksia itsestään. Olen aina ihaillut hänen osaamistaan mm. Koirankynnenleikkaajassa ja nyt tässä jälleen jotain aivan uutta. Myös naispääosan esittänyt Jenni Banerjee vakuutti – taitava.
Muistan kuinka Ylen Anna Simojoki elokuvan ensi-illan jälkeen totesi, että on mielenkiintoista nähdä, miten Lieksa puree katsojiin. Simojoki totesi, että sen verran omalaatuinen, satumainen ja vahvan visuaalinen Lieksa! on. Ja voin sanoa, että niin on ja minuun puri.
En taida kuitenkaan vielä aivan kansanedustajan syvintä omaksunut. Miksikö? No siksi, kerrotaan. Elokuvan loppupuolella oli jäältä kuvattu upea kuva missä autokaravaani eteni todella pitkää siltaa. Vieruskaverini, jo pidempään kansanedustajana toiminut totesi minulle: ”Onks sinne noin pirun pitkä silta. Joku on saanut lobattua hyvin.” No ei aivan ensimmäisenä vielä näillä parlamenttipäivillä tullut tuo mieleen. Elokuva eteni ja loppukohtauksessa sama karavaani eteni tyhjää moottoritietä. Ajattelin hieman vastata ja totesin kaverilleni: ”Aika käyttämätön moottoritie”. Tähän vastaus: ”Aika. Sen vois siirtää Kirkkonummelle”. Niinpä sellaista se elämä on.
Hiema kyllä hävetti, kun elokuvalähestyi loppua niin kiireisimmät nousivat ylös ja lähtivät pois. Taisi olla ensimmäinen kerta ensi-illassa. Yksi eduskuntapari edellä niin muut perässä. Hieman tuli kummallinen tilanne ja vaivautunutkin. Osa osasi nauttia ensi-illan tapaan homman loppuun. Kiitos heille.
…
Nyt aamusta Ammatillisen erityisopetuksen infoon ja sitten sivistysvaliokunta ja täysistunto.
…
Keskeisiä budjettiesityksen kohtia kysytään usein. Tässä STT:n julkaisema ”Poimintoja budjettiesityksestä”. Näistä siis keskustelua koko ensi viikko:
– Budjettiesityksen määrärahat ovat yhteensä 43,1 miljardia euroa.
– Esitys on kaksi miljardia euroa ylijäämäinen. Summa käytetään valtionvelan lyhentämiseen.
– Vuoden 2008 lopussa valtionvelkaa on arviolta 55,7 miljardia euroa eli runsaat 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden.
– Valtionvelka on 29 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden ylijäämä on 3,8 prosenttia kokonaistuotannosta.
– Korkomenot kasvavat lyhennyksestä huolimatta 74 miljoonaa euroa kuluvan vuoden budjetista.
– Veronkevennykset ja inflaatiotarkistus alentavat verotuloja 770 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja nostetaan 1.8.2008. Tarkemmin uusista maksuista päätetään myöhemmin.
– Sairausvakuutuksen korvaus hammaslääkäreiden palkkioista nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta.
– Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron korotus. Useimpien eläkettä nostaa lisäksi kuntien kalleusluokituksen poistuminen.
– Kaikille sotainvalideille ja rintamaveteraaneille mahdollisuus vuosittain avo- tai laitoskuntoutukseen.
– Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden.
– Opintoraha nousee 15 prosenttia elokuussa 2008. Korkeakouluopiskelijalla korotus on enimmillään 39 euroa kuukaudessa.
– Opiskelijoille sallittuja tulorajoja korotetaan 30 prosenttia. Korkeakouluopiskelijalla uusi raja on 11 850 euroa vuodessa.
– Maatalousyrittäjille tulee yksi lomapäivä lisää.
– Matalapalkkatukea ei laajenneta koskemaan myös nuoria työntekijöitä. Vaikeasti työllistettävien nuorten tukemiseksi etsitään muita keinoja.
– Vammaisten työllistämistä tuetaan 18 miljoonalla eurolla. Tuen määrää tuplaantuu tämänvuotisesta.
– Yrittäjien starttirahakokeilu vakinaistetaan.
– Työllisyysrahoja ohjataan enemmän ammatilliseen koulutukseen ja yksityiselle sektorille.
– Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 milj. euroa. Lisäksi 7 milj. euroa kehittämisrahaa. Valtion tuottavuusohjelman toteutusta yliopistoissa arvioidaan vielä uudelleen.
– Yliopistoille annettavien rahalahjoitusten verovähennys nousee.
– Kirkkonummi-Kivenlahden ja Savonlinnan keskustan tiehankkeiden aloittaminen siirtyy vuoteen 2010.
– Kehä I:n parannus välillä Turunväylä-Vallikallio toteutuu päätetyssä aikataulussa, mutta valtio osallistuu kustannuksiin vasta myöhemmin.
– Vaalimaan rekkaparkki rakennetaan. Kustannuksia kerätään takaisin osittain perimällä rekoilta parkkimaksua.
– Länsimetron suunnittelua jatketaan. Kehäradan rakentaminen alkaa vuonna 2009.
– Saariston yhteysalusten toimintaa turvataan 100 000 euron lisäyksellä.
– Tuomioistuinten käsittelyaikoja pyritään lyhentämään ja alueellisia eroja kaventamaan.
– Hätäkeskusten henkilöstöä lisätään väliaikaisesti 40 henkilötyövuoden verran.
– Siviilipalvelus lyhenee 13 kuukaudesta 12 kuukauteen. Valtio ryhtyy tukemaan siviilipalvelusmiesten asumista.
– Kertausharjoituksia lisätään.
LÄHDE: STT
……………………..
Kello 9.58 ja aamun ammatillisen erityisopetuksen info takana. Hyvää keskustelua varsin tutuista aiheista, mutta tänään paikalla alan oikeastaan kaikki keskeiset toimijat ja parhaat asiantuntijat eli oppilaitosten rehtorit ja johtajat. Ja tärkeitä terveisiä heidän kauttaa myös oppilaitosten henkilökunnilta joilla varmasti se paras tuntuma ja tieto siitä missä juuri nyt mennään.
Varsin yhteneväinen näkemys kaikilla paikallaolijoilla oli siitä, että tarvitsemme jatkossakin sekä erityisopetusta että erityisoppilaitoksia. Itse edustan juuri tätä näkökantaa kaikilla kouluasteilla. Minusta ratkaisut on tehtävä aina jokaisen ihmisen tilanteessa yksilönä ja malli mikä toimii toiselle ei välttämättä toimi toiselle. Emme voi varmastikaan suoraan sanoa, että integraatio on kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto emmekä toisinkaan päin ja siksi en itse niin koskaan sanokaan. Tarvitsemme jatkossakin integrointia, mutta myös haastavimmissa tapauksissa muitakin ratkaisumalleja mukaanlukien erityisammattioppilaitokset. Minusta yksilöllisyys on tässäkin asiassa avainasemassa. Yksislöllisyys nousi myös vahvasti esille keskusteltaessa nykyisen kolmivuotisen ammattikoulutuksen tilasta. Jotkut ovat esittäneet rinnalle kaksivuotista koulutusmahdollisuutta, mutta tänään asiantuntijoiden yhteisellä suulla peräänkuulutettiin nimenomaan yksilöllisyyttä, joustoa kategorisuuden sijaan. Tavoitteena ei pitäisi vain olla tutkinto vaan nimenomaan työllistyminen.
Itse nostin esille aamulla myös ammattitaitoisen henkilökunnan saannin. Vastaus oli hieman yllättävä ja positiivisella tavalla. Ammattitaitoista henkilökuntaa on kohtuullisen hyvin saatavana ja vain erityisesti puheterapeuteista on pulaa. Tämäkin tiedossa ja asiaa on syytä viedä eteenpäin. Ongelma maanlaajuinen ja kaikkia koulutusasteita koskeva.
Vahva teema aamussa oli ”Suomi tarvitsee kaikki kädet” ja tässä valossa keskustelu etenenikin. Tarvitsemme erilaista koulutusta ja erilaisia tukipalveluita ja myös toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valtiosihteeri Raimo Sailas totesi juuri, että tietojen mukaan täysin irrallaan yhteiskunnasta nuorista 16-24-vuotiaista elää 40 000. Luku pysäytti ja tuntuu korkealta. Vaikea uskoa – en ainakaan haluaisi uskoa, mutta syytä tämäkin tieto vakavasti ottaa. Tämän lisäksi 55 000 nuorta on vain hennolla otteella arjessa kiinni. Yhteensä noin 92 000 nuoresta puolet on työttömiä. Merkittäviä lukuja. Tämän ryhmän eteen on tehtävä töitä ja ratkaisuja, mutta ennen muuta ryhdyttävä toimii siksi, että tällaisia lukuja ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi lukea. Se vaatii varhaista puuttumista esikoulussa, perusopetuksessa ja ammatillisessa opetuksessa, mutta myös riittäviä tukitoimia ja riittävän pieniä perusopetuksen opetusryhmiä ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Tässä opetusministeri Sari Sarkomaalla on suuri työ, mutta myös vahva tuki.
Ammatillisen erityisopetuksenkin määrä on kasvanut selkeästi viime vuosina. 2000-luvulla kehitys on ollut hurjaa ja esimerkiksi viime vuoden tilastot kertovat, että erityisopiskelijoita oli 16 200, ja näistä valtion ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 875 ja muissa erityisammattioppilaitoksissa 3000 nuorta. Onko tässäkään kaikki apua ja tukea tarvitsevat – tuskinpa.
Tietojen tai todennäköisesti valistuneiden arvailujen valossa jopa 100 000 nuorta on syrjäytymisen vaarassa.
…
Kello 20.24 ja tunti sitten kotiin. Viikko Eduskuntatöiden osalta takana. Illalla vielä kävin auttamassa kaveriani juonto- ja puhumisasioissa ja nyt tv:n ääreen. Viikonloppuna saadaan päätökseen sekä SRC:n että Rata-SM:n SM-kaudet. Eli huomenna Hyvinkäälle selostajaksi ja sunnuntaina Alastarolle MTV3:selle tekemään Motorforumia. Vauhtia siis luvassa.