Mielenkiintoista kun muutamassa viestissä on minua syytetty populismistä peittoasian suhteen. Sellaisen kuvan toki voi saada Helsingin Sanomien satiirisesta Politiikan Kulmapöydän leikkimielisestä kisasta ”Mihin kansanedustaja torrkupeittonsa luovuttaisi”. Asia lienee lähtenyt liikkeelle siitä, että itse kerroin, että minä en työpaikalla torkkupeittoa tarvitse ja voisin antaa sen talon sisällä muuhun käyttöön. Siis tiesin hyvin, että ei tietenkään eduskunnan omaisuutta voi muualle lahjoittaa. Mutta Hesari hieman halusi luonnollisesti aiheella vitsailla ja värittää.
Mutta eilen sitten tosin tuli viesti, että torkkupeittoa ei saa talon sisälläkään muualle viedä eli jätetään se tuohon sängyn reunalle. Se tosin hyvä, että tällä tavalla se ei nukkaannu. Mutta muuten palautetta kuitenkin aiheesta tullut paljon ja erittäin asiallista. Ja olenkin itse halunnut nostaa asian todellisen taustan vahvasti esille eli 30-vuotta vanhan talon suojelemisen ja sen vaikutukset mm. remontin järkevyyteen ja tällaisiin hankintoihinkin. Tässä tapauksessa ei enää näytä olevan mitään tehtävissä, mutta jos tästä vaikka taas joku virkamieskin ottaisi oppiksi.
Mutta jätän nyt tämän casen itse taakse ja jatkan työtä järkevän – maalaisjärkeä käyttävän – toimintatavan juurruttamiseksi tähänkin taloon. Näin ollen myös puhemies Sauli Niinistöllä vahva tukeni tälle työlle. Hän on tehnyt enemmän kuin kukaan koskaan tälläkin saralla. Esimerkiksi vuonna 2007 Niinistön tullessa puhemieheksi talon kulut olivat 55,8 miljoonaa ja ensimmäisenä vuonnaan hän säästi järkeistämällä mm. matkustussääntöjä 4,8 miljoonaa euroa. Isoja summia.
….
Nyt aamupalalle eduskunnassa. Tänään jo aikaisin täällä ja aika aloittaa päivän työt.
….
Kello 19.10 ja Lopella kotona jälleen. Päivä eduskunnassa takana ja tänään mm. erittäin mielenkiintoista keskustelua varhaiskasvatuksemme nykytilasta, esiopetuksesta ja peruskoulusta. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että nykyisin vapaaehtoinen esiopetus pitäisi tehdä pakolliseksi. En kuitenkaan kannata oppivelvollisuusiän pidentämistä tai koulun aloittamista kuusi vuotiaana, mutta haluaisin niin että tavalla tai toisella saisimme kaikki lapsemme esikouluun. Tällä hetkellä lapsistamme noin 97 prosenttia osallistuu maksuttomaan esiopetukseen. Joku voi todeta, että miksi emme antaisi tuon pienen kolmen prosentin joukon päättää itse niin kuin 97 prosenttiakin saa päättää. Siksi, että tilastojen mukaan juuri tässä kolmen prosentin joukossa on valtaosa sellaisia lapsia joille esiopetus olisi poikkeuksellisenkin tarpeellinen. Olisi tärkeää saada nämä lapset mukaan esiopetukseen ja tässä joukossa paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, romaniperheitä ja perheitä jotka ovat tavalla tai toisella hieman syrjäytyneet normaalista arjesta. Mutta tiedän ja myönnän, että tässä joukossa on myös hyviä perheitä jotka ovat tehneet valinnan ja halunneet antaa lapselleen mahdollisuuden olla kotona ja kasvaa omassa kodissa vielä tuon yhden pienen lapsuuden vuoden. Ymmärrän senkin erittäin hyvin.
Mutta siitä huolimatta haluaisin, että kaikki lapset saataisiin esiopetukseen mukaan. Esiopetukseen joka ei ole koulua ei ole oppituntisidonnaista vaan tekemistä ja oppimista ja leikkimistä. Paikka missä hyvässä herkässä kielenoppimisen iässä olisi mahdollisuus oppia suomenkieltä tai lukemaan jne. Oppia toimimaan ryhmässä ja saada sellaisia pieniä ensikosketuksia tulevaan. Minä kannattaisin tätä ja toivon, että näin voisimme toimia jatkossa.
Tiedän, että tämä jakaa mielipiteitä. Jakaa mielipiteitä myös omassa puolueessamme, mutta minusta on enemmän perusteita esiopetuksen antamiselle kaikille kuin nykymallille. Ja en minä pelkää, että tämä tarkoittaisi koulun aikaistamisesta. Se on aivan eri asia ja se on yksin meidän itsemme päätettävissä millaisen esiopetusvuoden haluamme tulevaisuudessa lapsille tarjota. Voi olla, että joskus on tarpeen ja syytä pohtia oppivelvollisuusiänkin varhentamista, mutta ei minusta nyt. Nyt on tärkeintä saada kaikki mukaan esiopetukseen.
Päivään mahtui tänään myös ympäristövaliokunnan kokous ja muutama neuvottelu ensi viikon päätösasioidenkin juoksutuksesta. Kinkkisiä asioita, mutta uskon ja tiedän että ratkaisun niihin löydämme. Täysistunto tänään lyhyt ja äänestimme mm. opintotuen muutoksista. Hymyilytti kun nyt SDP oppositiosta esitti yhtä ja toista opintotukeen, mutta kun he edellisellä hallituskaudella olivat vallankahvassa ei heitä vähääkään kiinnostanut opintotuen ja erityisesti opintorahan korotukset. Niinhän se on, että vasta hallitusvastuussa – vallankahvassa – se punnitaan ja todistetaan aidot arvovalinnat ja demareilla tuo aito päätettyjen asioiden ja parannusten lista on kovin vaatimaton. Siksi en kovinkaan korkealle arvostanut tänäänkään heidän populistisia esityksiään. Ei ollut vaikea toimia vastuullisesti tässä vaikeassa taloustilanteessa tietäen, että tämä hallitus on tehnyt opiskelijoiden sosiaalietuuksien parantamiseksi enemmän kuin mikään muu hallitus koskaan tätä ennen. Ja tiedän myös sen, että jos kokoomus jatkaa hallituksessa niin sama opiskelijamyönteinen linja saa jatkoa tulevaisuudessakin.
Nykyhallituksen aikana opintorahan tasoa korotettiin 15 prosentilla 1.8.2008 ja vuoden 2008 alusta lukien opiskelijan omia tulorajoja 30 prosentilla. Opintotuen riittävyyttä parannettiin uudelleen luovuttaessa vuoden 2009 alusta lukien puolison tulojen huomioon ottamismenettelystä asumislisää myönnettäessä. Lisäksi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovitus selkeytyi tämän vuoden elokuun alussa, ja siitä uudistuksesta on tullut myös runsaasti kiitosta. Tässä nyt jotain mitä viime aikoina olemme tehneet. Teot ovat kauneinta puhetta vain miten sitä sanotaan.
Mutta nyt eduskuntaviikko takana. Kotimatkalla vielä lounassalaatilla Riihimäen Graniitin Cafe Feeniksissä. Oletko muuten kokeillut ja maistanut? Aivan huippu. ”Se on Timon Strindberg”, totesi Ben kun paikalla käytiin.