Tänään ajattelin nostaa aamusta ennen kiertuetta hieman esille nuorten ja opiskelijoiden asioita. Kampanjassani on mukana kymmeniä nuoria ja opiskelijoita. Kokoomusnuorten Meri-Tuulia Huurresalon
johdolla nuoriso- ja opiskelijakampanja on saanut sanalla sanoen alleen siivet ja tänäänkin tapahtumaa jälleen luvassa kun nuorten kanssa jalkaudumme ”Mukana Hämeen yössä” -kiertueen kanssa Hämeenlinnaan.
Mutta sitä ennen tänään kierrän hämeenlinnalaisen erinomaisen ehdokkaamme Lulu Riikosen kanssa Kanta-Hämeen kuntia nyt vuorostaan. Kiertue starttaan tänään klo 10.00 Riihimäen Vaalikahvilalta, ennen puoltapäivää olemme lounaskahveja tarjoamassa Hausjärven Serafiinassa klo 11.30-12.30 ja sitten Janakkalassa 13-14. Ja sitten iltapäivällä Ylen Radiossa jälleen kerran. Eilen olin valtakunnallisen Ajantasan vieraana ja tänään sitten alueradiossa esittelemässä puolueemme vaalien kärkiä. Niin ja sen jälkeen sitten Riihimäen Vaalikahvilalle vielä vieraaksi lahtelainen kollegani Ilkka Viljanen klo 16.30-17.30. Eli tervetuloa mukaan päivän missä vaiheessa tahansa.
Mutta mitä minä nostan esille näissä vaaleissa nuorten ja opiskelijoiden asioista. Sitä tulee nyt… Lyhyesti olen kiteyttänyt näiden asioiden kärkeä näin:
– Lasten ja nuorten ääni kuuluviin – nuorisolaki toimimaan
– Opintotuki indeksiin
– Opintotukijärjestelmä kaipaa edelleen kannustavaa, rakenteellista remonttia
– Erityisesti perheellisten ja 18-20-vuotiaiden opiskelijoiden tuet kaipaavat tarkistusta
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Seurakuntavaaleissa 2011 käyttöönotettu 16-vuoden äänestysikäraja uudistus oli onnistunut. Kannatan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen tai vähintäänkin kokeilua vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.
Kunnallisvaalit ovat nuorta lähinnä olevat vaalit. Iso osa nuorten elämään suoraan vaikuttavista päätöksistä tehdään juuri kunnallisella tasolla. Nuoret ovat kunnallisten palveluiden suurkuluttajia lähtien koulutuksesta ja terveydenhuollosta vapaa-ajan ja liikunnan tiloihin sekä joukkoliikenteeseen. Nyt nuorilla on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niiden järjestämiseen. Ikärajan laskeminen edistäisi nuorille tärkeiden teemojen käsittelyä vaaleissa ja päätöksenteossa sekä tukisi nuorten ehdokkaiden läpipääsyä vaaleissa.
Äänestysikärajan laskeminen kunnallisvaaleissa antaisi myös monelle nuorelle mahdollisuuden äänestää ensimmäisen kerran tutussa kotikunnassa. Ensimmäinen myönteinen äänestyskokomus tutussa ympäristössä ja tutuista ehdokkaista on usein ensiarvoisen tärkeä rakennettaessa tulevaisuuden äänestysintoa ja –sitoutumista.
Nykyinen 18 vuoden äänestysikä kunnallisvaaleissa tarkoittaa usein sitä, että moni nuori ehtii muuttaa ennen ensimmäistä äänestyskertaansa opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle tai on varusmiespalveluksessa. Ensimmäinen äänestyskerta voi myös tulla vasta vaalien neljän vuoden kierron takia vasta 20 – 22 vuotiaana. Suuremmassa, vieraammassa kaupungissa ei ehdokkaat ja asiat ole näille nuorille niin tuttuja ja se ensimmäinen ja tärkeä äänestyskokemus jää hankkimatta.
Yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvaminen alkaa nimenomaan mahdollisuudesta vaikuttaa oman lähiympäristön asioihin. Toisella asteella opiskelevat nuoret ovat kiinni omassa kotikunnassaan ja kiinnostuneet sen asioista. Kesäkuussa 2010 julkaistussa kansainvälisessä ICCS-tutkimuksessa 85 % suomalaisista 14 – 15 vuotiaista vastaajista ilmoitti aikovansa äänestää vaaleissa. Saman tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietämys on kansainvälistä kärkeä.
Mielestäni on perusteltua edellyttää tulevaisuudessa, että ehdolle asettuva on täysivaltainen eli 18 vuotta täyttänyt, mutta sama ei koske äänioikeutta.
Äänestysikärajaa laskemalla nuorten kiinnostusta poliittisiin kysymyksiin voitaisiin kanavoida edustuksellisen demokratian käyttöön, eikä esimerkiksi kansalaistottelemattomuuteen.
Väestön ikääntyessä myös äänestäjien keski-ikä nousee ja nuorten äänen kuuluminen päätöksenteossa vaikeutuu jatkuvasti. On aika ottaa nuoret tosissaan mukaan päättämään yhteiskunnan asioista. Aktivoimalla nuoret yhteiskunnalliseen päätöksentekoon he saavat mahdollisuuden vaikuttaa demokratian keinoin asioihin, jotka koskevat heitä nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa.
Äänestysiän rinnalla vielä tärkeämpi nuorten aktivoija yhteiskunnallisiis asioihin on peruskoulu ja lukio ja ammatillinen koulutus. Mm. yhteiskuntaopin opetuksen sisältöjä tuleekin kehittää kokonaisvaltaisesti osallisuutta lisäävämpään suuntaan. Mielestäni myös poliittisten puolueiden sekä niiden näkemysten tasapuolinen esilletuominen kouluissakin olisi tervetullutta. Monissa kouluissa arastellaan kuitenkin yhä turhan usein yhteiskunnallisista asioista puhumista ja pelätään ylipolitisoitumista.
Nuorisolaki arkeen
”Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuus” Silva Järvinen, Lastenparlamentissa
Lasten ja nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on sisällytetty pian kaksikymmentä vuotta täyttävän YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloihin. Sopimuksessa todetaan, että lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa, ja aikuisilla on velvoite ottaa nämä näkemykset huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki (72/2006) velvoittaa kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja- politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuorisolaki velvoittaa, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Osassa Suomen kunnista on käytössä jo varsin hyvät ja laajatkin nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät. Mutta edelleen niiden toimivuus vaihtelee varsin paljon kuntakohtaisesti.
Nuorten äänen kuuleminen vaihtelee suuresti kuntien välillä. Kunnallisten nuorten vaikuttajaryhmien ja nuorisovaltuustojen asemassa on eroja rahoituksessa, toiminnassa ja vaikuttamisessa kunnan asioihin.
Lasten osallisuuskasvatus pitäisikin aloittaa jo vahaiskasvatuksesta ja jatkaa sitä perusopetuksessa ja toisella asteella. Ja kaikkiin kuntiin pitää saada aktiiviseen käyttöön 5-17 -vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Tämä osaltaan voidaan toteuttaa kirjaamalla lakisääteisiksi kaikkiin kouluihin ja kouluasteille oppilaskuntatoiminta sekä yhtenäistämällä nuorisovaltuusto tai –foruumi käytännöt lain kautta kaikkiin kuntiin.
Opintotuki tarvitsee edelleen uutta otetta
Opintotukea on kehitetty ja korotettu historian valossa aina eniten kokoomuksen ollessa hallituksessa. Opintotuen kehittäminen ja ennen muuta mm. opintorahan korottaminen onkin ollut kokoomukselle aina arvovalinta.
Viime eduskuntavaalien alla kokoomus lupasi, että opintorahaa korotetaan. Edellinen keskustan ja SDP:n varaan rakentunut hallitus ei sitä ollut tärkeäksi nähnyt. Lähes 15 vuotta opintoraha oli pysynyt samansuuruisena. 2007 eduskuntavaalien alla kokoomus nosti asian vahvasti esille yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa ja lupasi asian hoitaa kuntoon. Hallitukseen tultuaan kokoomus on lupauksensa pitänyt ja parantanut opintotukea enemmän kuin yksikään hallitus tätä ennen.
Opintorahaa korotettiin 15 prosentilla, vapaantulon rajoja 30 prosentilla, sairastuneiden opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia parannettiin, erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden asemaa parannettiin jne.
Minulle tärkeimpiä tavoitteita jatkossa on opintotuen indeksiin sitominen, tukikokonaisuuden rakenteellinen uudistaminen ja perheellisten ja alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten opiskelijoiden aseman parantaminen. Lähtökohtana tässä kaikessa on täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen ja opintojen eteneminen entistä sujuvammin.
Uusi opintotukimalli
Olemme esittäneet uutta opintotukimallia, jossa ehdotetaan yliopisto-opiskelijoiden opintotukijärjestelmän muuttamista siten, että opiskelujen 30 ensimmäistä kuukautta opintotuki olisi opintorahapainotteinen. Itse vedin tätä meidän opintotuen uudistamisen työryhmää ja voisin sitä hieman laajemminkin esitellä. Eli…
Mallissamme opintorahaa opiskelija saisi nykyisen 298 euron sijaan 350 euroa ja lainaa hän voisi nostaa 300 euron sijasta 250 euroa kuukaudessa. Asumislisä pysyisi koko opiskelujen ajan kiinteänä. Opintojensa 25 viimeisenä tukikuukautena opiskelija saisi 250 euron suuruista opintorahaa. Lainan osuus olisi tuolloin 350 euroa kuukaudessa. Tämä puolestaan kannustaisi opiskelijaa saattamaan opintonsa loppuun. Malli antaisi voimakkaan signaalin opintojen tavoiteajassa pysymiseen ja opintojen parempaan suunnitteluun kannustamisesta. Opintojen nopeuttamistavoite vaatii toimia, joilla mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu.
Kokonaisuudistuksen kannalta oleellista on myös, että opiskelijan tulorajoja korotetaan edelleen 20 % ja ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tulorajojen korottaminen on keskeistä kokoomuksen opintotukimallissa.
Itse olisin valmis menemään vielä pidemmälle, ja poistamaan opiskelijoiden tulorajat kokonaisuudessaan.
Ei saa olla niin, että opiskelijoita rangaistaan työnteosta ja työllistymisen kannalta elintärkeän työkokemuksen hankkimisesta. Tulorajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja saattaa paremmin ajan tasalle. Opintotuen takaisinperintä on monien opiskelijoiden vitsaus keväisin. Tässä tulisikin pyrkiä siihen, että opiskelijalla olisi entistä paremmin mahdollisuus seurata tulorajojen ylittymistä reaaliaikaisesti. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia.
Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin
Opintotuen roolia tulee pohtia tulevaisuudessa. Nähdäänkö opintotuki jatkossakin harkinnanvaraisena sosiaalietuutena vai entistä voimakkaammin opiskeluun kannustavana toimeentulojärjestelmänä. Nykytilanteessa, opintotuen ollessa harkinnanvarainen ja ensisijainen perustoimeentuloa turvaava sosiaalietuus, on kohtuullista, että opintotuki sidotaan muiden vastaavien, mm. lapsilisän, tapaan elinkustannusindeksiin. Muutos on kuitenkin mahdollinen vasta valtiontalouden elpymisen myötä.
Asumistuki
Kannatan opiskelijan asumisen tukimuodoksi opintotuen asumislisää, joka on yleiseen asumistukeen nähden yksinkertaisempi järjestelmä ja myös koulutuspoliittinen keino tukea opinnoissa etenemistä. Mielestäni tuen aluekohtaista jaottelua perustuen esimerkiksi eri alueiden opiskelija-asuntojen keskihintaan tulisi harkita, sillä asumisen kustannukset vaihtelevat huomattavasti vertailtaessa opiskelijapaikkakuntia.
Opintolaina
Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaan toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on erittäin edullista lainaa ja näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä.
Opintolainan verovähennysoikeus
Minusta on syytä tehdä myös parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa-arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmistumisen jälkeen.
Alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotuki
Alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutus myönnettävään opintotukeen on selkeä epäkohta. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene tai halua rahoittaa jo täysi-ikäisen, 18-vuotiaan, kotoaan poissa asuvan opiskelijan arkea ja opiskeluja. Etenkin haja-asutusalueilla, jossa nuoren on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen esimerkiksi ammatillista perusopetusta, vaikeutuu monen opiskelijan toimeentulo ja arki. Esitän ja kannatankin, että vanhempien tulojen vaikutuksesta täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen tulee luopua ja kohdella itsenäistä ja täysikäistä opiskelijaa tasavertaisesti vastaavassa elämäntilanteessa olevien korkeakouluopiskelijoihin nähden.
Ateriatuki
Opiskelijahintaisen ruoan tarjoaminen edistää opiskelijaterveyttä ja parantaa itse opiskeluun keskittymistä. Mahdolliset ruoan arvonlisäveron korotuspaineet tulevaisuudessa lisäävät painetta korottaa myös ateriakorvausta vastaavasti.
Perheelliset opiskelijat
Päätoimisen opiskelun tulee olla mahdollista myös perheelliselle opiskelijalle. Erityisen heikossa asemassa ovat yksinhuoltajina toimivat päätoimiset opiskelijat. Perheelliset opiskelijat ovat taloudellisesti opiskelijoista yksi heikoimmassa asemassa oleva ryhmä ja siksi parannusten tulee kiireellisesti ja ensisijaisesti kohdistua heihin. On pohdittava onko opintotukijärjestelmä oikea tapa vastata perheestä ja lapsista aiheutuviin kustannuksiin ja edesauttaa perheellisten opiskelijoiden tilannetta. Minusta on perusteltua pohtia sitä, että päätoimisille perheellisille opiskelijoille myönnettäisiin 145 euron opiskelijakorotus Kelan maksaman lapsilisän yhteydessä, kun lapsilisää saavalle opiskelijalle Kela myöntää myös opintotuen. Opintotukijärjestelmä on syytä pitää mahdollisimman yksinkertaisena, ja perheiden toimeentuloa turvaavana etuutena lapsilisäjärjestelmä olisi luonteva keino parantaa perheellisten opiskelijoiden heikkoa taloudellista asemaa.
Harjoitteluajan palkka ja apuraha
Opintoihin kuuluvan ja päätoimisen harjoitteluajan palkan tai apurahan ei tule vaikuttaa opintorahan myöntämiseen, vaan harjoitteluajan palkka ja apuraha tulee tulevaisuudessakin huomioida kuten muukin ansiotulo opintotuen tulovalvonnassa. Uudistus on parantanyt opiskelijan mahdollisuuksia rahoittaa lopputyönsä apurahalla ja sujuvoittaisi työelämään siirtymistä heti valmistumisen jälkeen.
Opintojen edistymisen seurannan kehittäminen
Itse olen kannattanut opintojen edistymisen seurantakriteerin nostoa 5 opintopisteeseen. Näen myös mahdolliseksi sen noston myös 5,5, jos opintotukikokonaisuutta uudistetaan niin, että opiskelijan toimeentulo on turvattu. Tämä kannustaa opintotukea saavia päätoimiseen opiskeluun ja omien opintojen edistymisen aktiiviseen seurantaan.
Muutokset edellyttävät myös korkeakouluilta tarkistusta opintopisteisiin tarvittavasta työmäärästä, etteivät eri aloilla opiskelevat joutuisi kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan toistensa kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi opiskelijoilla tekniikan alalla, kielten opiskelussa tai työharjoittelupainotteisissa opettajaopinnoissa opinnoissa on vaikeuksia pysyä tavoitteissa huomattavan tai epätasaisesti jakautuvan työmäärän takia. Myös opinto-ohjaukseen on jatkossa panostettava entistä enemmän.
Opiskelijalla tulee olla korkeakoulujen tarjoama ympärivuotinen opiskelumahdollisuus näin halutessaan, jolloin myös opintotukea ja tätä kautta asumislisää voitaisiin myöntää. Vastuu on tässä korkeakouluilla, joiden tulee tarjota todellinen mahdollisuus opiskeluun myös kesällä.
Opintojen edistymisen seurantakriteerin nostaminen linkittyy myös opiskelijaterveyteen. Jo nyt korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksissa on nähtävissä mielenterveysongelmien kasvua. Opiskelijaterveyden kulmakiviä ovatkin ennaltaehkäisevä yhteisöterveys ja opiskelijaterveydenhuolto, jotka edistävät osaltaan opiskelukykyä.
….
Tässä mitäs mieltä Sinä olet? Palataan illalla.
ps. Nyt hieman ruuhkaa FB-viesteihin ja sähköposteihin vastaamisessa. Eilenkin toistasataa viestiä eli purkaminen vie aina oman hetkensä. Pahoittelut nyt.
…
Tukiryhmään liittyneitä:
632. Tuomas Virtanen, sähköinsinööri, mm-yo, Hausjärvi
634. Tatu Piilola, tekninen johtaja, Hattula
635. Heikki Männistö, maanviljelijä, Loppi
636. Pilvi Peltovuori-Leino, toimistosihteeri, Loppi
637. Paavo Pyhälammi, maatalousyrittäjä, tuotepäällikkö, Loppi
638. Esa Zetterman, urheiluhieroja, Loppi
…
Hieno kampanjapäivä tänään Lulu Riikosen kanssa takana. Aamusta aloitimme aamukahvitilaisuudella Timo´s Coffeessa Riihimäellä ja sieltä sitten Hausjärven Serafiinaan lounastapaamiseen ja sen perään vielä Janakkalan Turengin Nanellaan. Iltapäivällä sitten suora radiohaastattelu ja keskustelu Ylellä. Muuten kolmas jo tällä viikolla. Tänään esittelin kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan kärkiä ja nostin esille sen miten hyvinvointiyhteiskunnasta voidaan yhdessä tehdä paremminvointivaltio ja myös sen miten haluamme turvata palvelut vauvasta vaariin mm. säätämällä varhaiskasvatuslain ja vanhuspalvelulain. Niin ja isona asiana toistin tavoitteemme vanhemmuuden kustannusten jakamisesta oikeudenmukaisemmin lasten vanhempien työnantajien kesken. Nythän lasku – jopa noin 10 000 euron – lankeaa usein yksin äidin työnantajalle. Ja sen tiedätte mitä se tarkoittaa esimerkiksi pienelle yksi kaksi työllistävälle firmalle. Tämä olisi iso oikeudenmukaisuuskysymys ja se pitää nyt hoitaa kuntoon.
Kampanjatiimimme pitää paraikaa kokousta. Minä nyt tankkaamassa hieman virtaa ja kohta Hämeenlinnaan jo toisen kerran tänään. Tänään jatkuu kello 22 alkaen Ravintola Sirkuksessa Mukana Hämeen Yössä -kiertueemme. Tervetuloa mukaan.
Vaalilehti löytyy nyt täältä: TIMO HEINONEN.
…
Kello 1.12 eli ollaan lauantain puolella. Juuri Hämeenlinnan Sirkuksesta kotiin. Upea ilta 30 kokoomusnuoren kanssa Mukana Hämeen Yössä -kiertueen merkeissä. Kiitos kaikille! Tulipa vanhoja muistoja mieleen!