Perjantai, 07.05.2010

Blogi, perjantaina 07.05.2010

Yön uutiset kertoivat, että Työväenpuolueen pitkä valtakausi Iso-Britaniassa on ohi. Alustavan laskennan mukaan 650 alahuoneen edustajapaikasta on konservatiivit saamassa 276, työväenpuolue 225 ja liberaalidemokraatit 48. Tämä tarkoittaa kuitenkin siis erittäin haastavaa hallitusneuvottelua. Konservatiivien vaalivoitto ei riitä enemmistöhallitukseen ja mielenkiintoista onkin nähdä miten asiassa edetään. Koalitio vai vähemmistö?

Mielenkiintoista on myös nähdä se miten maan EU-politiikka muuttuu. Konservatiivien politiikka EU:ssa voi olla hyvinkin erilaista kuin nopeasti uskoisi. Konservatiivithän ovat esittää usein hyvinkin kielteisiä EU-kantoja ja politiikka voi tuoda mukanaan yllätyksiäkin. Toivotaan, että yllätykset positiivisiseen suuntaan totutusta. Työtä Iso-Britaniassakin tullee riittämään sisäisestikin, kun maan alijäämä on samoissa kuin Kreikassa jopa noin 12 prosentissa ja tilanne siis vaikein vuosikymmeniin ja tämä tulleekin värittämään tämänkin maan tulevaisuutta.

Eilen päästiin myös sopimukseen kaivatuista lainaehdoista Kreikan kanssa. Kreikka hyväksyi äärimmäisen kovat ja vaikeat ensimmäisen 3 kuukauden lainapaketin lainaehdot ja maan tervehdyttäminen käynnistyy näin. Tänään Saksa äänestää sitten ensimmäisten joukossa lainanantamisesta ja ensi viikolla asia meillä esillä. Itse olen sitä mieltä, että nyt on tärkeää nähdä miten kokonaisuus etenee. On iso vaara, että lainapaketti kaatuu vielä ja sen takia pitää olla myös valmistelussa suunnitelma B:kin. Tilanne on inhottava ja voin todeta, että ketuttaa ja harmittaa. On vaikea ymmärtää sitä, että meidän tulee kantaa nyt vastuuta holtittomasta lainanotosta ja kreikkalaisten epärehellisyydestä. Mutta näyttää siltä, että tämä on pienempi paha. On valittava kahden todella huonon vaihtoehdon välillä ja yritetä löytää se vähemmän huono. Täydellinen Kreikan konkurssi olisi tämän tiedon valossa todella kohtalokas myös meidän Suomellemme ja tässä valossa lainapakettia pitääkin katsoa. Itsekkäästi miettiä ja selvittää se mitkä ovat tilanteen vaarat Suomelle. Tämä työ jatkuu edelleen.

Tänään nyt sitten valiokuntien kokoukset normaaliin tapaan ja sitten lyhyen täysistunnon jälkeen etukäteen Eurooppa-päivän tapahtumiin Espalle. Nähdään siellä ainakin osan kanssa noin kello 13.30 alkaen.

…..

Tänään valiokunnat ja täysistunto nopeasti läpi. Täysistunnossa hyväksyttiin hallituksen tuella mm. merkittävät lisäsatsaukset nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi ja nuorten työpaikkojen lisäämiseksi. Hallituspuolueiden tuella vuoden ensimmäisessä lisäbudjettissa lisättiin siis noin 77 miljoonaa euroa nuorten tilanteen parantamiseksi ja tällä lisärahalla arvioidaan jopa 15 000 nuoren saavan työtä tai pääsevän koulutukseen ja työllistämistoimenpiteiden piiriin. Yksi meidän keskeinen tavoite josta ei saa tinkiä piiruakaan on se, että kaikilla nuorilla on joko opiskelu- tai työpaikka. Tämän takia mm. olen lisänneet jo lähes 10 000 uutta aloituspaikkaa ammattikouluihin. Eli juuri sinne mistä nyt saadaan ammatteja joissa on tulevaisuuden työpaikat.

Itseasiassa hieman samaa asiaa myös tänään jumppasimme sivistysvaliokunnassakin missä saimme valmiiksi lausuntomme neljän seuraavan vuoden talousarvioraamista valtiovarainvaliokunnalle. Mielestäni saimme aikaa erittäin hyvän ja laajan lausunnon jossa nostamme oikealla tavalla esille keskeiset sivistyspuolen kipupisteet mm. juuri ammattikoulutuksen aloituspaikat, perusopetuksen luokkakoot ja myös yliopistojen rahoituksen turvaamisen tulevaisuudessa. Aiheeseen palaan kun asia etenee.

Eurooppa-päivän varaslähtöä Espalla kiusasi tänään surkea sää, mutta onneksi jo Äitienpäiväksi ja ensi viikoksi on luvassa upeita päiviäkin. Tosin näyttää siltä, että meidän kesälomat palavat hyvää kyytiä ja juhannuksen jälkeen jatkanemme työtä mm. energiakysymysten parissa ainakin viikon tai kaksi. Hyvä niin. Minusta pienen itseruoskintaan onkin paikkaa ja syytä kaiken maailman kohujen jälkeen. Vaikka on pakko todeta, että eivät mm. vaalirahoitussotkut ole kylläkään talon arkea sekoittaneet. Mutta politiikkaa sen sijaan paljonkin. Siksi selkeään ryhtiliikkeeseen on kyllä syytä ja aihetta ja toivoisin jo todella, että iänkuiset uutiset loppuisivatkin. Tänäänkin uusia tietoja taas polisin tutkimuksista keskustan puoluetoimistolta. Saa nähdä mitä kaikke tuo soppa vielä poristaa pintaan.

….

Yksi sellainen asia jota en ole täällä laajemmin käsitellyt on aselain uudistaminen. Olen sitä kuitenkin seurannut erittäin aktiivisesti ja jopa erittäin huolestuneenakin. Haluan myös kiittää teistä monia jotka olette lainsäädäntötyön epäkohtia minulle esille nostaneet ja kiitos myös hyvästä ajatusten vaihdosta muutenkin tämän aiheen parissa. Lähtökohta pitää olla se, että luvattomat aseet saadaan kitkettyä mahdollisimman hyvin pois, kuten myös aseet mieleltään sairailta. Mutta yhtä tärkeää on kuitenkin turvata yksi erittäin tärkeä ja perinteisekäs harrastus eli metsästys sekä myös ammunta urheilulajinakin. Tässä siis minusta kiteytettynä nyt se miten asiassa pitää edetä.

Aselain muutos on ollut keskusteluissa jo pitkään. Perusteellista keskustelua on
aiheesta käyty myös eduskunnassa, jossa lain muutos on ollut hallintovaliokunnan
pohdinnassa jo viime syksystä asti ja kuuma aihe on ollut jo itseasiassa Jokelan ja Jokelan koulusurmista lähtien. Eli siis täysin aiheestakin. Kauhajoella tapahtuneiden koulusurmien tutkintalautakunta itse asiassa esitti
käsiaseiden totaalikieltoa maassamme, mutta tällaisiin toimiin ei kuitenkaan nyt ole mitään syytä. Ennen vappua perustuslakivaliokunta sai työnsä päätökseen ja antoi lausuntonsa ja näyttää siltä, että tässä kuussa saamme aselain muutokset päätökseen, tällä erää.

Aselain uudistamista on siis kritisoitu useilta tahoilta ja minusta myös aivan aiheesta. Olen itsekin siis lukeutunut juuri kriitikoiden joukkoon. Ja tästä syystä lienee paikallaan hieman katsoa tilanneta laajemmin. Uudistustarve juontaa juurensa paljon kauemmaksi kuin surullisiin koulusurmiin. Osa aselainsäädännöstämme on itse asiassa tehty vielä ollessamme Venäjän vallan alaisena. Toki pieniä muutoksia on tuonkin jälkeen saatu aikaan, mutta nyt välttämättömän muutostarpeen loikin ennen muuta YK:N tuliasepöytäkirjan ja EU:n asedirektiivin saattaminen voimaan Suomessa.

Kaikista näistä edellä mainituista syistä lakia lähdettiin uudistamaan ja pohjana tälle työlle oli hallituksen iltakoululinjaus, jossa päätettiin rajoittaa käsiaseiden saantia merkittävästi. Sisäministeriön esitys saatiin siis eduskuntaan viime syksynä. Suurimmat muutosehdotukset lainsäädännössä olivat käsiaselupien määräaikaisuus, poliisin ja muiden ammattiryhmien tiedonsaantioikeus luvan hakijasta, luvan saamisen ehtona seuran jäsenyys ja aseiden säilytyksen tarkistamisoikeus poliisilla. Lähes jokainen
muutoskohta on julkisessa keskustelussa tyrmätty. Itse erityisesti en ole voinut ymmärtää kahta viimeistä eli ampumaseuran pakkojäsenyyttä ja poliisin kodin tarkistusmahdollisuutta. Nykyisin kotietsintä on mahdollinen jos siihen on riittävät perusteet. Mutta ”avointa valtakirjaa” ei minusta ole mitään syytä antaa.

Monien aseharrastajien huoli onkin ollut hyvinkin aiheellinen. Lain tarkoituksena ei voi olla rehellisten ja vastuullisten aseiden käyttäjien harrastamisen vaikeuttaminen. Ongelmana ovatkin ne käyttäjät, jotka eivät nykyistäkään lakia noudata. Juuri tähän ongelmaan lakiesitys pyrkii vastaamaan luvan saantia tiukentamalla ja tämä onkin ehkä perusteltua hyväksyä.

Mutta hyvin voi sysyä – onko nyt kuitenkin menty jo liian pitkälle?

Perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa aiheesta valmiiksi huhtikuun lopussa. Valiokunnassa asiaa on pohdittu erityisesti juuri meidän kansalaisten perusoikeuksien ja – velvollisuuksien näkökulmasta. He toteavatkin lausunnossaan, että laissa oleva, paljon kritisoitu vaatimus ampumaseuran jäsenyyden pakollisuudesta rajoittaa yhdistymisenvapautta ja on näin
perustuslakimme vastainen. Odotettu ja jopa laajasti ennakoitu ja siis tiedetty linjaus. Hyvä näin.

Toinen asia, johon perustuslakivaliokunta halusi tarkennuksia, on lupahakemusta käsittelevän poliisin tiedonsaantioikeus. Näin puututaan siis suunniteltuun terveydenhuollon henkilökunnalle vaadittuun vapaaseen oikeuteen rikkoa mm.
salassapitovelvollisuutensa. Ehdotusta on tulkittu jopa niin, että se antaisi mahdollisuuden ”väittää kansalaista kelvottomaksi aseenhaltijaksi,
ilman että kansalainen saisi tietää kuka ja millä perusteella näin väittää”.
Valiokunta vaatiikin nyt täsmennettäväksi, millä perusteella poliisi saisi aseluvan hakijoiden terveystiedot. Toisaalta valiokunta jätti ehtojen määrittelyn kovin väljäksi.Tätä ei kuitenkaan ehdoteta poistettavaksi laista, mutta sitä tulee tarkentaa oikeusturvan näkökulmasta. Nämä muutokset menevät nyt siis hallintovaliokuntaan evästykseksi, kun he laativat lopullista mietintöä ja tullaan ottamaan varmasti huomioon.

Evästyksiä hallintovaliokunnalle antoi myös puolustusvaliokunta. He totesivat aiva oikein, että vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä voimavara pienessä maassamme ja reservin omaehtoinen osaamisen harjoittaminen ja maanpuolustustahdon ylläpitäminen ovat ehdottoman tärkeitä asioita. Tähän myös valiokunta on tarttunut ja toivoo muutoksia esimerkiksi lupaehtojen harjoitteluaikaan. Valiokunnan lausuntoon on helppo yhtyä.

Itse pidän tärkeänä myös siis sitä, että maassamme monella tapaa tärkeää metsästysharrastusta ei tällä lailla vaikeuteta. Harrastamisen tulee olla mahdollista, ja se on jopa suotavaa. Aselakiin odotetaankin vielä ennen lopullista päätöksentekoa maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoa ja uskon ja toivon, että he nostavat tämän asian painokkaasti esiin. Ei ole tarkoituksenmukaista vaikeuttaa aselupien saantia silloin, kun kyseessä on vastuullisesti toimivat harrastajat, jotka kaiken lisäksi tekevät tärkeää työtä muun muassa meidän kaikkien liikenneturvallisuuden eteen. Ympäristövaliokunnassa olemme esimerkiksi kevään aika kuulleet miten metsästykseltä poisrajat alueet ovat kasvattaneet hirvikantoja ja tätä kautta aiheuttaneet mm. kolarisumat Liesjärven alueelle. Tämä vain esimerkkinä mitä tapahtuu jos metsästäjät eivät vastuullista tehtäväänsä voi hoitaa.

Aselain uudistus on siis ollut monella tapaa vaikeaa, ja se jatkuu edelleen, kun ministeriöstä odotetaan toisen vaiheen lainsäädäntöä eduskuntaan syksyllä. Lainsäädännöllä kuitenkin pystytään puuttumaan vain laillisiin aseisiin, kun taas
eniten ongelmia aiheuttavat laittomat aseet ovat tietenkin lupaprosessiin ulkopuolella. On olemassa pelko, että esimerkiksi täyskiellot aiheuttaisivat laittomien aseiden lisääntymisen, ja tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Selvää on kuitenkin, että uudistusta tarvittiin ja sääntöjen tarkistaminen on paikallaan. Uskon, että valiokuntien tarkan harkinnan tuloksena saamme lain, jonka kaikki vastuulliset harrastajat voivat hyväksyä. Uskon siis, että näillä korjauksilla aluksi täysin kohtuuttomasta laikiesityksestä saadaan hyväksyttävä? Vai mitä mieltä te olette? Mielelläni otan edelleen vastaan kommenttejanne ja ajatuksianne. Onko laissa edelleen isoja korjaamistarpeita? Voitte laittaa palautetta esimerkiksi sähköpostilla timo.heinonen@eduskunta.fi.

Lähtökohta olkoot tästäkin eteenpäin se, että metsästys, ampumaurheilu ja vapaaehtoinen maanpuolustus ja siihen kuuluva ampumakoulutus ovat kaikki hyväksyttäviä ja jopa suositeltavia harrastusmuotoja joiden tulevaisuus tulee turvata eikä sitä saa kohtuuttomasti vaarantaa. Vastuulliset harrastajat huolehtivat aseistaan hyvin. He myös säilyttävät niitä turvallisesti, lain edellyttämällä tavalla ja tämän tulee riittää.

….

Huomenna sitten kaiken kaikkiaan yli 100 Vihreää Toivotalkoot -tapahtumaa ympäri Suomen. Ympäristöasioissa siis ihan jokainen voi toimia. Mietinkin tässä, että löytyykö maastamme toista kansalaisliikettä kokoomuksemme lisäksi joka saa tällaisen tapahtumapäivän aikaiseksi? Kaikki Vihreät Toivotalkoot löydät täältä: www.kokoomus.fi/vihreattoivotalkoot. Samoilla sivuilla myös paljon esimerkkejä siitä miten meistä itse kukin voi olla ympäristöfiksu. Aina ei siis tarvita isoja lakipaketteja ja pakkoja vaan usein oma tahto ja toimeen tarttuminen riittää. Ota siis sinäkin haaste vastaan. Ollaan ympäristöfiksuja kaikki.

Meillä Lopella lisäksi huomenna sitten myös kirjallisuusseuramme perinteinen seminaaripäivä. Olette kaikki myös enemmän kuin tervetulleita sinnekin.

Juhani Peltosen kirjallisuustapahtuma Fallesmannissa teemalla; Minun on ikävä minua;

OHJELMA:

klo 12 seminaari Minun on ikävä minua
* filosofi, kirjailija Johannes Ojansuu, toimittaja Outi Uotila

klo 15 elokuvaesitys Ei jälkeäkään (1988)
* ohj. Pauli Virtanen, pääosassa Markku Toikka

klo 18 Pruuklinin kissat, kirj. Rosa Liksom
* ohj. Seppo Halttunen, rooleissa Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä

Mukana myös Majan Herrat Oy ja Lopen kirjakauppa

Tapahtuman järj. Juhani Peltosen seura, Lopen kirjasto, Lopen kulttuuritoimi, Lopen opisto ja Lopen osuuspankki

Kommentit