Aamun Hämeen Sanomissa (7.3.) on otsikko: ”Uusimaa vahvistaisi metropolimaakuntaa Riihimäen seutukunnalla”. Kyse on Uudenmaanliiton tavoitteesta napata Kanta-Hämeestä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi etelään osaksi suunnittelemaansa metropolimaakuntaa. Metropoliajattelu on Uudenmaanliiton omaa sillä he laskisivat alueeseen kuuluvaksi perinteisen Helsingin metropolialueen lisäksi myös koko Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja nyt myös Riihimäen seutukunnan. Yhtenä perusteluna esityksessä pidetään Riihimäen seutukunnan vahvistavaa roolia Helsinhin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille eli HUS:lle. Meidän selvityksissä tosin tämä tarkoittaisi meidän alueelle huikeaa hinnan ja kustannustenousua. En sitten tiedä mitä hyötyä siitä olisi.
Itse suhtautudun nyt näihin maarajojen esityksiin ja vetämisiin hieman jarrutellen. Edelleen on avoinna aluehallinnon tehtäväjako ja -kenttä ja minusta olisi huomattavasti järkevämpää nyt ensin katsoa miten tehtävät jakaantuvat ja sen jälkeen sitten miettiä alueellisia rajoja. Olen itse puhunut isommasta remontista, mutta nimenomaan tehtävälähtöisesti. Ehdottoman tärkeää on myös miettiä asiaa ihmisten näkökulmasta eli luontevien kulkusuuntien, työssäkäyntialueiden yms. kautta. Tämä ajattelu lähtee siis liikkeelle ns. kasvukäytävistä. Erinomainen kirjoitus aiheeseen liittyen on myös kollegani Jari Koskisen Vierailija-teksti samaisessa Hämeen Sanomissa. Jari toteaa aikalailla nappiin, että ”Ei kai kukaan voi loukkaantua mielipiteistä, koska eihän kukaan mitään organisaatiota omista. Kansalaisten palvelemiseksi ne on pystytetty”. Pidetään tämä siis mielessä ja edetään järkevästi ja harkiten.
Toinen aihe joka on puhuttanut on vanhan lankaverkon alasajo. Siirtyminen vanhasta lankaverkosta kokonaan langattomaan verkkoon ja matkapuhelinjärjestelmiin on aiheuttanut aiheestakin huolta. Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on oikeastaan vain se miten järjestelmä saadaan toimimaan ns. takuuvarmasti pidempienkin sähkökatkojen aikana. Viestintävirasto on asiasta tietoinen ja mm. varavirtavaatimuksia on jo selvitetty ja pidennetty. Maaliskuun alkupuolella voimaan tuli jo uudet säädökset tukiasemien toiminnasta akkuvirralla eli tilanne on sinänsä hallussa ja uuden tekniikan toimintavarmuuden parantamiseksi siis tehdään kaikki ennen kuin puhelinoperaattorit voivat purkaa vanhoja lankaverkkojaan. Eli huoli toimivuudesta on ollut aivan aiheellinen, mutta siis tiedossa ja sen eteen ja korjaamiseksi on tehty kaikki työ.
Tänään on mielenkiintoista seurata miten kaksi isoa asiaa etenee. Hallitus on esittänyt, että maamme tunnustaisi vihdoin Kosovon itsenäisyyden. Viime viikolla presidentti ei tunnustamista eteenpäin vienyt ja mielenkiintoista nähdä jarruttaako edelleen. Omasta mielestäni Kosovo nyt tarvitsee kaiken mahdollisen tuen samallalailla kuin eräs toinen maa reilu 90 vuotta sitten.
Samassa odotetaan myös ratkaisua maamme suhtautumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin eli NRF:ään. Hallitus tullee tänään tekemään esityksen maamme osallistumisesta toimintaan, mutta ainakin eilen tv-uutisissa presidentin vastaukset olivat sellaisia, että mielenkiinnolla saamme seurata miten tämäkin asia etenee. Tässä asiassahan on edetty pitkällä suunnitelmalla ja kyse siis vain kriisijoukoista. Seurataan näiden asioiden etenemistä.
…
Nyt jo perjantai eduskunnassa takana. Päivään mahtui sivistysvaliokunta ja täysistunto ja yhden puheenkin kirjoittaminen tai hahmottelu. Mitä tuo minun puheiden tekeminen yleensäkin on. Nyt jo Kuopiosta matkatta Nilsiän Tahkovuorelle ja kohta siirrymme viikonlopun rallin pariin. Lauantai-illan Huumakin paikalla eli huomenna illalla selviää Loren ja Heikin ajotaidot Tahko Spa rallin avauserikoiskokeella. Eli erikoiskoe yksi ajetaan tulevien vuosien tapaan nyt täällä jo perjantaina ja illalla ja lähtöjärjestyskin aikalailla mielenkiintoinen. Autot lähtevät pätkälle kymmenen sekunnin välein. Aina viisi autoa letkaan ja sitten pieni tauko. Luvassa aivan huikea avaus korkeiden lumipenkkojen keskellä. Muutenkin rallin reitti todella mahtavassa kunnossa eli ei muuta kuin hanaa.
Päivällä saimme tiedon, että hallituksen esitykset NRF:stä ja Kosovon tunnustamisesta etenivät. Hyvä niin.
….
Nyt jo mökillä. Tahko Spa SM-rallin ensimmäinen erikoiskoe on ajettu ja nyt vapaailta. Muutamaa tämän päivän aihetta on syytä vielä hieman kommentoida. Ensiksikin korkeakoulu-uudistusta, jonka suuntaviivat opetusministeri tänään julkisti virallisesti rehtoreille. Korkeakoulujen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011 ovat oikeansuuntaiset ja perustellut pääpiirteittään. Lähtökohtana se, että opiskelijamäärät pienenevät merkittävästi lähivuosina ja siksi toimenpiteet välttämättömiä. Tavoitteena, on, että vuonna 2020 meillä enintään 15 yliopistoa nykyisen 19 sijaan ja taas ammattikorkeiden määrä vähenisi 26:sta 18:sta. Aikataulu on tiukka, se on kiistatta myönettävä, mutta toisaalta voi hyvin kysyä miksei edelliset opetusministeri tehneet asialle mitään. Pakan annettiin olla levällään ja esimerkiksi lukuisia nuoria koulutettiin jopa aloille joilla ei ole töitä. Yksi esimerkki on nyt niskaan kaatuva poliisitilanne, jossa aloituspaikat ja työpaikat eivät kohdanneet. Edellisen hallituksen teot siis kaatuvat tässäkin pahan kerran niskaan ja nimenomaan monen nuoren niskaan. Ei voi kuin kysyä sellaisen politiikan rehellisyydestä ja vastuullisuudesta. Toivotaan, että poliisiministerimme Anne Holmlund nyt löytää tähänkin tilanteeseen ratkaisuja vaikka ei aivan tähän korkeakoulu-uudistukseen kuulukaan. Kyse kuitenkin samasta laadullisesta työllistymisestä. On maailman epäreiluinta nuoria ja kaikkia kohtaa kouluttaa ihmisiä työttömyyteen ja siksi olen tyytyväinen, että opetusministeri Sari Sarkomaa on tässä ottanut selkeästi reilumman linjan kuin edeltäjänsä.
Mutta tuo Sarkomaan esittämä malli on nyt yksi vaihtoehto jolla voidaan edetä. Se ottaa kantaa eri yhteistyömahdollisuuksiin ja esittää yhden suuntaviivan. Itse en pidä Hämeen ratkaisua parhaana mahdollisena ja minusta on syytä edelleen katsoa myös HAMK ja Laurea yhteistyökortti, joka käynnistyi jo siis pari vuotta sitten. Tai sitten malli HAMK, LAMK ja osia Uudestamaasta. Siis toiminta-alueiden uusjakoa. Se voisi olla yksi mahdollisuus. Opetusministerin mallissahan Laurea menisi etelään eli valtavan suureen Metropoliaan osaksi. En usko, että se on Laureankaan toiminta-alueen kuntien kannalta oikea ja paras ratkaisu.
Summasummarum – nyt on vuoteen 2010 asti aikaa selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja tehdä niistä ehdotuksia ja toivon, että erilaisia malleja nimenomaan alueiden asiantuntemuudesta lähtöisin mietitään niin meidän alueella kuin muuallakin. Näiden vuosien jälkeen 2012 uusien rakenteiden pitäisi sitten olla käytännössä ja sen kautta aivan oikein korkeakoulujen tason ja kilpailukyvyn uskotaan nousevan. Minä usko juuri näin.
Jatketaan siis keskustelua tai nyt siis oikein aloitetaan. Sen aika on nyt ja ideoita ja ajatuksia on syytä heitellä rohkeasti.
Myös Hyvinkää-Riihimäen talousalueella toisenasteen ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu. Olemme pitkään hioneet ja etsineet mallia koko alueemme aikuis- ja ammatillisen koulutuksen yhdistämiseksi ja järkeistämiseksi. Tavoitteena nimenomaan opetuksen, tilojen ja henkilökunnan järkevä käyttö ja keskinäisen kilpailun ja päällekkäisyyden poistaminen. Asia on ollut vaikea ja hankala, mutta toivotaan, että ensi viikolla saamme tässäkin askelia jälleen välillä eteenkin päin eikä vain sivuaskelia. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että yhdistäminen tulee nyt hoitaa ja se ei saa jäädä kiinni valtapolitiikasta tai muustakaan toissijaisesta. Ajatukset tulisi tässäkin asiassa pitää tiukasti opetuksessa, koulutuksessa ja opiskelijoissa sekä työllistymisessä. Kaikki muu on toissijaista.