Perjantai, 05.02.2010

Blogi, perjantaina 05.02.2010

Perjantai ja eduskuntaviikon viimeinen päivä alkamassa. Eilinen ilta siis meni Peacockissa suomalaisen musiikin gaalaillassa, missä mm. kulttuuriministeri Stefan Wallin ja työministeri Anni Sinnemäkikin jakoivat kulttuuripalkintoja. Mutta tottakai illan juttu oli aivan mahtavat esiintyjät ja rankan vuoden palkittujen ihastuttavat puheet. Kovatyö oli takana ja oli aika kiittää erityisesti lähimpiä, mutta myös tietenkin tekijöitä, tausteteamejä ja tietenkin musiikin kuuntelijoita. Eilisillan yksi vahva viesti olikin – ostakaa musiikkia. Laiton nettilevitys ja lataaminen syö nimittäin aikamoisen sivuun näiden taiteilijoiden tuloista ja leivästä.

Mutta nyt siis jo talolla jälleen. Aikainen herätys tänäänkin ja nyt kohta jo ympäristövaliokunnan avauskokoukseen ja siitä se taas alkaa sielläkin. Palaillaan.

…..

Päivä eduskunnassa näin päätökseen. Tänään valiokunnissa normaalit päivät ja asioita eteenpäin. Täysistunto perjantain tapaan lyhyt, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Itseasiassa olin ainoa joka ehti pitämään ministeri Tuija Braxin esittelypuheenvuoron jälkeen puheen yhdistyslain uudistamisesta ja hieman sitten väleihin debattia ja ministerin vastaus minulle. On erittäin tärkeää, että nyt yhdistyslakia uudistetaan ja mahdollistetaan mm. internetin käyttöä ja ns. online -kokouksia myös noin lain tasolla. Mutta uudistuksessa on muutama sellainen asia joihin ei nyt pitäisi mennä. Nostin ne tänään tikunnokkaan ja keskustelu varmasti jatkuu ensi viikolla.

Tässä puheenvuoroni tältä päivältä suoraan eduskunnan pöytäkirjasta välihuutoineen:

***************
***************

4. PERJANTAINA 5. HELMIKUUTA 2010 kello 13.05

2) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 267/2009 vp

Timo Heinonen /kok:

”Yhdistyslakia ollaan muuttamassa, niin kuin ministeri kertoi, ja varmasti on paikallaankin. Tuosta lain tekemisestä on jo 20 vuotta lähes kulunut aikaa, ja maailma on muuttunut. EU on tullut ja internet on tullut, ja tämä internet on avannut ennen muuta tarpeen myös yhdistyslain uudistamiselle. On varmasti tarpeellista miettiä sitä, millä tavalla yhdistykset toimivat Suomessa. Yhdistystoiminnan väitetty hiipuminen ei kuitenkaan ole totta. Ehkä toiminta ja toimintatavat ovat siirtyneet, muuttuneet ja ovat muuttumassa, ja siihen tuo edellä sanomani, muun muassa internetin osalta, on liittymässä.

Internetmaailmassa sähköisen kokoustamisen, äänestämisen, pöytäkirjan hyväksymisen rajat on syytä saada kirjattua lakiin erittäin selkeästi niin, että niihin päästään rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä teknisiä tuotteita myös yhdistysten käyttöön. Ei voida jättää pelkästään vapaasti sähköpostia tämän tyyppisten järjestelmien varaan.

Meidän suomalaisten harrastustoiminta on saanut myös uusia muotoja, laajentunut ja monipuolistunut. Yhdistystoiminnan esteitä ja ongelmia on poistettava eikä suinkaan lisättävä. Jossain määrin tämänkin lain valmistelun vaiheissa tuntui siltä, että niinkin voisi tapahtua.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös toimintatapoja uudistetaan, mutta sen sijaan tuo niin sanottu offline-äänestäminen eli äänestäminen ennen kokousta tai sen jälkeen ei minun mielestäni ole perusteltua. Oikeusministeriö on edelleen esittämässä yhdistyslakiin etäosallistumisen muotona niin sanottua offline-osallistumista, niin että mahdollisuuden voisi saada äänestää ennen kokousta, ei tosin enää kokouksen jälkeen. Tämä on parannusta tuohon valmisteluun.

Mielestäni etäosallistuminen kokouksen aikana eli niin sanottu online-osallistuminen voidaan sallia esimerkiksi tietokoneen yhteydellä, jos säännöissä niin mainitaan, ja tietyistä rajatuista asioista, mutta tällaista offline-toimintaa ei pidä sallia mihinkään rekisteröityyn yhdistykseen. (Ed. Zyskowicz: Miksei?) Monet puolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt, urheilun ja liikunnan järjestöt ja sosiaalialan järjestöt ovat vastustaneet tätä online-päätöksentekoa koko tämän valmisteluprosessin ajan.

Arvoisa puhemies! Hyvä edustajakollega Zyskowicz, mitään sellaista argumenttia ei ole tuotu esiin, joka antaisi aiheen muuttaa tätä käsitystä offline-äänestyksestä. Yksikään yhdistyslain asiantuntija ei ole kannattanut tällaista offline-mallia. Tällaista päätöksentekotapaa ei ole tiettävästi käytössä missään maassa. Yhtiökokouksissa ei käytetä offline-osallistumista vastoin joitakin väitteitä, ja ministeriön valmistelussa on annettu harhaanjohtavaa tietoa siitä, että tällä mallilla olisi merkittävää kannatusta. Offline on järjestödemokratian periaatteiden vastaista. Etäpäätöksenteko on aina pelkkä äänestys, ed. Zyskowicz, etukäteen asetetuista vaihtoehdoista. Menettely yhdistyksen kokouksessa on hyvin toisenlainen. Siinä on voitava käydä keskustelua, ehdotukset tehdään kokouksessa, tulee voida vastata kokouksessa, vaaleissa ehdotetut henkilöt voivat kieltäytyä ehdokkuudesta, asioita voidaan panna pöydälle, ja äänestyksissä voi olla useita peräkkäisiä äänestyksiä. Äänestyksiä voi tulla sellaisistakin asioista, jotka eivät ole olleet lainkaan esillä etä-äänestyksestä puhuttaessa. (Ed. Zyskowiczin välihuuto)

Arvoisa puhemies! Toinen ongelmainen asia tässä laissa on päätöksenteon tekeminen kokousta pitämättä. Lakiehdotuksen mukaan olisi mahdollista niin sanotusti yksimielisesti tehdä päätöksiä ilman kokousta. Mielestäni tämäkin on tarpeetonta ja aiheuttaa yhdistyselämässä sekaannusta. Jäsenet voivat jo nytkin tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, mutta tähän liittyy oikeudellisia ongelmatilanteita. Niitä ei sääntely poistaisi. Laissa ei tule edistää minun mielestäni sellaista epävarmaa päätöksentekotapaa kirjoittamalla siitä säännöksiä. Yksimielinen päätös voi muuttua kokouksessa asiaa puitaessa ja harkittaessa. Harva asia, hyvät kollegat, yhdistyksissä on sellainen, että siihen voidaan vastata yksiselitteisesti ”hyväksyn” tai ”en hyväksy”. Kokouksissa haetaan keskustellen päätöstä, eikä yleisen kokouksen ohi pidä mennä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikissa yhdistyksissä on myös säilytettävä talouden, tilien, toiminnan ja hallinnon tarkastus joko ammattitilintarkastajien suorittamana tilintarkastuksena tai maallikkojen suorittamana talouden, hallinnon, toiminnan tarkastuksena. Oikeusministeri on käsitykseni mukaan perustellut maallikkotarkastuksen lopettamista EU-direktiivillä. Tämä perustelu ei ole kestävä. Kuitenkaan suomalaiset yhdistykset eivät ole nimittäin EU:n osakeyhtiödirektiivin tarkoittamia yhtiöitä. Kyse on vain ja ainoastaan kansallisesta lainsäädännöstä, ei mistään muusta. Yhdistyksille tarkastus on tänä päivänä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa osa tärkeää toimintaa toiminnan läpinäkyvyyden kannalta, erittäin tärkeä toiminnan muoto myös jäsenille ja myös ulkopuolisille sekä viranomaisille. Pienissä yhdistyksissä jäsentarkastus on yksi järjestödemokratian tärkeistä muodoista.

Arvoisa puhemies! Sain palautetta nuorilta tästä kyseisestä lakiesityksestä. Siellä todettiin, että toivottavasti sähköinen kokoontuminen tietyissä rajoissa sisällytetään lain lopulliseen versioon. Tämä helpottaisi monen yhdistyksen ja kansalaisjärjestön toimintaa. Nuoria on vaikea saada enää nykypäivänä kahvikuppikokouksiin. Etäkokoontumisen puolesta kannattaa liputtaa. Niin liputankin, mutta halusin nostaa nuo muutamat ongelmaiset asiat esille, ja ne eivät ole missään tapauksessa sama asia kuin se, että tulevaisuudessa internetissä tulisi tapahtumaan hyvin paljon tästä yhdistystoiminnasta. On hirveän vaarallista, jos näitä nyt oikeusministeriön esittämiä, esille nostamiani asioita viedään eteenpäin.

**************
**************

Juuri saimme myös tiedon, että kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissa on päästy sopuun. Sen mitä tässä vaiheessa sain tietää kertoo, että sovitun mukaan nyt tulevat palkankorotukset kohdennetaan eri ammattiryhmille eri suuruisina ja korotuksen myös perustuvat samapalkkaisuusohjelmaan. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että kokoomuksen tavoitteiden mukaan koulutetut, naisvaltaiset alat saavat muita enemmän. Tietojeni mukaan sopimuksen kustannusvaikutukset ovat kunnille 0,9 %. Sitten ensi vuonna asiaan palataan uusien palkankorotusten kanssa. Kyseinen ratkaisu on siis suuri ja koskee noin 380 000 kuntien työntekijää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n, Kunta-alan unionin, Tekniikka ja Terveys KTN:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n kohdalla.

Kommentit