Perjantai, 02.09.2011

Blogi, perjantaina 02.09.2011

Hallitusohjelman opiskelussa on vielä muutamalla ministerillä hieman kotiläksyt tekemättä. Aiemmin jo ihmettelin yli-innokkaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin sooloilua ja toivotaan, että STM:n ykkösministeri sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko laittaa asiat järjestykseen talossaan. Näyttää hieman siltä, että kaikki ministerit eivät ole vielä aivan ymmärtäneet hallitusohjelman merkitystä eivätkä toisaalta hallitustoiminnan pelisääntöjä tai edes laikiesityksen normijuoksutusta. Hauska nähdä miten kovalla törmäyksellä muutamat asiat oppivat.

Mutta nyt on tärkeintä, että muu hallitus pitää huolen siitä, että Risikon alulle panema ja suunnittelema vanhuspalvelulaki viedään maaliin. Tiedän, että Guzenina-Richardsonilla ei ole hallitusohjelmankaan eikä neuvottelujenkaan mukaan mahdollisuutta lakia enää torpata, mutta julkinen paine kyllä aina auttaa asian eteenpäin menoa. On ensiarvoisen tärkeää, että nyt pidämme kiinni Risikon kunnianhimoisesta aikataulusta vanhuspalvelulain kanssa ja alkuviikosta kun ministerin kanssa keskustelin niin näin tullaan toimimaankin. Ainakin meille kokoomuslaisille tärkeä suuri lakiuudistus on nyt vietävä maaliin.

Hieman ovat hymyilyttäneet myös muutamat muut avaukset. Uudet ministerit puhuvat aivan muuta kuin hallitusohjelmassa on sovittu ja kirjattu. Ja ehkä ilmeet hieman muuttuvat kun hallitusohjelman joku heille lukee ja avaa. Valitettavaa on se, että tällaisille joko tietämättömillä tai tahallisen populistisilla avauksilla vain vaikeutetaan hallituksen työtä ja yhteistyötä. Sovitusta olisi tärkeää pitää kiinni vielä neljä kuukauttakin hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen.

Mutta voin luvata, että vanhuspalvelulaki tulee. Kokoomus pitää siitä huolen.

Nyt on tärkeintä, että hallitusohjelman kirjauksia ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan. Julkisen talouden alijäämää on tärkeä kuroa umpeen ja niin myös ensi vuoden budjetti tekeekin. On totta, että ehkä vielä liiankin vähän eli syksyn aikana on syytä katsoa vielä kertaalleen onko tarvetta lisäsäästöihin olemassa. Ja miten sellaisia voisimme kestävällä ja turvallisella tavalla löytää. Itse en siis pidä lainkaan huonona sitä, että mahdollisia lisäsäästöjä eri puolueet omissa puolueidensa avauksissa esille tuo. En siis ymmärrä sitä, että osa on jo kovin sanoin syytellyt mm. kristillisiä siitä, että he esittävät lasten päivähoitoon kovia uusia säästöjä. Minusta heillä on puolueena täysi oikeus esittää lisäsäästöjä ja ajatuksia tulevaan. Se on sitten toinen asia miten niihin hallituksen muut puolueet suhtautuvat. Päivähoidosta itse haluan todeta sen verran, että tärkeintä on nyt uudistaa koko päivähoitoa varhaiskasvatuslain kautta ja ennen muuta tarjota erilaisille lapsille ja erilaisille perheille heidän tarvitsemaan hoitoa ja palvelua. Sen pitää olla lähtökohta. Koviin säästöihin en sen sijaan lapsien ja nuorten kohdalla ole innokas. Kyllä niiden lasku tulee joskus sitten myöhemmin eteemme.

Nyt päivän töiden pariin.

Päivä töiden parissa ja nyt jo illassa. Kohta nautimme hieman Loppijärven saksiniekkoja. Huomenna sitten jatketaan.

 

Kommentit