Perjantai, 01.07.2011

Blogi, lauantaina 02.07.2011

Tervetuloa tänään Lopelle! Meillä todellinen superlauantai. Ohjelmaa riittää monessakin paikassa ja päivä ei taida oikein riittääkään. Nyt aamusta Lopen torilla kesän ykköstapahtuma Perunankukkapäivät. Perunankukkapäivien aikaan myös myynnissä I love Loppijärvi -pinssejä Kuntalan Kesäkahvilassa. Itse olen mukana aamupäivän.

Sitten iltapäivällä Krouvin Kyläpäiville Joentaan kylään. Siellä tämän vuoden teemana pula-aika ja kotirintaman olot ja tapahtuma avoinna tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina. Todellinen koko perheen tapahtuma eläimineen ja koneineen. Kannattaa tulla kauempaakin.

Ja sitten illansuussa Lopen Kesäteatterissa Sajaniemessä Juhani Peltosen legendaarisen Elmon ensi-ilta. Ilottelu on valmis ja mukana vakavampikin sanoma. Kuuluun kesän juttuihin kirjaukselle ”nähtävä”. Niin ja sitten illalla vielä Vojakkalan Lavalla Lopen Rakennuspuun tanssit.

Eikös tässä nyt ole yhdeksi päiväksi tekemistä ja nähtävää. Olette lämpimästi tervetulleita kaikki!

Tänään myös markkinoita ja tapahtumia ympäri Hämettä. Padasjoelle ja Hämeenlinnaankin tänään kutsut, mutta nyt ne jäävät väliin vain hyvän kesän toivotuksin. Nautitaan Suomen suvesta. Ihmisen parasta aikaa. 

Juuri Vojakkalan lavalta kotiin. Lopen Rakennuspuun kesätansseissa oli paljon tuttuja liikkeellä ja kello juoksikin hetkessä yli puolenyön. Ensimmäistä kertaa tänä kesänä siellä ja yleensäkin lavatansseissa. Mutta sitä ennen päivään mahtui monenlaista. Niin kuin aamulla totesin niin heinäkuun ensimmäinen viikonloppu ja oikeastaan juuri tämä lauantai on meillä Lopella sellainen superpäivä. Toki monessa muussakin paikassa, mutta tänään minä nautin ihan kotikunnan antimista aamusta iltaan. 

Aamulla ensin Perunankukkapäiville. Lopen torilla jo 21. kerran vietettiin uuden Lopen perunan juhlaa tai oikeastaan markkinoita. En tiedä miksi tänään väkeä paljon aiempaa vähemmän liikkeellä. Varmasti osasyynä todella helteinen sää ja ehkä hieman sekin, että ainakin minusta hieman vähemmän myyjiäkin paikalla ja muutaman kanssa kun ajatuksia tuli siinä aamupäivän aikana vaihdettua niin jotain uutta tämäkin kaipaisi. Yksi kesäloppilainen heittikin hyvän idean perunakadusta tai kujasta tämän päivän aikana. Siis selkeä oma alue Lopen perunalle ja niin uudelle kuin muullekin, mutta koko alue vain perunan parissa. Ruokatelttoja, perunatietoutta ja perunanmyyjiä ja sellaista. Voisiko tässä olla kehittämisen arvoinen idea? Minusta voisi. Samalla Lopen peruna nousisi vieläkin paremmin esille ja vaikkapa kilpailu uusista perunaresepteistä ja -ruuista tai jotain. Vapaasti saa tämän idean kuulemma napata totesi tuo vapaa-ajanloppilainen. 

Torilta sitten Krouvin Kyläpäiville. Joentakana nyt tapahtumaa jo kanssa 9. kerran ja sielläkin hieman vähemmän väkeä. Helle siis verotti osansa. Päivien avaaja Antti Koskimäki piti kello 12 erinomaisen puheenvuoron päivien teemasta pula-ajasta ja sota-ajan kotirintamasta ja monenlaista Kittilän Pappilan mäki tälläkin kertaa tarjosi. Jotain vanhaa ja jotain uutta ja se aikalailla toimiva konsenpti. Uutuutena mieleen jäi tällä kertaa erityisesti tunnelmallinen korvikekahvin koju ja myös uudet käsityömyyjät mm. Virosta. Onnistuneita juttuja. Yhdeksän kertaa Joentakaan kylänväki on tämän upean tapahtuman nyt tehnyt ja tänään jo hieman yritimme udellakin mitä sitten tuleva kymmenes juhlatapahtuma tuo tullessaan. Kylän ”moottori” Anne Malin ei sitä vielä suostunut paljastamaan, mutta mielenkiinnolla jään odottamaan. Tapahtuma, joka on saanut todellakin väen liikkeelle aina ja ansaitsee paikkansa niin Lopen kuin suuremmankin alueen kesässä. Huomenna siis kannattaa Joentaan kylään suunnata vaikkapa koko perheen tai isovanhempienkin johdolla. Paljon nähtävää ja koettavaa.

Sitten superlauantai jatkui kirjailija Juhani Peltosen entisessä kotitalossa Heikkilän koululla kirjallisuusseuramme väen kanssa. Siellä siis etkot ennen Jussin Elmon ensi-iltaa. Kirjallisuusseuramme täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja juhlavuosi sai myös Lopen Kesäteatterilta upean ”lahjan”, kun he tekivät täksi kesäksi Elmon. Vaativa ja upea kirja nyt Timo Tirrin ohjauksessa ja dramaturgi Pasi Saarisen käsittelyssä sai arvoisensa jutun. Itse odotin näytelmää hieman mietteliäänä tietäen ja tuntien Jussin vaativan ja moniulotteisen tekstin, mutta täytyy sanoa, että lopputulos oli varsin hyvä. Elmon roolin näytellyt Tero Nurmi oli mies paikallaan. Juuri sellainen kuin Peltonen on kirjassaan kuvannut. Urheilija ja menestyjä vastentahtoisesti ja tahtomattaan ja ajattelija ja pohtija ja nauttija luonnostaan. Aivan näytelmän kantava voima niin kuin Elmon pitääkin olla. Jo Nurmen takia kannattaa tuo sovitus käydä katsomassa.

Mutta ei Lopen kesäteatterin anti jäänyt vain Nurmeen. Tuttu Lopen teatterin konkari Ritva Hänninen veti takuuvarmasti ison ryppään rooleja ja kyllä jälleen mieleen jäi myös Jukka Rannan suoritukset erityisesti unkarilaisena urheilijana Endre Kissinä. Ja varsin hyvään suoritukseen ylsivät myös selostajalegendoja Immoa ja Lylyä näytelleet Raisa Nousiainen ja Markus Antikainen. Vaikka heiltä vielä enemmän haluaisin saada. Lisää tunnelmaa peliin. Ja uskon, että sitä tuleekin kun vaativa ja nopeatempoinen teksti tulee entistä tutummaksi. Mutta tunnelmaa se hieman jäi kaipaamaan ja myös äänentoistoltaan parempaa tasapainoa kannustusjoukkojen suhteen. Osa erinomaisesta tekstistä eli selostuksesta hukkui kannustuksen taakse ja sitä ei tälle teksille saisi tapahtua. Korjaantuu varmasti.

Niin ja kyllä mun täytyy kiitosta antaa tälläkin kertaa myös pitkän uran Lopen teatterissa tehneelle Raili Rannanmaalle, joka oli takuuvarma kolmessakin eri roolissa. Sen sijaan hieman minua häiritsee se, että miehen rooleja joutui tai haluttiin naisnäyttelijöiden tekevän, vaikkakin aivan kelpo suorituksia olivat nekin. No, makuasia tuo niin kuin moni muukin.

Myös näytelmän lapset ja nuoret olivat hyviä. Ehkä noin yleisesti olisin toivonut muutamaan lisänäyttelijää jakamaan laajaa roolipakettia. Mutta summasummarum… sanoisin, että minusta erinomainen Elmo. Hyvin rakennettu tarina ja tunnelma ja vaativa teksti pääsi arvoiseensa käsittelyyn. Myös lavastus oli tutuissa Aarne Salosen käsissä saanut hyviä oivalluksia ja varmasti sykähdyttävä oli loppuhuipennus eli Elmon lento maatakiertävälle radalle. Puvustus toimi ja musiikki ja koreografiakin olivat tärkeä osa tarinaa. Eli jos sanon, niin Elmon ystävien kannattaa ehdottomasti tulla Lopelle ja Sajaniemen Taidemäelle katsomaan Elmoa ja myös kaikkien jotka pitävät taidokkaasta suomen kielestä ja hienosta kesäteatterista. Ei aivan tutuinta ja helpointa kesäteatteria ”aivot kesälomalla”-hengessä vaan hieman vaativampaa, mutta naurua ja tunnelmaa koko rahan edestä tarjoten. Nostan näytelmänä ja esityksenä erittäin korkealle Lopen Teatterin historiassa, mutta olen myös varma, että se ei kaikkia miellytä. Eikä varmasti tarvitsekaan.

Elmo elää…

Vielä illalla sitten piipahdin tuolla Vojakkalan Lavalla. Ensimmäiset lavatanssit tälle kesälle. Nyt kello jo yli puolenyön ja aika kääntää katse aamua kohden sängyn kautta.

 

 

 

Kommentit