Pelkkä tekninen lisätalousarvio ei Suomea pelasta – Eikä velkarahakaan ratkaise rakenteellisia ongelmia

Blogi, tiistaina 08.09.2020

Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus esitteli tänään eduskunnassa jo viidennen valtion lisätalousarvion tälle vuodelle. Monien pettymykseksi kokonaisuus oli hallituksen ominkin sanoin ”tekninen”. Hallitus siis tuo eduskunnan käsittelyyn tässä vaiheessa vain teknisluontoisen lisätalousarvion vaikka nyt nimenomaan kaivattaisiin aitoja toimia mm. lähestyvän talven ja erityisesti Lapin matkailun pelastamiseksi edes osin ja toisaalta myös toimia työllisyyden parantamiseksi. Tuntuukin siltä, että Marinin hallitus ei nyt kykenekään enää tekemään päätöksiä ja etenee koronan toisessa aallossa tai sitä kohden enemmän tai vähemmän laput silmillään.

Huoli siis suomalaisista työpaikoista kasvaa. Yt- ja irtisanomisilmoituksia tulee koko ajan lisää eikä ne enää kohdennu vain palvelualoille vaan yhä enemmän teollisuuteen ja matkailuun. Itseasiassa huoli Marinin hallituksen toimintakyvystä kasvaa päivä päivältä. Yrityksistä jo neljä viidestä suhtautuu hyvin pessimistisesti siihen, että Marinin hallitus kykenisi tekemään työllisyyttä ja maamme kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. Ja loppupelissä taloudessa on myös hyvin isolta osin kyse luottamuksesta ja nyt tämä luottamus näyttää valitettavasti horjuvan. Pääministeri ruokkii itse rajua vastakkain asettelua työtekijöiden ja työantajien välille, vaikka nyt nimenomaan tarvittaisiin yhteistyötä. Ei Suomen tarvitse tyytyä ajopuun osaan vaan keinoja vaikuttaa työllisyyteen ja kilpailukykyynkin on olemassa ja nyt onkin vain kyse siitä onko halua suomalaisia työpaikkoja pelastaa vain katsotaanko syksyn myrskyä sivusta.

Tässä tilanteessa olisi tärkeää mm. perua polttoaineveron massiivisen suuret korotukset ja myös luopua ensi vuodelle suunnitelluista mm. ravintola-alaa ja matkailualaa kiristävistä veronkorotuksista. Myös työnverotuksen kiristyminen tulisi nyt estää. Itseasiassa jopa 75 prosenttia yrityksistä ja yrittäjistä alentaisi nimenomaan työnteon verotusta. Eli eivät yrittäjät kaipaa nyt suoraan itselleen veronkevennyksiä vaan hekin kohdentaisivat kevennykset työntekijöille. Tämä itseasiassa kertautuisi laajasti yhteiskunnassa, kun se näkyisi niin työntekijöiden ja perheiden ostovoiman parantumisena, mutta myös tuotteiden hintojen halpenemisena.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) julkaisemassa VM:n esityksessä ensi vuoden 2021 valtiontalousarviossa työn verotuksen osana palkansaajamaksut ovat kiristymässä, ja niiden myötä palkkaverotus kiristynee ensi vuonna 2021 jopa puolella miljardilla eurolla. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan tämä nostaa tuloveroprosentteja jopa 0,6 prosenttiyksikköä. Keskituloisella työnverotus siis kiristyisi tästä vuodesta yli 200 eurolla. Kiristys olisi tuntuva ostovoimaa ajatellen ja näkyisi palkansaajien, mutta myös mm. lapsiperheiden kukkarossa.

Tänään julkaistiin myös toinen jakso Eduskunta Tv Extrasta. Kati Kokkosen kanssa juttelimme Lopen Uupuneen Laavin Jurmottajien penkillä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Nyt siis pitäisi nähdä maamme vakava tilanne todellakin. Olen varma, että Marinin hallitus tulee esittelemään vielä ehkä noin 10 miljardin euron lisävelkaan perustuvan lisätalousarvion lokakuulla. Sillä ostetaan ainakin kannatusta kohti kevään kuntavaaleja, kun talouden raamit eivät vielä velkaseinän käyttöä ole rajoittamassa. Olen myös varma, että tälle velkarahalle löytyy aivan varmasti hyviä kohteita jokaisen hallituspuolueen edustajan kotivaalipiiristäkin. Korttitaloakin pitää pidellä kasassa siltarummuin ja kaverirahoin. Mutta tosiasia on se, että ei velkaraha tämän maan ongelmia ratkaise kuten ei veronkiristyksetkään. Nyt pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia ja antaa myös tilaa orastavalle kasvulle.

Huoli siis huomisesta on jälleen suurempi tänään kuin oli eilen.

….

Alla vielä tämän päivän tuore Eduskunta TV:n Extra Lopen Uupuneen Laavun Jurmottajien penkiltä. Kati Kokkosen kanssa juttelimme siellä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

 

Kommentit