Paljonko teillä heitetään rahaa roskikseen?

Blogi, torstaina 10.09.2015

Ruokahävikin määrä on meillä Suomessa edelleen valtava. On arvioitu, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskikseen vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta. Rahassa se tarkoittaa henkeä kohden noin 125 euroa eli nelihenkisen perheen ruokahävikki on noin 500 euroa. Rahan lisäksi hävikkiä voi mitata myös vaikkapa hiilidioksipäästöinä. Maamme ruokahävikki vastaa jopa 100 000 keskiverto auton päästöjä.

Eniten roskapusseihimme päätyy keittiöstä vihanneksia ja juureksia. Pussin pohjalle siis jää usein muutama joita ei tule käytettyä ja ne joutuvat roska-auton kyytiin. Yhteenlaskettuna näitä pussinpohjallisia on 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kokonaisuutena maamme ruokahävikki on noin 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tässä on siis mukana kotitalouksien lisäksi myös teollisuus, kauppa ja ravintolat. Kokonaishävikki on siis noin 10-15 prosenttia maamme kaikesta kulutetusta ruoasta. Puhutaan siis valtavasta määrästä ruokaa. Ravintoloissa tämä hävikki on vieläkin korkeampi. Ravintoloissa kaikesta tehdystä ruoasta noin viidennes joutuu roskiin.

Jos tilannetta katsoo maailmanlaajuisesti niin määrät ovat totta kai vieläkin suurempia. Siis samaan aikaan kun osalle maapallolla ei riitä ruokaa lähes lainkaan. Maapallolla menee hukkaan kaikesta tuotetusta ruuasta jopa kolmannes – ainakin 25-30 prosenttia. Itseasiassa juurikin niin paljon, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia kylläisiksi jopa kaksi miljardia ihmistä.

roskaToukokuussa Ranskassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan kaupat eivät enää saa heittää ruokaa roskikseen. Nykyisin Ranskassa kaupan tulee toimittaa hävikkiruoka hyväntekeväisyyteen tai eläinten rehuksi tai vähintään kompostoitavaksi. Meilläkin kauppa tuottaa ruokahävikistämme jopa puolet. Kaupan ruokahävikki on 12–14 kiloa suomalaista kohti. Päivittäistavarakauppa onkin ehdottonut myös meillä lisätoimia hävikin pienentämiseksi. Järjestö esitti keväällä yhteisiä toimia elintarviketalouden arvoketjun materiaalitehokkuuden tehostamiseksi vapaaehtoisin toimin valtionhallinnon ja elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyönä. Itse olisin valmis jopa Ranskankin malliin ja pakottamaan kaupat ensisijaisesti etsimään ruoalle hyötykäytön ja ennen muuta niin että ruoka päätyisi ihmisten käyttöön ennen pahentumistaan.

Ranskassa ei enää elokuussa tänä vuonna syömäkelpoistaruokaa heitetykään roskiin kaupoista. Laki siis toimii. Suuret kauppaketjut ovat tehneet nyt sopimuksia paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa niin, että ylijäänyt ruoka saataisiin lahjoitettua sitä tarvitseville. Minusta enemmän kuin järkevää. Sitoutuisiko tällaiseen periaatteeseen Suomessa vapaaehtoisesti vaikkapa Lidl, Kesko ja S-ryhmä? Otatteko haasteen vastaan ainakin suurempien kauppojenne osalta?

Itse toivon, että tämä nyt käynnissä oleva Hävikkiviikko herättelee meitä itse kutakin vastuullisuuteen myös kaupassa ja jääkaapilla. Syödään ensin se mitä jo on. Pyttipannu ja pizzakin ovat hyvää ja parasta juurikin niistä jämistä.

Torstaina Saa syödä -tempauksissa isommissa kaupungeissa jaetaan 6000 ilmaista kasviruoka-annosta ihmisille. Ja mikä hienointa se on valmistettu kaikki kaupan ja tuottajien ylijäämäkasviksista. Ruokaa siis riittää kun vain laitetaan se riittämää.

Tänään suuntaan työmatkalle Helsingin kautta Ruotsiin. Pari päivää siellä pohjoismaisen puolustusyhteistyön asioiden parissa.

 

 

Kommentit