Suuri eläkeuudistus oli eduskunnan käsittelyssä tämän viikon tiistaina täysistunnossa. Kyseessä on suurin julkisen talouden kestävyyttä parantava päätös ja uudistus itseasiassa toteuttaa sille aiemmin Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetut tavoitteet. Eläkkeelle siirtymisikä nousee noin 62,4 vuoteen ja kestävyysvaje pienenee 1,1 %-yksikköä.
Päätös on välttämätön viesti siitä, että Suomi pystyy rakenteellisiin uudistuksiin. Mutta ennen muuta uudistuksella haluamme myös turvata kaikille ikäluokille riittävät eläketasot ja varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Mutta työurien pidentäminen ei pääty eläkeuudistukseen, vaan työn on jatkuttava niin
yrityksissä, julkisella sektorilla kuin työmarkkinajärjestöjen toimesta. Oleellista on nimittäin pienentää nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää. Tässä tärkeää ovat esimerkiksi työssä jaksaminen, uudet joustavat työskentelytavat, yleinen kansanterveystyö ja myös mielenterveystyökin.
Hallitus antoi eläkeuudistusta valmistellun esityksen eduskunnalle siis nyt syyskuun alussa. Uudistus on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ja sopu uudistuksesta saavutettiin syyskuussa 2014. Uudistuksen myötä vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen. Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde pysyy samalla tasolla kuin se on vuonna 2025. Eläketurvakeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan työeläkeuudistus myöhentää eläkkeelle siirtymistä suunnitellusti. Ehdotetuilla muutoksilla päästää tavoiteltuun 62,4 vuoden eli 62 vuoden viiden kuukauden keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään 2020-luvun puolivälissä. Tämä myös nostaa maamme työllisyysastetta noin kaksi prosenttiyksikköä. Ja tätä kautta työurien pidentyessä työeläkemaksujen nousupaine laskee ja keskieläkkeet nousevat.
Eläkeiän muutokset koskevat kaikilla aloilla työskenteleviä. Mutta jo eläkkeellä olevia nyt ehdotetut muutokset eivät luonnollisestikaan koske. Hallituksen esityksen mukaan eläkettä karttuisi koko työuran ajan 1,5 prosenttia palkasta. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.
Samalla osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautetaan ja se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke antaisi mahdollisuuden nostaa osa eläkkeestä jo hieman ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Uusi eläkemuoto on myös esitetty työuraeläke, joka antaa 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta laissa määriteltyä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. ”Pitkä ja rasittava työura” ei ole ammattikohtainen vaan se arvioidaan henkilökohtaisesti.
Hallituksen esityksen arvioidaan vähentävän julkisen talouden kestävyysvajetta noin prosenttiyksiköllä. Eläkeuudistuksen alkuvaiheessa eläkemenojen arvioidaan hieman kasvavan. Sen jälkeen menot kääntyvät selkeään laskuun. Vuoteen 2030 mennessä työeläkemeno vähenisi noin 2,8 prosenttia nykylainsäädäntöön verrattuna.
Mutta yksi tärkeä asia on tässä valmistelussa kuitenkin sivuutettu. Eläkeuudistuksessa ei ole nimittäin huomioitu sotilaseläkejärjestelmän puolustuspoliittisia perusteita, vaikka ne ovat olleet valmistelijoiden tiedossa. Asian nostin Jaana Pelkosen kanssa esille lain lähetekeskustelussa eduskunnassa ja toivomme, että eduskunta nyt korjaa tämän selkeän virheen. Esimerkiksi puolustusministeriö, Pääesikunta ja Rajavartiolaitos ovat esittäneet selkeän vastustuksensa ja huolensa muutokseen liittyen. Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on nimittäin kiinteä osa maamme puolustusratkaisua ja oleellinen osa suorituskyvyn muodostamista. Se perustuu siis maanpuolustuksellisiin tarpeisiin.
Puolustusministeriön sosiaali- ja terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan jokainen sotilaiden vanhuuseläkeiän nostovuosi vähentäisi sodan ajan joukkoihin käytettävissä olevaa reserviä 300 henkilöllä. Eläkeiän nosto esitetyllä kahdella vuodella pienentäisi ammattisotilasreserviä 40 prosentilla. Tämä vaikuttaisi merkittävästi muun muassa valmiuteen, jota muiden maiden sotavoimat kehittävät parhaillaan merkittävästi.
Ehdotetuista muutoksista aiheutuvia seurauksia ei voida korvata ilman huomattavia lisäkustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sodan ajan tarpeen kattamiseksi pitäisi asiantuntijoiden mukaan perustaa 600 uutta
virkaa. Tämä lisäisi Puolustusvoimien kustannuksia noin 40 miljoonalla eurolla vuosittain. Tässä ei olisi mitään järkeä ja siksi Jaanan kanssa olemme asiasta nyt jättäneet myös kannanoton ja tulemme asian nostamaan esille myös eduskunnan käsittelyssä. Virhe tulee jo eurojenkin takia korjata ja ennen muuta maamme uskottavan puolustuksen takia.
Nyt Puolustusvaliokunnan kanssa matka Ruotsissa jatkuu. Tänään suuntaamme Ruotsin Parlamenttiin ja tapaamme mm. maan puolustusvaliokunnan johtoa. Iltapäivällä vielä jatkamme asioiden käsittelyä Ruotsin Puolustusministeriössä. Mielenkiintoinen ja pitkä päivä.
….
Puolustusvaliokunnan kanssa tapaamassa Tukholmassa Ruotsin puolustusvaliokuntaa.
Kello 22.01 ja hetki sitten Helsingistä kotiin. Illan koneella siis Tukholmasta takaisin kotimaahan. Erinomaisen mielenkiintoinen oli kyllä visiittimme Ruotsiin. Perinteisesti teemme Ruotsin puolustusvaliokunnan kanssa vierailut toistemme luo vaalikausittain ja jälleen hyvä päivitys maittemme puolustustilanteeseen ja myös yhteistyöhön. Päivällä ensin suurlähettiläämme luona yleiskatsaus meidän Tukholman toimijoiden kanssa ja sitten kaksi pöyreää pöytää eli ensin Puolustusvaliokuntien tapaaminen ja sitten Puolustusministeriössä. Tällä saralla seuraavat vuodet tulevat olemaan merkittäviä ja toivottavasti saadaan myös tuloksiakin aikaan. Ja toisaalta mielenkiintoista seurata myös sitä miten vierailumme aikana valittu uusi Ruotsin Puolustusvoimien komentaja ja ylipäällikkö tulee uudistamaan maan puolustusta. Todennäköistä on, että Ruotsi tulee liittymään Natoon, mutta kysymys kuuluu vain milloin.
Ruotsin puolustusvoimien uutena komentajana ja ylipäällikkönä aloittaa nyt siis Micael Bydén, joka on toiminut aiemmin maan ilmavoimien komentajana. Edellinen komentaja Sverker Göranson hoiti tehtävää kuusi vuotta ja nyt muuttuneen turvallisuustilanteen takia valintaa pidettiin poikkeuksellisen merkittävänä. Ja mielenkiintoiseksi Bydenin valinnan tekee se, että hän ohitti valinnassa monet kokeneemmat upseerit ja myös meidän kannalta se, että hän teki meidän merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takasen kanssa juuri alkuvuodesta julkaistun raportin mikä johti SuRu eli Suomi-Ruotsi -puolustusyhteistyön syventämiseen. Bydenillä siis läheinen suhden meille päin ja myös laaja tietämys yhteistyömme mahdollisuuksista.
Mutta huomenna sitten vapaapäivä. Viikonloppua kohden.