Sivu: Tasavallan presidentti myönsi Kari Kupariselle eräneuvoksen arvonimen – ”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Tasavallan presidentti myönsi Kari Kupariselle eräneuvoksen arvonimen – ”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi perjantaina 28. marraskuuta kaiken kaikkiaan 66 arvonimeä. Yksi arvonimen saaneista oli eräneuvokseksi nimetty loppilainen, Sakossa työuransa tehnyt, Kari Kuparinen. Kuparisesta tuli näin maamme kahdestoista eräneuvos. Kuparisen ansiot niin riistanhoidon, metsästyksen kuin näihin liittyvän järjestötyönkin osalta ovat poikkeukselliset. Kuparinen teki lisäksi lähes viidenvuosikymmenen työuran mm. metsästysaseiden kehitystyön parissa Sakolla Riihimäellä.

-Metsälle lähdin jo 15-vuotiaana, kun sain metsästyskortin ja aseenkantoluvan. Täällä Ourajoella ja Topenolla monet metsästivät ja se innosti minutkin metsälle, kertoo yli 50 vuoden ajan metsästystä harrastanut tuore eräneuvos Kari Kuparinen.

Ensimmäisen metsäjäniksensä Kuparinen ampui sukulaismiehensä Teuvo Kuparisen jänisjahdissa Lopen Launosissa vuonna 1973 ja samana vuonna myös ensimmäinen valkohäntäpeura tuli eräksi.

-Jahtikausi päättyi tuolloin jo vuodenvaihteeseen. Minulla oli vielä peura ampumatta ja en lähtenytkään muiden nuorten tapaan uuden vuoden pippaloihin, vaan menin Leanderiin latoon kytikselle odottamaan peuraa ja myös uutta vuotta, kertoi Kuparinen hymyssä suin ensimmäisistä metsästysmuistoistaan.

Seuraavana vuonna oli hirven vuoro ja syksyn 1974 ensimmäisenä jahtipäivänä kaatuikin hieno nelipiikkinen sonni. Isompaa hirveä Kuparinen saikin kotimaan jahtimailla odottaa sitten pitkään ja vasta tänä syksynä kohdalle osui koti Suomessa kasipiikkinen iso hirvi.

Vuodet metsällä ovat tuoneet tämän jälkeen paljon hienoja muistoja. Oman mökin Torhon sorsajahdit mm. jo edesmenneen eräneuvos Juha K. Kairikon ja muiden metsästyskavereiden kanssa ovat jokavuotinen perinne, mutta yhdeksi ikimuistoisimmaksi muistokseen Kuparinen nostaa jahtimatkan Namibiaan yhdessä eräneuvos Jaakko Ojanperän kanssa.

-Tuolla matkalla ammuin hienon gudu-antiloopin. Se jäi kyllä mieleen loppuelämäksi ja toki monet muutkin hetket, joita olemme yhdessä ystäväni Jaakon kanssa muistelleet.

Kanadan Quebecissä Kuparinen ampui sitten uransa suurimman hirven – kanadanhirven ja matka jäi mieleen myös siksi, että pian yhteisen jahtimatkan jälkeen Sakon maahantuontiyhtiö Stoegerin John Mock kuoli sairautensa uuvuttamana.

-Vanha sanonta kuitenkin kertoo, että päiviä metsälle ei lasketa elinpäiviksi, vaan ne tulevat siihen päälle. Näin se varmasti Johninkin kohdalla oli. Ehdimme vielä siis metsälle yhdessä, muistelee Kari Kuparinen ja huomaan, että hän hieman herkistyy tapahtumaa ja ystäväänsä muistellessaan.

 

Lähes yhden miehen elämä Sakolla

Työuransa Kari Kuparinen teki Riihimäellä Sakolla. Ura alkoi yrityksen oman Sakon konepajakoulun kautta, kun isä oli huomannut lehdessä ilmoituksen. Konepajakoulu alkoi elokuussa 1975 ja asesepäksi Kuparinen valmistui pari vuotta myöhemmin keväällä 1977.

-Ensimmäinen työni oli sitten Sakon työkaluosastolla työkalujyrsijänä. Sitten kävin armeijan, mutta palasin heti takaisin Sakolle ja sinne jäin. Kesäkuussa 1979 aloitin sitten prototyyppiaseseppänä luodikoiden ja tarkkuuspistoolien prototyyppien valmistamisen. Aloitin myös ampumakilpailuissa, yhdessä hyvän ystäväni Erkki Kaupin kanssa, asehuoltotoiminnan oman kilpa-ammuntaharrastuksemme lomassa, muistelee Kuparinen työuransa alkua Sakolla.

Seuraavaksi Kuparinen siirtyi Sakon asesuunnittelijaksi ja sitten tuotekehityspäälliköksi. Vuonna 1995 Kuparinen nimitettiin Sakon tuotekehitysjohtajaksi ja samalla myös johtoryhmän jäseneksi. Tuotekehitysjohtajana Kuparinen toimikin lähes kolmenkymmen vuoden ajan aina eläköitymiseensä kevääseen 2023 asti.

Kuparisen merkittäviä projekteja Sakolla olivat muun muassa Sako 75 -luodikkoprojekti, Sako TRG -tarkkuuskivääriprojekti ja Tikka-luodikon tuotekehityksen johtaminen. Tikka-projektin siirtäminen Riihimäelle vuonna 1989 oli merkittävä alku Suomen asevalmistuksen keskittämiselle juuri Riihimäelle.

-Sitten vuonna 2000 Beretta tuli Sakon omistajaksi. Muistan kuinka Berettan omistaja Ugo Gussalli totesi meille, että ”tehkää sellainen Tikka-kivääri, jolla saadaan Yhdysvaltojen markkinoilla volyymit kasvamaan.” Ja mehän teimme, silloisen toimitusjohtaja Henry Paasikiven kanssa, työtä käskettyä, hymyilee Kuparinen.

Näin syntyi Tikka T3 -mallisto ja tähän päivään mennessä niitä on myyty yli 1,5 miljoonaa kappaletta.

– Sakolla olin töissä yhteensä lähes 48 vuotta, eri tuotekehitystehtävissä. Pitkän työurani aikana minulla oli useita erinomaisia esimiehiä Sakon toimitusjohtajina, hyviä ammattitaitoisia asesuunnittelijoita ja aseseppiä kehittämässä Sakon maailmanluokan tuotteita, kiittelee Kari Kuparinen kollegoitaan mainiten erityisesti asesuunnittelija Juha Aallon ja jakaa kunniaa, hänelle tyypilliseen tapaan, menestyksistä koko ”Sako-perheelle”.

-Sako oli kyllä asemiehen ja metsästäjän unelmatyöpaikka. Sako ja Beretta olivat erinomaiset työnantajat. Toimintoja, työmenetelmiä ja työntekijöiden olosuhteita kehitettiin ja kehitetään tänäänkin koko ajan ja työntekijöitä ja osaamista arvostetaan.

Kuparinen haluaa myös kiittää Sakoa ja nykyistä toimitusjohtaja Juha Alhonojaa eräneuvoksen hakuprosessin mahdollistamisesta. Sakon ja Berettan mukaan lähtö eräneuvos-hankkeeseen, silloisen toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen johdolla, olikin upea kiitos ja kunnianosoitus pitkäaikaiselta työnantajalta Kuparisen elämäntyölle.

 

Eräneuvos on elämäntyötunnus

Tasavallan presidentin tekemällä päätöksellä Kari Kuparinen liittyi harvalukuiseen eräneuvoston joukkoon. Ensimmäinen eräneuvos oli aikanaan vuonna 1989 arvonimen saanut seinäjokinen Seemi Pihlajamäki. Ennen Kuparista eräneuvoksen arvonimen oli saanut maassamme vain yksitoista henkilöä. Viimeksi ennen Kuparista eräneuvokseksi nimitettiin Jaakko Ojanperä vuonna 2018. Eräneuvosten joukosta löytyy useampikin Kuparisenkin ystävä niin jahdeista kuin työtehtävienkin kautta, kuten jo edesmennyt eräneuvos, pitkäaikainen Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Juha K. Kairikko. Kairikon poika Kusti Kairikko olikin yksi sadoista Kuparista eri kanavissa onnitelleista ja onnittelu oli koskettava:

”Onnea eräneuvos! Tiedän yhden edesmenneen, joka on jossain nyt tyytyväinen nimityksestäsi”.

Eräneuvoksen arvonimeä ei voi saada yksin metsästäjäansioista, vaan neuvoksilta edellytetään aina myös mittavaa paikallista, maakunnallista, mutta myös valtakunnallista järjestötyötä. Paikallistoiminnassa Kuparinen on ollut Lopella poikkeuksellisen aktiivinen toimien niin oman kotiseuransa puheenjohtajana, mutta myös mm. pitkään riistahoitoyhdistyksen puheenjohtajana. Paikallistoiminnassa Kuparisen rooli on ollut merkittävä myös Lopen reserviläiset ry:ssä, mutta myös ampumaurheiluun keskittyvässä Ala-Hämeen ampumaseurassa. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti Kuparinen on toiminut mm. Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueellisessa riistaneuvostossa, Suomen metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin piirihallituksessa ja Suomen metsästäjäliiton kilpailutoimikunnassa. Eräneuvosten harvaan joukkoon kuuluu jo ennestään, myös toinen Lopella vaikuttava ja mm. Suomen riistakeskuksen johtajana pitkään toiminut, Reijo Orava.

 

Eläkkeellä kalenterissa riittää merkintöjä

Eläkkeelle päästyään ei Kari Kuparinen ole kalenteriaan tyhjentänyt, vaan ehkä jopa päinvastoin. Mutta eläkepäivinään Kuparinen toki toivoon kuitenkin, että aikaa myös metsälle olisi enemmän.

-Lintujahdit pohjoisessa hyvien koirien kanssa ovat jahteja, joita on tullut harrastettua liian vähän. Pohjoisen luonto ja maisemat houkuttelevat ja toivottavasti nyt eläkepäivillä olisi enemmän aikaa myös niihin.

Nähtäväksi kuitenkin jää miten paljon Kupariselle aikaa jahteihin jää sillä Sakolta eläkkeelle jäätyään hän on jatkanut niin Suomen Metsästysmuseon puheenjohtajana kuin myös Lopen Ampumaurheilukeskuksenkin puheenjohtajana. Suomen Metsästysmuseon toiminnassa Kuparinen on ollut mukana vuodesta 1998 lähtien hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuodesta 2003 lähtien.

-Kaiken kaikkiaan olen kokenut metsästyksen historian tallentamisen merkittäväksi asiaksi. Riihimäki on maamme eräpääkaupunki Metsästysmuseon, Sakon, Suomen Metsästäjäliiton ja myös Erämessujen myötä. Riihimäen kaupungin tuki museon ja Erämessujen kehittämisessä on ollut merkittävää.

Lopen Ampumaratayhdistyksen puheenjohtajana Kuparinen on toiminut vuodesta 1993 alkaen. Ja nykyisin tehtävä vie aikaa ainakin reilusti puolipäiväisesti, kun rataa kehitetään suurilla investoinneilla niin äänien hallinnan kuin myös ampumaolosuhteidenkin kehittämiseksi.

-Radalle valmistui jo 300 metrin rata ja seuraavaksi pitäisi saada valmiiksi Etelä-Suomen ensimmäinen avoin 1000 metrin ampumarata. Ensi vuodelle olemme suunnitelleet myös suosiota kasvattavan sporting-radan rakentamista.

-Lopen kunnan panostus Ampumaurheilukeskuksen rakentamisessa on ollut erittäin merkittävä. Ilman kunnan panostamista maa-alueiden hankintaan ja ympäristölupien nopeaan käsittelyyn ym. radan rakentaminen ei olisi ollut mahdollista Lopelle.

Lopella tilanne on hyvä, mutta monen ampumaradan kohdalla tilanne mm. ympäristöluvan ja monien muiden lupien kanssa on haastava. Kuparinen haluaakin osaltaan olla kokemuksen kautta edistämässä uudistuksia luvitusten sujuvoittamiseksi.

– Ampumaratojen ympäristöluvitus on tällä hetkellä pitkä ja paljon rahaa vievä prosessi. Jos tavoitteeseen halutaan päästä, pitää prosessia jouhevoittaa ja radat pitäisi saada edullisemmin toteutettaviksi.

 

Metsästäjät hoitavat riistakantoja vastuullisesti

Eräneuvos Kari Kuparinen muistuttaa, että metsästys on paljon muutakin kuin varsinaisia jahtipäiviä. Eläin- ja riistakantoja hoidetaan vastuullisesti ja myös eläinten ruokinnalla pyritään pitämään sorkkaeläimiä poissa teiden lähettyviltä.

– Metsästäjät ovat hoitaneet Suomen riistakantoja hyvin. Katson, että lupapolitiikka on ollut järkevää ja Suomen riistakannat on pystytty pitämään elinvoimaisina. Suurpetopolitiikkaa pitäisi kuitenkin hoitaa vielä enemmän asiantuntijoita ja metsästäjiä kuunnellen. Suurpetojen aiheuttamat ongelmat esimerkiksi maataloudelle tai vaikkapa koirille tulisi ottaa huomioon suurpetopolitiikkaa suunnitellessa, ottaa Kuparinen kantaa nyt julkisuudessakin kuumana käymään suurpetopolitiikkaan.

Kuparinen muistuttaa, että varsinkin pienten sorkkaeläinten kuten peurojen ja kauriiden talviruokinta on lajeille elinehto.

 

Kiitollinen perheelleen ja Topenon Erälle

Haastattelun lopussa keskusteluun nousee vielä pitkä ura metsästyksen ja kaiken siihen liittyvän ympärillä. Ensimmäisenä Kuparinen haluaa kiittää perhettään.

-Erityiset kiitokset kuuluvat vaimolleni Marja-Leenalle, tyttärelleni Annikalle ja Ville-vävylle. Perhe on tukenut minua näissä kaikissa, mutta myös usein yhdessä istumme syömään riistaruokaa kotimme tai mökkimme pöytää. Tyttärestä ja vävypojasta olemme saaneet erinomaiset riistakokit perheeseemme.

Kiitosta Kuparinen antaa myös omalle kotiseuralleen Topenon Erälle ja loppilaisille metsästäjäkavereilleen laajemminkin.

-Varsinkin alkuaikoina vuodesta 1973 lähtien sain vanhemmilta metsästäjiltä paljon oppia metsästyksen ja ammunnan parissa. Ja totta kai pitkä työura Sakossa on tuonut paljon alan yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa. Heidän kanssaan olen saanut

kokemuksia niin metsästyksen, kuin ammunnan saralla. Hyvät yhteydet ja yhteistyökumppanit ovat edesauttaneet erittäin paljon Sakon aseiden kehityksessä saaduista kokemuksista.

Kari Kuparisesta huokuu päällimmäisenä kiitollisuus, kun hän pohti elämäänsä ja uraansa arvokkaan eräneuvoksen tunnustuksen saatuaan. Asetta, kynäänsä eikä hanskojaankaan mies ei kuitenkaan ole naulaan laittamassa.

-Eläkepäivät antavat kuitenkin mahdollisuuden tehdä ja kokea myös sellaisia asioita, joihin ennen ei ole ollut aikaa, päätti Kari Kuparinen haastattelunsa onnellisena.

 

 

KAINALOJUTTU:

Arvonimet Suomessa

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä mittavasta työstä. Arvonimiä on käytössä hieman yli sata ja niistä arvokkaimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos.

Kuparisen kanssa samaan aikaan arvonimi myönnettiin yhteensä 66 ansioituneelle suomalaiselle. Vuorineuvoksen arvonimi myönnettiin toimitusjohtaja Annikka Hurmeelle ja pääjohtaja Timo Ritakalliolle. Ensimmäistä kertaa myönnetyn eurooppaneuvoksen arvonimen sai Suomen ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen, joka toimi tehtävässä vuosina 1995–2004.

Arvonimiasioiden käsittelyä varten valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama arvonimilautakunta, joka arvioi arvonimiesitykset ja puoltaa esityksiä tasavallan presidentin hyväksyttäviksi. Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä arvonimilautakunnan käsittelyn jälkeen yleensä kaksi kertaa vuodessa.

 

FAKTALAATIKKO:

KARI KUPARINEN
– syntynyt Lopen Ourajoella 25.4.1958
– perhe: puoliso Marja-Leena, tytär Annika ja vävy Ville
– 48-vuotinen työura Sakolla mm tuotekehitysjohtajana
– mm. Suomen Metsästysmuseo ry:n ja Lopen Ampumaratayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
– Pitkä yhdistys- ja järjestöura kotiseura Topenon Erästä riistanhoitoyhdistykseen ja lukuisiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin tehtäviin

 

 

 

Tagit: Eräneuvos Kari Kuparinen, Kari Kuparinen, Sako,

Sivu: Hausjärvelle teiden peruskorjausrahaa 770 000 euroa – Ensi vuonna Rutikantie ja Ohikulkutie saavat uuden asfaltin

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai tulevan vuoden valtion talousarvion valmiiksi joulukuun toisella viikolla. Valtiovarainvaliokunta hyväksyi koko hallituksen talousarvioesityksen ja sen budjettilait ja teki lisäksi siihen joitain muutoksia ja lisäyksiä. Suurin osa tehdyistä lisäyksistä kohdistui liikennehankkeisiin eri puolilla Suomea. Hausjärveltä mukaan kokonaisuuteen nousi peräti kolme eri hanketta.

Tutustumassa Hausjärven Monnin ja Ryttylän tieväyliin! Tekninen johtaja Jouni Mattsson esitteli hankkeet. Kuvassa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Stråhle, Kansanedustaja Timo Heinonen, Kunnanjohtaja Pekka Määttänen, Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Lokinperä ja Tekninen johtaja Jouni Mattsson.

-Nostin mukaan Hausjärveltä esitetyt Monnin Rutikantien ja myös Lasitehtaantien kevyenliikenteen väylän uudelleen asfaltoinnin. Näitä kohteita kävimme katsomassa kunnanjohtaja Pekka Määttäsen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Stråhlen ja valtuuston puheenjohtaja Pekka Lokinperän johdolla viime syksynä. Korjaustarve kohteilla oli ilmeinen ja nyt tulevana vuonna ne saadaan hoidettua kuntoon, kertoi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok).

Heinonen kertoi mukaan nostetun myös mt 2896 eli tien Ryttylästä Turkhautaan. Ohikulkutien asfaltointiin varattiin rahoitusta 490 000 euroa. Rutikantien uudelleen asfaltoinnin kustannusarvio on 250 000 euroa.

-Olemme tällä vaalikaudella halunneet määrätietoisesti tehdä työtä myös tiestön korjausvelan hoitamiseksi. Nämä Hausjärven hankkeet olivat tähän kokonaisuuteen enemmän kuin sopivia. Tehtävää kuitenkin riittää tulevillekin vuosille ja meidän pitää asfaltointien määrärahoja ja myös tienpidon määrärahoja saada korotettua tulevina vuosina.

Kaiken kaikkiaan liikennejaosto kohdisti liikennehankkeisiin tulevalle vuodelle lisärahoitusta yli 20 miljoonaa euroa. Hankkeita mukaan nostettiin eri puolilta Suomea.

 

Tagit: Lasitehtaantie, Ohikulkutie, Rutikantie, Ryttylä, Turkhauta,

Sivu: Asenne ry:lle 40 000 euroa eduskunnalta – Hevosopiston Ypäjä-hallille peruskorjausrahaa

Asenne ry:lle 40 000 euroa eduskunnalta – Ypäjä hallille peruskorjausrahaa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai keskiviikkona 10. joulukuuta valmiiksi ensi vuoden valtion talousarvion. Valtiovarainvaliokunta käsitteli koko talousarvion syksyn aikana kaikkien pääluokkien ja budjettilakien osalta. Eduskunnassa neuvotteluista vastasi valtiovarainvaliokunnan kokoomuksen vastaava Timo Heinonen.

-Iso kokonaisuus ja nyt kun joudumme tekemään merkittäviä talouden sopeuttamistoimia eli säästöjä ja myös rakenteellisia uudistuksia, niin työtä on vielä paljon normaalia enemmän. Ja on täysin selvää, että toimia tarvitaan vielä tulevina vuosina ja myös vaalikausinakin lisää, muistutti Timo Heinonen.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kohdensi samaan aikaan joitain erillisrahoituksia myös eri hallinnonalojen kohteille.

-Nostimme mukaan ensi vuodelle forssalaisen nuorisotyötä tekevän Asenne ry:n. Katsoimme, että sen toiminta on tärkeää turvata myös jatkossa ja esitin sille erillisrahoitusta 40 000 euroa Forssan ja Turun toimintojen kehittämiseksi, kertoi Heinonen.

Yhteishankkeena lisättiin rahoitusta myös Suomen Hevosopiston Ypäjä-hallin peruskorjaukseen. Ypäjälle kohdennettu erillisrahoitus on 200 000 euroa.

-Vuosittain nämä kohteet hieman vaihtelevat. Pyrimme etsimään näihin aina akuutteja ja vaikuttavia kohteita ja nyt nämä nousivat aika itsestään selvinä esille. Muutamien liikennehankkeiden osalta vielä jatkamme selvityksiä tuleville vuosille.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta osoitti lisäksi 20 000 euron erillisrahoituksen Forssan Luontomuseolle.

Tagit: Asenne ry, Suomen Hevosopisto, Ypäjä-halli,

Sivu: Valtiovarainvaliokunta hyväksyi vuoden 2026 talousarvion – Pieniä lisäyksiä mm. liikenteeseen, kulttuuriin, koulutukseen ja arvokkaisiin luontokohteisiin

Kolmas tämän vaalikauden valtion talousarvio valmistui valtiovarainvaliokunnasta. Itse olen saanut vastata valtiovarainvaliokunnassa budjetin käsittelystä hallituspuolueiden osalta vastaavana ja täytyy sanoa, että mielenkiintoisia aikoja olemme eläneet.

Aivan viime metreille asti olemme joutuneet katsoa, että ns. budjettilait eli lait joilla on taloudellisia vaikutuksia valmistuisivat substanssivaliokunnista. Tällaisena aikana, kun teemme merkittäviä säästöjä, niin näiden läpisaaminen on erittäin olennaista ja jopa välttämätöntä. Monella uudistuksellakin on myös rahaa säästäviä vaikutuksia ja jos näitä emme maaliin talolta vuodenvaihteeseen mennessä saa, niin laita jäävät voimaan tulematta ja budjetin vaikutuksen myös. Tämä pahimmassa tapauksessa voisi tarkoittaa sitten valtion talouden kehysten rikkoutumista.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus teki vielä marraskuulla omaan budjettiesitykseensä noin 40 miljoonan euron tarkennukset. Esitykseen sisältyi mm. ehdotuksia uusien liikennehankkeiden käynnistämisestä sekä tuesta Ukrainalle.

Meidän alueelle tai alueemme vaikutus piiriin yksi keskeisen tärkeä hanke tässä kokonaisuudessa oli ns. Kehä IV -tien suunnittelun eteneminen. Tie on siis se sama mistä aiemmin kirjoitin, että se alkaa Lopen Joentakaa kantatie 54:ltä ja näinhän se käytännössä alkaakin. Eli täältä Läyliäisten Vihtijärven, Röykän kautta tie tulee ns. uudelle Klaukkalan ohikulku- eli kehätielle ja sieltä moottoritielle vt3:lle. Nyt haluamme jatkaa tätä tiedä eteenpäin yli kolmostien aina Tuusulan moottoritielle asti. Tie synnyttää siis täältä päin myös suoran yhteyden lentokentälle jne. Nyt Maantien 152 Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä (Kehä IV) suunnitteluun lisäsimme 2,5 miljoonan euron määrärahan.

Täydentävässä osoitettiin rahoitusta myös Liminka–Oulu kaksoisraide -hankkeen toteuttamiselle  199 miljoonan euron valtuutuksella ja 10 miljoonan euron määrärahalla. Ja myös merkittävä hanke on Valtatie 9 Tampere–Orivesi 1. vaihe -hankkeen eteenpäin saaminen välillä Alasjärvi–Käpykangas. Tähän pääministeri Petteri Orpon hallitus lisäsi 109 miljoonan euron valtuutuksen ja 22 miljoonan euron määrärahan.

Lisäksi haluan nostaa vielä esille tästä täydentävästä budjettiesityksestä yhden eli päätöksen aloittaa ns omalääkäritoiminta. Hyvinvointialueiden määräaikaisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vähintään puolet kyseisestä määrärahasta käytettään uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.

Mutta tässä siis vain osa ja kokonaisuus löytyy valtioneuvoston sivuilta: Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2026 talousarvioesitykseen.

Eduskunnan lisäykset 40 miljoonaa euroa

Kokonaisuudessaan siis noin 80 miljoonan euron tarkennukset, korjaukset ja lisäykset tehtiin valtion ensi vuoden budjettiin vielä syksyn julkaisemisen jälkeen ja nostan tässä joitain mitä johdollani teimme eduskunnassa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Lisäykset siis ovat hallituspuolueiden yhdessä budjettiin sopimia ja tässä muutamia nostoja.

Merkittävät panostukset maanpuolustustyön

Isona kokonaisuutena päätimme merkittävistä lisärahoituksista maanpuolustukseen. Isoin lisäys tehtiin MPK:lle, minkä rahoitusta kasvatimme nyt 500 000 eurolla. Merkittävät panostukset osoitimme myös Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseereiden kansainvälistymistoimintaan. Molempien rahoitusta lisäsimme 100 000 eurolla ensi vuodelle.

Uusi ja pitkään rahoitusta hakenut kohde on myös Suur-Savon Reserviupseereiden Saimaa drone -hanke. Tänne osoitimme nyt lisärahoitusta valtiolta 200 000 euroa.

Lisäsimme myös Rauhanturvaajaliitolle 200 000 euroa, Kriisinhallintaveteraaneille vertaistukityöhön 50 000 euroa ja merkittävänä Kaatuneitten omaisten liitolle 200 000 mm. sotaorpojen vertaistukeen ja myös ryhmäkuntoutukseen. Uutena rahoitusta lisättiin (PL33) Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:lle 50 000 euroa.

Lisäsimme myös merkittävän määrän rahoitusta erilaisille sota-ajan museoille. Panssarimuseo luonnollisesti mukana, mutta nyt myös mm. Salpalinjamuseo (50 000e), Viestimuseo Lokki (150 000e), Suomen Rautatiemuseo (50 000e), Hankoniemen Rintamamuseo (50 000e), Tuusulan Lottamuseo (50 000e) ja Forssan luontomuseo (20 000e). Panssarimuseon tuen kohteena museon huolto- ja varastohallien uudistaminen ja kehittäminen.

15 ampumaradalle valtion kehittämistukea

Tämän vaalikauden alussa aloitimme esityksestäni uudet valtion kehittämistuet myös ampumaradoille. Sovimme Säätytalolla 2023 kovasta 1000 ampumaradan tavoitteesta vuosikymmenen loppuun mennessä ja tämä vaatii niin lainsäädännön ja luvituksen sujuvoittamista, mutta myös rakentamis- ja kehittämisrahaa.

Olemme osoittaneet nyt vuosittain kolmelle radalle suuremman 300 000 euron kehittämisrahan ja ensi vuonna nämä tuet menevät Lopen Ampumaurheilukeskukselle sporting-radan rakentamiseen sekä Kiteen Aimoon ampumaurheilukeskukseen ja Jämsän Hallin ampumaradalle.  Kullekin siis 300 000 euroa.

Lisäksi kahdelletoista radalle osoitimme 50 000 euron kehittämisrahan.  Tästä rahoitusta tulee 50 000 euroa Kajaanin Ampujat ry:lle Kajaanin ampumaradan skeet-ratojen uudistamiseen, Nikulanvuoren ampumaradan peruskorjaukseen Naantalin ampumayhdistykselle, Vaalan Kurikkavaaran ampumaradalle, Orimattilan ampumaradan kehittämiseen Orimattilan reserviupseerit ry:lle, Liedon ampumaradalle, Pohjois-Iin ampumaradalle, Hyvinkään ampumaradalle, Suvipielisen alueen ja ampumaradan kehittämiseen Hämeenlinnan Reserviläiset – Aliupseerit ry:lle, Loimaan ampumaradan kehittämiseen Loimaan Laukojat ry:lle, Utsjoen Kylmänkiven ampumaradan kehittämiseen, Kotalahden ampumaradan kunnostukseen Lemin Eskot ry:lle ja Laukaan ampumaradan kehittämiseen Keski-Suomen ampujat ry:lle.

Meiltä Hämeestä siis mukaan Orimattilan ampumarata, Hämeenlinnan Suvipielisen ampumarata ja Lopen Ampumaurheilukeskus.

Tätä työtä jatkamme myös seuraavana vuonna eli tehtävää tässä tulee riittämään.

Aulangon peruskorjaukset jatkuvat

Yksi sellainen oma lempilapseni on ollut huolehtia Hämeenlinna Aulangon historiallisten kivirakennusten peruskorjauksista. Olen näihin vuosittain lisärahoitusta osoittanut ja niin teimme ensi vuodellekin. Aulangon näkötornin peruskorjauksen viimeinen vaiheeseen 350 000 euroa. Iso urakka siis etenee ja toivottavasti saadaan nyt maaliin.

Olemme myös pitkään rahoittaneet kansanedustaja Pauli Kiurun (kok) esityksistä Metsähallituksen luontokohteiden autiotupia. Pauli nosti tämän joitain vuosia sitten yhdeksi korjausvelkatyön kärjeksi ja olemme tätä työtä nyt päättäväisesti jatkaneet. Ensi vuodelle 2026 osoitimme rahoitusta Metsähallituksen autiotuville seuraavasti; Lemmenjoen kansallispuisto 200 000e, Hossan Kansallispuisto 50 000e, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tiilikkajärvi, Hiidenportin, Rokua, Syötteen, Kauhanevan-Pohjankankaan ja Salamajärven kansallispuisto yht. 25 000e, Kaldoaivan erämaa-alue 125 000e.

Kollegani Janne Heikkisen esityksestä kansallispuistojen korjausvelka- ja kehittämisrahoituksen piiriin nostimme ensi vuodelle vielä myös Oulangan kansallispuiston retkeilyrakenteiden kunnostamisen. Tähän osoitimme erillisrahoitusta peräti 300 000 euroa.

Asunto- ja ympäristöjaoston kokonaisuudesta nostan esille vielä Hämeestä Heinolan Lintutarhan perinteisen rahoitustuen (15 000e) sekä 200 000 euron rahoituksen Pidä Saaristo siistinä ry:lle Pohjanlahden huoltoaluksen hankinnan eteenpäin saamiseksi. Merkittävä on myös jo pari vaalikautta aiemmin liikkeelle lähteneen Suomen Metsästäjäliiton 150 000 euron rahoituksen jatkaminen myös täältä metsästäjien tekemän mm. lintukosteikkojen ja vieraspetopyyntien tehostamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta rahoitusta Suomen Kylille, vesistönhoitohankkeisiin ja Suomenhevoselle

Pääluokassa 30. osoitimme erillisrahoitusta ensi vuodelle niin villisikojen aiheuttaman afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen, mutta uutena myös Suomen Metsästäjäliitolle uuden 50 000 euron rahoituksen koirien susi-turvaliivien lisäämiseen. Halusimme näin lisätä metsästyskoirien turvallisuutta metsällä. Uusi rahoitus tullaan ohjaamaan Metsästäjäliitosta niille piireille, missä susiuhka ilmeinen ja näissä hankinnat tehdään paikallisia eräliikkeitä hyödyntäen.

Isot tuet osoitettiin kylätoiminnan valtiontukeen Suomen Kylät ry:lle 200 000 euroa ja myös maaseudun kauppojen kannalta elintärkeään kyläkauppatukeen 150 000 euroa. Monilla pienillä kyläkaupoilla on nyt edessä mittavat kylmäkoneiden uudistamishankkeet ja näitä halusimme nyt tukea.

Mukana on iso määrä erilaisia vesistöjen ja virtavesin kehittämishankkeita. Itse nostin mukaan Vanavesisäätiön ja sille osoitimme nyt 200 000 euron rahoituksen Suojärven padon, Koskenkosken padon ja Vuolteenkosken padon purkuihin (yht. 180 000 euroa) ja vesistön hoitokalastukseen 20 000 euroa.

Merkittävä ja uusi rahoitus oli myös 100 000 euron rahoitus Evon partiolaisten alueen sähköinfran kehittämiseen Metsähallitukselle. Kiitos aktiivisuudesta partiolaisten varapuheenjohtaja Jenna Kankaanpäälle. Hieno alue kehittyy näin entistä paremmin isojen tapahtumien ja leirien paikkana.

Ehkä vielä täältä haluan nostaa Suomenhevosen aseman turvaamisen palkintotukena osoitettavan 200 000 euron rahoituksen ja uutena Suomenratsut ry:lle tulevan 50 000 euron tuen. Myös Suomen hevostietokeskus sai rahoitus 50 000 ja Helsinki International Horse Show:lle 100 000 euroa tapahtuman siirtoon tai siitä aiheutuviin investointeihin Helsinkin Messukeskukseen. Merkittävä on myös Suomen Hevosopistolle osoittamamme 200 000 euron korjausrahoitus Ypäjä-hallin peruskorjaukseen.

 

Museoille, kulttuurille, elokuville ja nuorisotyölle merkittäviä kohdennuksia

OKM:n pääluokkaan 29. tuli määrällisesti eniten kohteita ja lisäyksiä. Nostan tässä vain niistä osan ja lähinnä itse mukaan tuomiani hankkeita ja kohteita tai muuten erityisen maininnan ja noston ansaitsemia kohteita.

Museopuolelta nostin mukaan kollegani Jari Ronkaisen (ps.) kanssa Panssarimuseon ja sinne osoitimme 150 000 euron rahoituksen uuden varasto- ja huoltorakennuksen investointiin.

Merkittävät panostukset päätimme mm. Suomi-kouluille 300 000 euroa, Etäkoulu Kulkurille 250 000 euroa ja Tiedeolympialaisille 60 000 euroa. Myös tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen osoitimme lisärahoitusta 200 000 euroa.

Suomen Elokuvasäätiölle pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden investointeihin tulee lisärahaa 250 000 euroa, Ja AVEK:n Kehittämölle 150 000 euroa uran alkuvaiheessa oleville elokuvantekijöille.

Uusi kohde on myös Espoo Cinen vammaisjärjestöjen lasten ja nuorten Crip Cine kylässä -näytösten tukeminen 30 000 eurolla ja ERITYINEN -teatteriverkostohankkeen kehittämiseen, toiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen Suomen Harrastajateatteriliitolle osoitettu 50 000 euron tuki. Music Finlandille viennin edistämiseen 100 000 euroa,

Pienenä nostona haluan vielä mainita ainutlaatuisen ja uniikin Aino Kallaksen Syrjän talon peruskorjauksen. Osoitimme Syrjä Seuralle rahoitusta 100 000 euroa talon vesikaton ja ulkovuorauksen uudistamiseen. Myös Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:n museoalueen matkailuinfran kehittämiseen osoitimme 60 000 euron rahoituksen.

OKM:n kokonaisuudesta haluan nostaa esille vielä ainakin Suomi-koulut (300 000e), Etäkoulu Kulkurin (250 000e), Tiedeolympialaiset (60 000e), Suomen Kirjaistituutin säätiön (40 000e), Uuden näytelmän toimisto Unton (50 000e) ja Mäntsälän urheilijoiden lasten hiihtokoulujen ja kuntolatujen lumitykki-investoinnin rahoittamisen 50 000 eurolla.

Nuorisotyön puolelta haluan nostaa esille Asenne ry:n minkä toiminta alkoi Forssasta ja nykyisin tämä tekee nuorisotyötä myös Turussa. Asenteelle osoitimme ensi kertaa erillisrahoista täältä yhteensä 40 000 euroa. Erittäin upea paikka ja tekevät todella arvokasta työtä. Kannatta kurkata tai käydä katsomassa jos ei teille ole vielä tuttu toimija.

Ahveniston moottoriradan ja Salpausselän hiihtostadion suurtapahtumainfraa kehitetään

TEM:n pääluokasta mainitsem kaksi isompaa kehittämishanketta, mistä toisessa hankintaan Hämeenlinnan kaupungin ja Ahveniston moottoriradan toimesta Apparalle katsomorakenteita (200 000e) ja toisessa Lahden kaupungin toimesta kehitetään Salpausselän montun suurtapahtumaolosuhteita mm. ampumahiihdon ja katsomoiden osalta 300 000 eurolla. Olen Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana pyrkinyt pitämään erilaisten urheilu- ja urheilun suurtapahtumien suorituspaikkojen asioita esillä ja aiemmin olemme lisänneet rahoitusta näihin molempiin myös mm. rullahiihtoinfraan ja myös Ahvenistolla ampumahiihtoinfraan.

Liikennehankkeita yli 20 miljoonalla – painopiste valtion pienemmissä teissä

Liikennehankkeita listallamme oli yli 70 yhteiskustannuksiltaan noin 20,5 miljoonaa euroa. Listalla siis hankkeita joka puolelta Suomea ja erilaisia suunnitteluhankkeita, lenkokenttien kehittämistä, kevyenliikenteenväyliä ja myös esimerkiksi henkilöjunaliikenteen suunnittelua ja Helsinki–Tukholma -kiinteän yhteyden selvityksen erillisrahoitusta.

Itse olen saanut toimia tämän vaalikauden liikennejaoston puheenjohtajana ja olen pyrkinyt pitämään näissä tiukasti myös valtion alemman tieverkon eli ns. pienempien asfaltti- ja sorateiden puolta. Nostimme muuten mietinnössämme esille myös tiekarhut eli tiehöylät sorateiden ylläpidossa ja kunnostuksissa, mutta myös muidenkin teiden talvikunnossa pidossa polanteiden suhteen. Eduskunta nyt edellyttää esityksestäni, että jollain alueella tienpitoon kirjataan sitovaksi kalustovaatimukseksi tiehöylä ja näin voimme todistaa kaikille, että se on ainoa oikea laite tällaisten teiden pitoon.

Muutamia hankkeita nosta esille täällä myös Hämeestä. Listalle nostin Hausjärveltä kolme kohdetta eli Ryttylä-Turkauta Ohikulkutien 5,4km 490 000 euroa, Monnin Rutikantien 2km 250 000 euroa ja Lasitehtaantien pyörätien uudelleen asfaltoinnin. Hausjärvi oli näissä aktiivinen ja kun viime vuonna osoitimme aika paljon rahaa mm. Janakkalaan ja Hämeenlinnan seudulle, niin nyt nostin nämä kolme kohdetta mukaan.

Hämeenkosken kirkonkylän alueen Asikkalantien ja keskustien uudelleen asfaltointi (400 000e) on mukana listoilla myös ja Vesivehmaan lentokentän kehittäminen (50 000e).

Pitkään toivotun Jokiniementien nostin mukaan Lopelta. Ja tässä yhteydessä peruskorjataan myös kevyenliikenteen väylien asfaltit Jokiniementien ja Pilpalantien osalta. Pilpalantiehän sai uuden asfaltin jo tänä syksynä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös kolmen suojatien Välkky-tehostemerkkikapselit eli koulukeskuksen alueen suojatiet varustetaan erillisillä varoittavilla valoilla. Kiitos tästä ideasta ja esityksestä aktiiviselle äidille ja myös urheilupaikkojemme käyttäjälle Riitta Joutsi-Hänniselle. Turvallinen koulutie ja harrastusyhteys on kaikkien etu.

Matkailuyhteyttä kehitetään myös asfaltoimalla Rautakoskentie kantatie 54:ltä Marskin tielle asti 500 000 euron budjetilla. Tien varressa toimii siis uusi The Terwa -kartanokohde ja päässä Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja. Marskin Majan matkailuinfran kehittämistä rahoitetaan 60 000 euron erillisrahoituksella.

Tässä vielä Hämeen liikennehankkeet:

-200 000 euroa pienet liikenneturvahankkeet Hämeenlinna, Hattula ja Janakkalassa
-300 000 € Mt 13840 Kuuslammintie Hyvikkälä–Virala asfaltointi noin 3 km
-150 000 € Mt 14079 Kukkilantien päällystys välillä vt 24 – Toisenmäentie
-500 000 € Mt 2832 Rautakoskentie kt 54 alkaen asfaltointi 6,8 km
-180 000 € Järveläntie kt 54–kk asfaltointi 1,5 km
-400 000 € Hämeenkosken kirkonkylän alueen Asikkalantien ja keskustien uudelleen asfaltointi
-480 000 € Mt 13621 Jokiniementien ja kevyen liikenteen väylän peruskorjaus ja uudelleen asfaltointi, Välkky-tehostemerkkikapselit koulukeskuksen alueen kolmelle suojatielle sekä Pilpalatien kevyen liikenteen väylän uudelleen asfaltointi Kk–Vanha kirkko
-490 000 € Mt 2896 Ohikulkutien Ryttylä–Turkhauta välillä asfaltointi 5,4 km
-40 000 €Mt 13821 Lasitehtaantie 400m kevyen liikenteen väylän asfaltointi
-265 000 € Mt 13805 Rutikantien asfaltointi 2 km
Lue koko mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_29+2025.aspx

…

Kello 22.37 ja kiitos valtavasta määrästä viestejä ja kiitoksia.

Huomenna taas uusi arkipäivä ja työ jatkuu!

 

 

 

 

Tagit: budjetti 2026, valtion talousarvio 2026,

Sivu: Demareilla kaipuuta Marinin hallituspohjaan – Keskusta ratkaisevassa roolissa

Mielenkiintoista nähdä mitä suomalaiset tästä haaveesta ajattelevat?

Demarit siis haaveilevat Marinin hallituksen paluusta. Tämä paljastuu Iltalehden SDP:n vaikuttajakyselystä. Demaripäättäjiltä kysyttiin, minkä puolueiden kanssa SDP mielisi hallitukseen ja mitä puolueita ei hallituskumppaneiksi haluta.

Kyselyn perusteella siis SDP:ssä haikaillaan nyt paluuta viime kaudelta tuttuun Marinin hallituspohjaan eli punamultaan. Eduskunnassa onkin jo monessa ollut nähtävissä demareiden ja keskustan uutta lähentymistä. Valtiosalissa on vihervasemmisto kokoontuu nyt jo yhteisiin tiedotustilaisuuksiinkin ja siellä vasemmiston keskellä on tyytyväisenä nähty myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.).

Samaan aikaan, kun SDP:stä viritellään paluuta vihervasemmistohallituksen riveihin, niin kovalla kädellä demaririveistä ollaan sulkemassa pois osaa puolueista. Lähes kaikki SDP:n kyselyyn vastanneista päättäjistä (97%) ei kelpuuttaisi perussuomalaisia hallituskumppanikseen eikä yli kaksi kolmesta ei myöskään kristillisdemokraatteja. Inhokkien joukkoon taidamme mekin lukeutua sillä, jopa joka kolmas (32,2%) demari sanoisi kokoomukselle ei.

Iltalehden tekemään kyselyyn vastanneet olivat  SDP:n puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja piirihallitusten jäseniä sekä paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Kysely oli lähetetty 274 demaripäättäjälle ja heistä 104 vastasi kyselyyn.

Mutta mielenkiintoista todellakin nähdä mitä äänestäjät tästä ajattelevat? Jos siis demarit nousisivat kevään 2027 vaaleissa suurimmaksi, niin Säätytalolle kokoontuisi siis todennäköisesti sama porukka mikä nähtiin jo Marinin hallituksessa.

….

Kello 19.47

Tänään aamusta ensin yksi kiinteistöosakeyhtiön kokous vanhojen sote-kiinteistöjen parissa ja sitten johtamaan Valtion liikuntaneuvostoa Pressaan. Tänään oli etukäteiskäsittelyssä syksyn Move! -tulokset ja niiden pidempi aikajana ja sitten myös valtion liikuntapaikkarakentamisen tuleva ja tulevat vuodet. Nyt näyttää siltä, että nykyinen järjestelmä ajetaan aika tehokkaasti alas ja sen rinnalle näyttää syntyvän sitten erilaisia muita valtionkin liikuntarakentamisen kanavia. Itse tästä surullinen ja harmissani sillä vuosikymmeniä toiminut Valtion liikuntaneuvoston rooli niin Suunta-asiakirjan ja myös loppuvuoden rahoitussuunnitelman ja kevään rahoituspäätöksen parissa on ollut hyvä keino pitää sportti edes vähän erillään suorasta puoluepoliittisesta toiminnasta. Nyt valtion liikuntaneuvoston rooli tässä asetusmuutoksin lähes mitätöity ja myös taitaa samalla tavalla käydä alueellisillekin liikuntaneuvostoille ja kun samaan aikaan myös rahoitussuunnitelman tekemisestä ja Suunta-asiakirjan noudattamisesta on luovuttu, niin kehitys on minusta väärää.

No, nyt eduskuntakin sitten valtioneuvoston tapaan osoittaa rahaa jo myös liikuntakohteisiin ja uskoisin, että tämä kanava tulee jatkossa vain lisääntymään. Palaan tähän varmasti joskus.

Pöydällämme oli tänään myös Suomi liikkeelle -ohjelman välitsekkaus. Itse tuon kohdan jouduin nyt skippaamaan, kun kiirehdin eduskuntatalolle johtamaan valtiovarainvaliokunnan kokousta.

….

Ysin jälkeen jouduinkin ajamaan takaisin eduskuntaan. Oppositio halusi nyt yhden yöäänestyksen ja sitä odottelimme tänne lähelle puoltayötä. Ja mikä surullisinta ei demarit sitten edes saaneet omia edustajiaan kodeistaan äänestämään. Aikamoista puhumisen politikointia. Teot vaatimattomia.

Nyt kello 23.58 ja kohti huomista. Se tuleekin jo parin minuutin päästä.

 

 

 

 

Tagit: Marinin hallitus, punamulta, vasemmistohallitus, vihervasemmistohallitus,

Sivu: Kotikunta hyväksyi talousarvionsa – Syntyvyyden lasku tulevaisuuden suurin haaste

Maakunta- ja kotikuntapäivä huipentui tänään valtuuston budjettikokoukseen. Se oli alkanut aamuvarhain ensin seutukunnan johtoryhmän kokouksella ja sitten päättyi valtuustosaliin. Ensi vuoden talousarvio Lopella on ylijäämäinen. Ylijäämää valtuustolle esitetty budjetti piti sisällään reilut 137 000 euroa. Tämä on siinäkin mielessä koko kuntakentässäkin harvinaista, sillä meillä ei veroja korotettu ei siis kuntaveroa eikä myöskään kiinteistöveroja.

Väkiluku Lopella kasvoi aina vuoteen 2010 saakka, mutta tämän jälkeen kaupungistumisen uusi noste ja toisaalta isojen ikäryhmien harveneminen on nakertanut väkilukua hieman joka vuonna. Nyt elokuussa väkimäärämme oli 7632, kun vuoden alussa se oli vielä 7657. Vuonna 2010 väkilukumme oli vielä yli 8 200 henkeä. Tämä on merkittävä huomata, sillä kuntamme sijaitsee kuitenkin kolmion Helsinki-Tampere-Turku keskellä ja vain 80 kilometrin etäisyydellä – eli kotimatkan päässä – Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta. Sijaintimme on siis erinomainen, mutta tällaisetkaan alueet eivät enää kasva.

Ja silloin pitää tietenkin katsoa kuolleisuutta eli isojen ikäryhmien rivien harvenemista, mutta ennen muuta sitä, että myös lasten ikäryhmät pienevät. Kun vielä vuosituhannen alussa 0-4 -vuotiaita oli kunnassamme 434, niin nyt enää 285. Ja vastaavasti kouluikäisiä 5-14-vuotiaita 1061 ja nyt 815. Myös nuorten aikuisten määrässä näkyy vuosituhannen aikana isokin muutos alaspäin, kun taasen yli 65-vuotiaiden määrä on noussut vuoden 2000 1277 nyt peräsi 2 112. Väestöpyramidin kääntyminen on meillä, mutta myös yleisestikin suomalaisen kuntakentän ja yhteiskunnan haaste.

Ja sitten kun vielä katsoo syntyneiden määrää, niin ymmärtää haasteen vakavuuden. Itse olen saanut asua täällä koko elämäni ja sen noin 50 vuoden ajan on ikäryhmät olleet aina noin 100 lapsen ja nuoren luokkaa. Nyt lapsia syntyy enää 49, ensi vuodelle on arvioitu 47 ja tälle tasolle syntyvyys on jäämässä aina 2040-luvulle saakka. Lasten väheneminen tullee siis haastamaan kaikkia kuntien peruspalveluita tulevaisuudessa. Kuntamme väkiluvun siis arvioidaan lopputulemana laskevan aina 2040 luvulle asti.

Tähän pitäisi nyt pystyä puuttumaan ja itse pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kuntaan saadaan merkittävästi lisää työpaikkoja mm. eteläiselle Lopelle ja myös Riihimäen läheisyyteen mm. Silmänkantoon. Samaan aikaan on tärkeä huolehtia, että tonttitarjonta on monipuolista, mutta nyt vieläkin tärkeämpää olisi saada kuntaan pikaisesti asuntoja lapsiperheille. Monet perheet ovat joutuneet muuttamaan pois, kun omakotitalo on mennyt kaupaksi, mutta uutta perheelle sopivaa esimerkiksi rivitaloasuntoa ei ole löytynytkään. Olenkin kannustanut nyt kuntaa aktivoitumaan uusien rivitalohankkeiden parissa kaikkiin taajamiimme ja näissä kunnan kannattaisi olla mahdollistajana ostaen vuokrakäyttöön esimerkiksi asunnon tai kaksikin, jos se saisi rakennushankkeita liikkeelle.

Yhden huomion haluan vielä nostaa esille Lopelta:

Lopen velkamäärä laskee erinomaisella tavalla

Lopen kunnan velkamäärä siis käännettiin laskuun jo 2010-luvun lopulla. Velkamäärämme laskee jälleen investointivuosien jälkeen niin ensi vuonna kuin suunnitelmavuosinakin 2027-2028. Lainakanta laskee ensi vuonna nykyisestä noin 16,8 miljoonasta 13,4 miljoonaa. Se tarkoittaa, että Lopella on lainaa per asukas tämän vuoden 2 209 euron jälkeen ensi vuonna enää 1766 euroa. Tässä hyvä fakta heille, jotka väittävät, että esimerkiksi meidän liikuntahalli Lastikan rakentaminen tai jalkapallokenttä Launosiin tai skeittiparkki Läyliäisiin olisivat romuttaneet kuntamme talouden. Päinvastoin. Ensi vuonna pitkäaikaista lainaa lyhennetään peräti 2,2 miljoonaa euroa eikä uutta pitkäaikaista lainaa nosteta esimerkiksi ensi vuonna lainkaan lisää.

Myönteistä on sekin, että kunnan lainojen korkomenot ovat kääntyneet jälleen laskuun eli talouttamme on hoidettu hyvin ja kaukonäköisesti.

Ensi vuosi ei siis Lopella tuo suuria muutoksia. Meillä kiinteistöt mm. päiväkodit, eskarit ja koulut ovat hyvässä kunnossa eikä peruskorjaustarvetta esimerkiksi sisäilmaongelmien osalta ole. Tai jos sellaisia ilmenee niin kuntamme periaatteen mukaan niitä korjataan heti eikä tilanteen anneta pahentua. Myös vanhustenhoidon tilatarve on ratkaistu hyvin. Valtuutettumme Eeva Pyhälammin (kok) aloitteesta syntynyt uusi hoivakoti Villa Eedilä toi kuntaan ajanmukaiset ja modernit ympärivuorokautisen asumisen tilat. Ei voi sanoa kuin, että Eevan aloite osui ns. lankulle ja ratkaisu tuli viimeisellä hetkellä.

Nyt ensi vuonna saneeraamme tyhjentyneeseen vanhaan Eedilään parisen kymmentä pientä esteetöntä ja helpon asumisen kotia. Ja samalla teemme myös merkittävän investoinnin, kun saneeraamme kuntaamme myös uuden keskuskeittiön. Haluamme siis jatkossakin, että loppilaisten lasten ja nuorten ruuat tehdään lähellä omassa kotikunnassa ja omassa keskuskeittiössä. Itse halua nostaa tässä esille myös tänään valtuustossakin esille nousseen huomion ruuan alkuperästä. Valtuutettu Silja Saranen (kok) teki tänään valtuustoaloitteen, että ruuan kotimaisuusastetta tulee nostaa. Ja onhan se jotenkin hullua, että Suomen parhaiden perunoiden kotikunnassa lasten kouluruuan pyttipannu tehdään belgialaisista potuista?

No katselin, että tänään myös mm. sipuli oli Puolasta, sitten viikolla broileri tulee jostain EU:sta ja maito Virosta tai Latviasta. Olisihan se ihan huoltovarmuuden takia järkevää, että ruoka tuotettaisiin lähellä.

Siljan aloite keräsi jälleen täyden 27 valtuutetun tuen eli allekirjoitukset. Toinen täyskäsi Siljalle! Hyviä huomioita ja tärkeitä aloitteita siis nuorin valtuutettumme tekee! Onnea Silja ja ennen muuta kiitos!

Siljan Sarasen aiemmin tekemä aloite nimittäin tuotti tänään myös tulosta. Silja esitti, että Lopenkin joukkoliikenteen lastenlipun ikärajaa nostettaisiin nykyisestä 12 vuodesta. Tänään valtuusto hyväksyi Siljan aloitteen ja jatkossa lastenlipun ikäraja on 19 vuotta. Fiksu aloite ja nopea ja ainoa oikea ratkaisu. Tämä toivottavasti osaltaan helpottaa monen perheen arkea ja nuortenkin liikkumista. Hyvä esimerkki siitä, että asioihin tarttuva valtuutettu voi myös saada muutoksia aikaan. Nyt vielä siis, hyvä Silja!

Valtuusto hyväksyi sitten budjetin. Äänestimme vain liikuntaneuvojasta. En itse kyllä ymmärtänyt, että osa halusi tällaisen noin 21 ooo euron kustannuksen pois budjetista? Liikuntaneuvoja ja liikuntaneuvonta on nimittäin tehnyt erinomaisen hyvää ja tärkeää työtä mm. ikäihmisten parissa. Kunnan liikuntaneuvoja oli hyvin Facebookiin päivittänyt kolmivuotisen hankkeen tuloksia ja täytyy sanoa, että siinäkin teot olivat kauneinta puhetta.

Valtuusto kävi asiasta kuitenkin tiukan äänestyksen. SDP:n Ossi Kollin (sd) ja vasemmistoliiton Katri Marttila (vas) esittivät liikuntaneuvojan tehtävän perustamista tai vakinaistamista (50%) ja nämä esitykset saivat tuen meiltä Silja Saraselta (kok) ja Taru Syrjälältä (kok). Lisäksi myös PS:n Antti Salminen (ps) antoi tuen esityksille. Muutosesitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 13-14. Liikuntaneuvojan puolesta äänestivät kokoomusryhmä kokonaisuudessaan kuten myös perussuomalaiset ja vasemmistoliitto sekä vihreät ja vielä demareista kaksi kolmesta sekä Lähteen Joni sitoutumattomista. Hienolla yhteistyöllä saimme siis kunnanjohtajankin esityksessä mukana olleen liikuntaneuvojan palautettua budjettiin. Liikuntaneuvojan tehtävää vastaan äänestivät kokonaisuudessaan keskustan valtuustoryhmä sekä kolme sitoutumatonta ja yksi demari.

Hieno juttu. Todella hyvän ja perusteellisen keskustelun jälkeen valtuusto teki minustakin järkevän ja oikean päätöksen.

Ja huomion arvoista oli sekin, että kaikki Lopen ikäihmisten yhdistykset olivat hankkeen puolesta. Kiitos tärkeästä ja arvokkaasta ja tuloksia tuottaneesta julkitulosta ja asian tuesta.

Tällä yhdellä arvokkaalla lisäyksellä tai palautuksella ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin ja valtuustosta täytäntöönpantavaksi ylijäämää osoittava budjetti. Tärkeä juttu sekin.

Kunnanvaltuusto tänään vielä vahvisti myös hallintosäännön. Siinä vahvistimme mm. vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston roolia ja asemaan. Jatkossa näiden vaikuttajaelinten omien toiveiden mukaan he valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Näin saamme toimintaan yhdistysten toivomaa omalähteisyyttä ja tehokkuutta. Kunnasta vaikuttajatoimielinten kokouksiin osallistuu asiantuntijajäsenenä jatkossa hyvinvointijohtaja ja luottamushenkilöistä kunnanhallituksen edustaja sekä asiakohtien mukaan myös eri lautakuntien edustajia. Hyvät linjaukset ja ratkaisut ja ennen muuta päätökset mitä näiden toimielinten tekijät itse toivoivat.

Kokouksen lopussa kiitimme vielä työnsä ja kautensa nyt vuodenvaihteeseen lopettavaa nuorisovaltuustoamme. Puheenjohtajansa Ada Mikkolan johdolla tämän kauden nuva on tehnyt jälleen erinomaisen hyvää työtä ja oli mukava huomata miten extempore Ada piti hienon kiitospuheen nuvansa puolesta. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa Lopella työn vuodenvaihteessa ja hienoa, että nuva-toimintaan halukkaita nuoria löytyy paljon.

Nyt maanantain kokouspäivä takana. Huomenna eduskunnassa jatkuu valtion budjetin viimeistely. Hyvä tästä tulee.

 

Tagit: Ada Mikkola, budjetti, kotimainen ruoka, kuntatalous, Lisätalousarvio 2026, Lopen kunnan budjetti 2026, Lopen Nuorisovaltuusto, Nuorisovaltuusto, Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Ada Mikkola, NuVa, ruuan alkuperä, velkamäärä,

Sivu: Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla ainutlaatuinen tunnelma – Rikoin etikettiä, mutta tein sen Ukrainan itsenäisyyttä tukeakseni

Eilen illalla Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla rikoin etikettiä.

En nosta kättä virheen merkiksi ylös. Vain merkiksi kunnioituksesta. Vieläpä poikkeuksellisesti pidin kelloa oikeassa kädessäni nimittäin eilen illalla oli kädessäni rannekello, mikä oli kunnianosoitus ja toisaalta muistutus siitä, että itsenäisyys ja vapaus ei ole itsestäänselvyys ja Ukraina paraikaa taistelee omastaan.

Ranteessani oli siis samanlainen kello, minkä pääministeri Petteri Orpo (kok) antoi lahjaksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille.

”Kellon nimenä on Ctrl–Z. Se on tietokonekomento, jolla toiminnon voi peruuttaa. Z on myös tunnus, jota Venäjä on käyttänyt sotapropagandassaan. Niinpä nimi sopii tuhotusta venäläistankista tehdylle esineelle.”

Kelloseppä Leo Winterin suunnitteleman ja tekemän Ctrl-Z-kellon runko on siis valmistettu Ukrainan sodassa tuhotun venäläisen T‑90-panssarivaunun romuteräksestä. Kyseinen venäläistankki tuhottiin onnistuneesti Donetskissa, vajaan 50 kilometrin päässä Bahmutista. Tuuman paksuista erittäin painavaa teräspanssaria palasen Suomeen toi Ukrainassa humanitääristä apua tekemä henkilö pakettiautollaan. Kellon pakkauskin on teemaan sopiva: kansi on puuta, pohja tehty tykin ammuksen hylsystä.

Minulla on ollut yksi näistä ainutlaatuisista itsenäisyystaistelun kelloista käytössä nyt syksyllä. Olen pitänyt sitä erilaisissa arvokkaissa ja tärkeissä tilanteissa. Eilen se oli minulla ranteessa koko itsenäisyyspäivän. Luonnollisesti.

Kellojen tekijä Leo Winter siis lahjoittaa näiden kellojen hinnasta puolet Ukrainan humanitaariseen apuun. Jokaisen kellon hinnasta siis 3 750 euroa tilitetään aina Ukrainaan.  Summa on jo noussut kymmeniin tuhansiin euroihin.

Nyt uusi päivä. Eilen juhlava ilta muutenkin ja täytyy kyllä kiitosta antaa tasavallan presidentti Alexander Stubbille vastaanoton uudistamisesta. Hienoja hetkiä niin koskettavan musiikin kuin muutenkin hienojen yksityiskohtien kautta. Ja totta kai tärkeimpiä ne kohtaamiset ja keskustelut.

Tänään sitten ohjelmassa KoskiCafen joulukahvila ja illalla Timotein perinteinen joulukonsertti.

Tagit: Ctrl–Z, Leo Winter, Linnanjuhlat, Zelenskyi,

Sivu: Erityinen syntymäpäivälahja itsenäisyyden tärkeästä poterosta

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Rakas isänmaamme juhlii jälleen tänään. 6.12.1917 oli historiamme tärkein päivä ja sen jälkeen on saavutetusta itsenäisyydestämme ja vapaudestamme pidetty kiinni jopa kovimmalla mahdollisella tavalla.

Talvisodassa kuoli 26 662 suomalaista sotilasta ja jatkosodassa ja Lapin sodassa 65 076 suomalaista sotilasta. Suomen sodissa haavoittui kaikkiaan kymmeniä tuhansia suomalaisia. Talvi- ja jatkosodassa yhteensä 57 000 henkeä jäi invalidiksi ja jatkosodassa haavoittui noin 19 000 miestä. Lisäksi Lapin sodassa haavoittuneita oli 2 904.  Noin 50 000 suomalaista lasta jäi orvoksi, kun heidän isänsä kuolivat sodassa vuosina 1939–1945.

Nämä naiset ja miehet varmistivat itseään säästämättä ja moni siis suurimman mahdollisen uhrinkin antaen sen, että meillä on tänään vapaa ja itsenäinen isänmaa.

Kiitos ja kunnia.

Ajattelin tänään nostaa esille yhden ainutlaatuisen syntymäpäivän lahjani. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) toi minulle 50-vuotispäivälahjaksi jotain syvän isänmaallista. Suomalaiset sotahistorian tutkijat ja vaalijat olivat etsineet Kollaan tuliasemat. Legendaarinen Simo Häyhä oli itse osoittanut aikaan käyttämänsä taistelupaikat Kollaalla ja tehnyt niistä piirrokset. Näistä kolmesta tuliasemasta kuudennen komppanian kaistalta miehet hakivat hylsyjä. Hylsyjä joita itse Häyhä oli käyttänyt tarkka-ampujana.

Simo Häyhä kertoi muistikirjansa mukaan aikanaan itse ampuneensa talvisodassa yli 500 venäläistä. Sotahistorian tutkijat ovat päätyneet lukuun 542 Puna-armeijan sotilasta.

Kaksi hylsyistä on nyt vitriinikehyksessä minulla. Kiitos arvokkaasta lahjasta ystävälleni Jukalle ja lupaan, että tämä muisto säilyy ja taistelu vapautemme puolesta ei himmene.

6. maaliskuuta 1940, vain viikkoa ennen talvisodan päättymistä, Simo Häyhä haavoittui vakavasti Kollaan rintamalla. Räjähtävä luoti silpoi tarkka-ampujamme kasvojen alaosan murtaen leukaluun.  joka silpoi hänen kasvojensa alaosaa ja

mursi leukaluun. Koomasta Häyhä heräsi vasta samana päivänä, kun talvisotamme päättyi.

….

Tänään sain kunnia pitää lippupuheen Hämeenlinnassa itsenäisyyspäivän lipunnostossa. Kotona Viertolassa nostimme vaarini Paavo Heikkilän kunniamerkit kunnia-asentoon sinivalkoisten kynttilöiden viereen ja frakkini povitaskuun sydämen puolelle laitoin vaarini sotilaspassin ja mummini Lotta-merkin.

Kiitollisena.

 

 

 

 

Tagit: jatkosota, Jukka Kopra, Kollaa, Lapin Sota, Simo Häyhä, talvisota,

Sivu: Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen: Lippupuhe itsenäisyyspäivän 6.12.2025 l

Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.

Arvoisat itsenäiset suomalaiset –
hyvät naiset ja miehet,

Tervehdimme tänään omaa lippuamme. Sinivalkoista Suomen lippua.

Haluan toivottaa teille kaikille mitä parhainta itsenäisyyspäivää.

Himmetä ei muistot koskaan saa.

Näin lauloivat sotiemme veteraanit meille jo yli 30 vuotta sitten Veteraanin iltahuudossa.

Tuosta laulusta on tullut ainakin minulle kuin itsenäisyyden trilogian kolmas osa:

Maamme laulu, Finlandia hymni ja Veteraani iltahuuto.

Tänään teemme yhdessä työtä tämän eteen, että perintö ja muistot eivät himmene.

Veteraanijärjestöjen työtä jatkaa Tammenlehvän perinneliitto ja sen alueelliset ja paikalliset toimijat.

Monessa paikassa mietitään, että miten tämän historiamme vakavimman kohtalon hetken tarinaa kunnioitamme ja viemme eteenpäin.

Jokainen tietää, että tehtävä vaikeutuu luonnollisesti aina sen myötä, kun mies polvet vaipuvat unholaan.

Viemme kynttilöitä yleensä omien vanhempiemme ja isovanhempiemme ja ehkä joskus isoisovanhempiemme haudoille. Mutta harvemmin useamman polven taakse. Tämä tosiasia on hyvä tunnistaa ja tunnustaa.

Harva muistaa oman sukunsa Suomen sodan sankareita. Toki se ei ollutkaan meidän itsenäisyystaistelumme, mutta jonkinlainen olemassa olomme sota kuitenkin.

Padasjoelta lähtöisin olevan Adolf Iwar Arwidssonin kerrotaan sanoneen, että ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia”.

Pidetään tämä.

Tänään on hyvä miettiä ja pohtia sitä, että miten hoidamme oman vahtivuoromme tässä työssä.

Itse kehystytin vaarini, kapteeni Paavo Heikkilän, talvi- ja jatkosodan veteraanin ja asekätkijän, kunniamerkit vitriinikehykseen.

Kehys nostetaan aina itsenäisyyspäivänä kunnia-asentoon sinivalkoisten kynttilöiden viereen. Olen lapsilleni esittänyt toiveen, että vaikka kaikki muu elämän matkan varrella hukkuisi, niin säilyttäkää tämä, tehkää aina joulukuun kuudentenä näin ja muistakaa.

Samaa pohditaan myös kunnissa ja kaupungeissa. Sen me yhdessä pidämme, että viimeisenkin iltahuudon kuultua muistot säilyvät ja tulet syttyvät sankarihaudoille ja havuseppeleet sankariristeille.

Mutta hyvät ystävät – kohtalon hetkiemme jälkeen – ja niiden ansiosta – itsenäisyys on lopulta kuitenkin iloinen asia.

Itse toivon, että jopa juhlankin aihe. Ja juhlan missä ei välttämättä tarvitse olla musta puku päällä.

Itsenäisyyttä saa juhlia laulaen, tanssien ja iloiten.

Muistamme toteamuksen:

”Kaipaan synkkien pilvien keskellä iloa, valoa ja hauskuutta”.

Kukapa ei.

Minua ilahduttaa lasten riemu ja aitous, Mustafe Muusen puheet, Weksin rohkeus ja periksi antamattomuus, kummityttöni Elisan elämä ja perheeni.

Ne kaikki ovat kappale kauneinta Suomea.

Näistä, jokaisen meistä omista palasista ja kappeleista, siruista ja suruistakin – muodostuu se elämä Suomen muotoisen pilven alla. Hyväntahtoinen aurinkokin meille vielä paistaa.

Kysykää tänään läheiseltänne tai ystävältänne mikä saa hänet Suomessa hymyilemään?

Mikä sinut?

….

Enkä sanokaan teille enää, että arvoisat,

vaan sanon,

hyvät ihmiset!

Iloitkaa! Sillä itsenäisyys on ennen muuta iloinen asia!

Iloista itsenäisyyspäivää!

Tagit: Hämeen Linna, Itsenäisyyspäivä, Lipunnostojuhla,

Sivu: Suuri osa perinnöistä tulee verovapaiksi – Lopullinen tavoite on edelleen luopua perintöverosta kokonaan

Perintöverosta on syytä luopua kokonaan.

Kyllä. Se on edelleen minun ja myös kokoomuksen tavoite. Meistä ei ole oikein verottaa uudelleen sitä mistä on jo kertaalleen vero maksettu. Ja toisaalta siirtyminen perintöverosta myyntivoittoveroon toisi valtion kassaan lopulta vähintään saman verran tuloja, mutta silloin maksu tapahtuisi vasta silloin, kun ihminen saa perimästään omaisuudesta rahaa. Nykyisinhän monesti perintöveron maksaminen on pakottanut myymään sellaistakin omaisuutta, mitä ei olisi haluttu myydä ja millä on esimerkiksi suurtakin tunnearvoa.

Perintövero kerää valtion kassaan varsin merkittävän summan rahaa. Vuonna 2023 valtiolle perintöverosta kertyi noin 1,17 miljardia euroa ja suurten ikäryhmien myötä tuotto on ollut kasvussa. Nyt vielä joulukuun voimassa olevalla perintöverotuksella perinnöistä kuitenkin reilusti yli puolet on jo olleet perintöverovapaita. Esimerkiksi vuonna 2020 perintöä sai 145 600 henkilöä ja näin jopa 59 prosenttia ei maksanut perintöveroa. Meillä puolet perinnönsaajista saakin alle 14 000 euron perinnön, kun taas keskimääräinen perintöosuus on suurempi, noin 40 000–45 000 euroa.

Erityisen vaikeita ovat perintötilanteet, kun omaisuutta peritään ilman tulonlähdettä verojen maksamiseen.

Meillä oli ja on siis edelleen tavoite luopua perintöverosta kokonaan. Siihen ei nyt valtion talouden tilanne antanut mahdollisuutta, vaikka luovutusvoittoverolla saataisiinkin valtion kassaan jopa perintöveroa enemmän verotuloja. Ongelmaksi tässä muodostuu kuitenkin se, että perintöverosta luopuminen aiheuttaisi hetkittäisin verotuottojen laskun tai montun ennen kuin perittyä omaisuutta ryhdyttäisiin myymään ja sitä kautta luovutusvoittoveron kautta verottamaan.

Ruotsissa muuten perintövero poistettiin sosiaalidemokraattisen pääministeri Göran Perssonin hallituksen johdolla jo yli 20 vuotta sitten vuonna 2004. Norja seurasi Ruotsin perässä vuonna 2014. Ja ei siis omaisuuksia ja varoja ole jätetty tämänkään jälkeen verottamatta, vaan kumpikin naapurimaamme kiristi perinnöstä saatavan myyntivoiton verotusta. Kokemukset Ruotsista ovat rohkaisevia; ratkaisu sujuvoitti yritysten toimintaa ja sukupolvenvaihdoksia, mutta loi myös vaurautta koko kansakuntaan.

Mutta me emme siis nyt saaneet koko perintöveroa poistettua, mutta nostimme verovapaan perinnön alarajan nyt 30 000 euroon. Ensi vuonna 2026 perintöveroa täytyy maksaa vasta, kun perinnön arvo on 30 000 euroa tai enemmän. Nykyisinhän saadusta perinnöstä veroa pitää maksaa, jos perinnön arvo on 20 000 euroa tai enemmän. Lisäksi perinnöksi saadun tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä muuttuu 4 000 eurosta 7 500 euroon. Eli jatkossa perunkirjassa tarvitsee ilmoittaa vain, että tavanomaisen koti-irtaimiston arvo jää alle 7 500 euron.

Kohtuullistamme myös korkoja. Perintöveron maksuajalta perittävä korko alenee 1,5 prosenttiyksikköä, eli viivästyneestä maksusta täytyy maksaa korkoa aiempaa vähemmän. 1.1.2026 alkaen korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko korotettuna 2 prosenttiyksiköllä (aiemmin 3,5 prosenttiyksiköllä).

Lisäksi alaikäisellä perillisellä on perintötilanteissa mahdollisuus saada yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus vuonna 2026.

Perintöverotuksen muutokset koskevat tilanteita, kun perinnönjättäjä on kuollut tai verovelvollisuus on muusta syystä alkanut 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Lahjaa voi saada aiempaa enemmän verovapaasti

Samaan aikaan muutamme myös lahjaveroa. Verovapaan lahjoituksen raja nousee alle 7 500 euroon nykyisestä alle 5 000 eurosta.

Käytännössä lahjaveroa täytyy maksaa esi vuoden alusta lähtien vasta sitten, kun 3 vuoden aikana annettujen lahjojen arvo on yhteensä 7 500 euroa tai enemmän. Jos aiempia lahjoituksia ei ole, henkilö voi antaa toiselle 7 499 euron arvoisen lahjan verovapaasti vuonna 2026.

Lahjaksi saadun tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä muuttuu 4 000 eurosta 7 500 euroon. Tavanomaisesta koti-irtaimistosta ei siis makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 7 500 euroa tai enemmän.

Lahjaverotuksen muutokset koskevat tilanteita, kun lahjan saaja on saanut lahjan haltuunsa tai alaikäiselle on tehty lahjoitus 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Lopputulema voi siis todeta, että valtaosa suomalaisten perinnöistä on siis jatkossa perintöverovapaita. Hyvä niin. Ja pidetään tavoite mielessä eli seurata Ruotsin demareiden esimerkkiä ja poistaa perintövero kokonaan ja auttaa näin sukupolvenvaihdoksia ja myös investointeja ja kansakunnan vaurastumista.

….

Kello 22.06 ja juuri Vanajanlinnan Linnanjuhlista kotiin. Yli 20-vuotinen perinne ja aina yhtä upea ja juhlava aattoillan tunnelma. Kiitos kutsusta ja mukavista keskusteluista ja kohtaamisista.

Huomenna aamusta Hämeenlinnaan puhumaan maakunnalliseen itsenäisyyspäivän lipunnostoon ja illalla sitten Presidentinlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Tagit: perintö, Perintövero, testamentti, verotus,