Päättämättömyydestä ja vastuun pakoilusta ei hallitusta voi ainakaan enää moittia.

Blogi, perjantaina 30.08.2013

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus osoitti kertaheitolla väitteet ja moitteet päättämättömyydestä ja saamattomuudesta vääriksi. Hallitus teki eduskuntaryhmien kanssa mittaluokaltaan poikkeuksellisen rakenneuudistuspaketin. Rakenneuudistuspaketilla on tarkoitus kuroa umpee maamme kestävyysvaje. Kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa noin 8-10 miljardin euron sopeuttamista. Tämän verran maamme velkaantuu tällä hetkellä joka vuosi ja tätä summaa ei talouskasvu tulisi koskaan korjaamaan. Se korjausliike siis vaadittiin vastuullisilta puolueilta.

Nyt tehty rakenneuudistuspaketti on tavoitteeltaan kunnianhimoinen ja aikataulultaankin sitova. Aikaraja on marraskuuun lopussa. Paketin kokonaisuus rakentuu mm. siitä, että julkisen sektorin tuottavuutta parannetaan. Ja kuntien toivomaa normistoa eli tehtäväkenttää perataan. Kuntien tehtäviä siis vähennetään eilä uusia tehtäviä enää kunnille määrätä ilman rahoitusta. Tämä kokonaisuus tulee säästämään rahaa noin miljardin. Itse pidin tervetulelen myös päätöksiä puuttua erilaisiin kaavoitusongelmiin. Kaavoitus vie nykyisin valituksineen ja muineen usein vuosikausia ja tätä halutaan nyt virtaviivaistaa. Olen varma, että tämä otetaan vastaan tyytyväisyydellä niin matkailu ja hotelli- kuin liikekeskusrakentamisessakin, mutta myös rantarakentamisessa ja moottoriratojen ja ampumaratojenkin rakentamisessa ja kehittämisessä. 

Merkittävää oli myös se, että eläkeratkaisu saatiin aikaan. Hallitus päätti, että tavoite on nostaa todellinen eläkkeelle jäämisikä nykyisestä nipinnapin 60 vuodesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Ei siis puhuta 65 vuodesta vaan siitä iästä jolloin oikeasti työelämästä jäädään pois.

Sosiaaliturvaa viedään Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon esittämällä tavalla osallistuvaan suuntaan. Ja merkittävä askel on myös päätös siitä, että tulevaisuudessa terveydenhoidossa raha ns. kulkee potilaan mukana. Tämä tarkoittaa siis terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua. Jonojen pitäisi siis vähentyä ja turhanaikaisen ja kalliin pompottelun loppua. Ja toisaalta voimaan tuleva potilasdirektiivi lisää edelleen potilaiden valinnanmahdollisuuksia terveyspalveluiden suhteen yli kunta- ja muiden hallinnon raja-aitojen.

Meille kokoomuksessa tärkeä tavoite on ollut se, että työn tulisi aina olla kannattavaa. Ja kaikki työ on tärkeää. Tässä saavutimmekin merkittävän askeleen kun saimme pakettiin tyttömille kannustimen ottaa vastaan myös lyhytaikaista työtä ilman, että tulotaso romahtaisi. Haluamme siis kannustaa työttömiä ottamaan vastaan pienetkin tilapäistyöt ns. suojaosuuden turvin. Summa on hieman edelleen auki, mutta kokoluokaltaan puhutaan noin 400 eurosta minkä voisi tienata ilman että menettäisi tai se leikkaisi työttömyysturvaa. Tavoitteena tietenkin se, että työnsyrjään kiinni päästyä henkilö työllistyisi aina enemmän ja enemmän ja lopulta kantaisi itse taloudestaan vastuun työtä tekemällä.

Isoja muutoksia tulee myös päivähoitoon kuin kodinhoitoonkin. Mutta myös vuorotteluvapaata uudistetaan opintotuen tapaan. Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. Meillä ei vain nyt ole varaa ja mahdollisuuksia kaikkeen siihen mihin hyvän talouden aikaan on ollut. Valitettavasti. Esiopetus tehdään pakolliseksi. Nykyisin esiopetus toki jo saavuttaa noin 98 prosenttia 6-vuotiaista lapsista, mutta nyt halutaan tuo loppuosakin mukaan. Tässä ryhmässä voi olla juuri heitä jotka eniten eskaria tarvitsevat. Mutta toki siellä on selvitysten mukaan pitkien etäisyyksienkin lapsia ja itse toivon, että tällaisissa tilanteissa voisi vielä harkintaa kuntakohtaisesti käyttää. Onko syytä vajaa kuusivuotiasta lasta lähteä kuljettamaan kymmeniä kilometrejä eskariin jos kotona kaikki toimii. Minusta ei vaan hyvin voimme antaa jatkossakin tuon yhden lapsuusvuoden ja bussittoman vuoden lapselle lisää poikkeustapauksissa. Maalaisjärkeä siis käytten.

Koulutustakuuta vahvistetaan nyt myös hieman pakolla. Tilastojen mukaan nimittäin noin 5000 nuorta jättää opinnot heti peruskoulun jälkeen. Siinä ei takuut ja koulutuspaikat riitä ja siksi nyt hieman kovistellaan. Oikeuksien rinnalle tulee siis nyt myös velvoitetta ottaa vastaan esimerkiksi oppisopimuspaikka tai osallistua työpajatoimintaa tai muuhun vastaavaan. Alle viivataan nyt vielä, että kymppiluokkaa ei siis tehdä pakolliseksi. Emmekä ole maahan luomassa nuorisokouluakaan. Samaan aikaan hieman patistelemme myös opiskelijoita lyhentämään opintoaikoja. Lyhennämme opintotukeen oikeuttavaa maksukautta viidellä kuukaudella. 

Kotihoidontuki puhutti paljon. Toki pienelle lapselle paras paikka yleensä on oma koti ja sitä pitäisi tukea. Mutta fakta on sekin, että me tarvitsemme vanhempia työelämäänkin. Emme halunneet kuitenkaan kotihoidontukea leikata vaan ratkaisu tehtiin myös mallilla jossa kotihoidontuki jaetaan puoliksi kummallekin vanhemmalle. Kokonaisaika siis säilyy. Sen sijaan oikeutta täysipäiväiseen päivähoitoon eli ns. subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittamme. Jatkossa jos lapsen vanhemmista toinen tai jopa kumpikin on kotona niin enää lapselle ei ilman erityistä syytä tule tarjota täysipäiväistä päivähoitopaikkaa vaan puolipäivähoito riittää.

Tässä nyt sellainen lyhyt yhteenveto paketista. Nyt tämä viedään omalta osaltaan eduskunnan päätettäväksi ja osaltaan myös kolmikantaan.

Pääministeri Jyrki Katainen totesi eilen ratkaisun synnyttyä, että ”mikäli tällä rakennemuutospaketilla ei saada kestävyysvajetta kurottua kiinni, tehdään lisää toimia”. Hän myös totesi, että nyt kuuden puolueen kanssa yhdessä sovitut toimet ovat ”osin kipeitä”.

Suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo yhtyi tähän ja totesi, että ”Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus teki tarvittavat linjaukset kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Näin isoja uudistuksia Suomessa ei ole tehty 1990-luvun alun raskaiden päätösten jälkeen.” Hän totesi, että ”hallitus teki nyt ratkaisut koska vaihtoehtoa ei ollut. Ja tämä tapahtui yhdennellätoista hetkellä”.

Tässä siis lyhykäisyydessä tuo rakenneuudistuspaketti. Ja kun sen rinnalla sovittiin myös ensi vuoden budjetista ja merkittävistä toimista työn ja yrittämisen tukemiseksi niin paketti on minustakin merkittävä.

Tässä vielä tuo paketti kokonaisuudessaan: Rakenneuudistuspaketti 2013.

Tässä hallituksen tiedote yhteenveto ensi vuoden budjetista: 

**************** 

Hallitus päätti kasvua ja työllisyyttä tukevista budjettiesityksistä

Hallitus on sopinut vuoden 2014 budjettiesityksestä. Esitys perustuu keskeisiltä osin viime kevään kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin. Budjettiriihessä sovittiin myös ylimääräisestä kasvua ja työllisyyttä tukevasta lisäbudjettiesityksestä vuodelle 2013. Lisäksi hallituksen on tarkoitus sopia rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna 0,5 %. Talouden kuitenkin ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaisi maltillisesti (1,2 %) kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Työttömyysaste nousee vuonna 2013 edellistä vuotta korkeammaksi, ja tulevina vuosina työttömyys vähenee vain hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.

Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä myös julkiseen talouteen, joka pysyy alijäämäisenä. Talouden näkymät huomioon ottaen hallitus panostaa sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin, unohtamatta julkisen talouden kestävyyshaasteita.

Yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia tuetaan voimakkaasti

Investointien, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta uudistetaan. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi pääomatuloksi nykyisen 70 % veronalaisuuden sijaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Uudistuksessa siis säilytetään ansiotulona verotettavat osingot ja lisäksi huojennusaluetta kavennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja huojennusrajan ylittävän osingon veronalaista osuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä.

Vuonna 2014 käynnistetään kasvurahoitusohjelma vauhdittamaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tukemaan pääomasijoitusmarkkinoita. Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan vuosittain 30 milj. eurolla, joka käytetään uuden kasvurahastojen rahaston (KRR II) perustamiseen. Rahasto toteutetaan yhteistyössä yksityisten instituutiosijoittajien kanssa. Kasvurahastojen Rahasto II kohdistaa sijoituksensa suomalaisia kasvuyrityksiä kehittäviin pääomasijoitusrahastoihin, joiden yhteenlasketun pääoman arvioidaan nousevan lähemmäs miljardia euroa muutaman lähivuoden kuluessa.

Siemenvaiheen yritysten rahoittamiseksi perustetaan puolestaan uusi kasvurahasto erilliseen sijoitusyhtiöön, jonka hallinnoinnista vastaa Tekes. Rahastoon kanavoidaan Tekesin omien valtuuksien alta 20 milj. euroa vuosittain, ja sijoittajille rahaston houkuttelevuutta voidaan lisätä esimerkiksi epäsymmetrisellä voitonjakomallilla. Alkuvaiheen yritysten rahoitus on määrä keskittää lähivuosina Tekesin alle. Siirtymäkauden ajan huolehditaan myös aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin ja innovatiivisiin palveluyrityksiin sijoituksia tekevää Aloitusrahasto Vera Oy:tä, vuonna 2014 pääomitus on 5 milj. euroa.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 10 milj. eurolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ottaen huomioon ICT2015-ohjelma.

Verotuksen puolella konesalien sähköveroa alennetaan veroluokkaan II vuoden 2014 alusta.

Panostuksia työhön ja hyvinvointiin

Osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelma käynnistetään vuonna 2014. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennetään 120 päivään. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 milj. eurolla.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutusta jatketaan. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin osoitetaan 3 milj. euron lisämääräraha verrattuna kevään kehyspäätökseen. Valtakunnallista työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Laajennukseen osoitetaan 0,5 milj. euroa.

Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakausta korotetaan 100 eurolla 400 euroon kuukaudessa. Nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvataan tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavalla opintolainahyvitysjärjestelmällä. Maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilua jatketaan vuonna 2014. Kokeilun toimeenpanee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen panostetaan 8,45 milj. euroa vuonna 2014. Jatkossa vuositasolla valtionosuuksien lisäys on 13,1 milj. euroa. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan valtionosuutta 4,65 milj. euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon osoitetaan 54,5 milj. euroa. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan edelleen 10 milj. euroa.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan vuonna 2014 käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattaisiin uudella joustavalla hoitorahalla. Valtionosuuksia lisätään 11 milj. eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyvän päivähoidon tarpeen johdosta.

Työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset päivähoitomaksut.

Vuonna 2013 eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja toimeentulotukea korotettiin 0,7 % pienituloisten ostovoiman tukemiseksi. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti tämä korotus tulisi ottaa vähentävänä tekijänä huomioon tehtäessä indeksikorotusta vuonna 2014. Kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan kuitenkin täysimääräisesti.

Perheiden, naisten ja erityisryhmien asianmukaisen kohtelun turvaamiseksi sekä maasta poistamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamiseksi perustetaan uusi Joutsenon 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, jonka yhteydessä voidaan kehittää myös vaihtoehtoisia säilöönoton muotoja.

Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään korottamalla perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismääriä 30 eurolla.

Työn tarjonnan lisäämiseksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 2 400 euroon. Muutoin kotitaloustyöhön suunnatun verotuen ehdot säilyvät ennallaan.

Aiemmin sovittu, työmarkkinaosapuolten väliseen raamisopimukseen liittyvät ammatillisen osaamisen edistämistä koskevat lait ja sitä tukeva koulutuskulujen verovähennysoikeus elinkeinoverotuksessa astuvat voimaan vuoden 2014 alusta.

Rakentamishankkeilla vahvistetaan kasvua

Liikennepoliittisen selonteon hankkeita toteutetaan rahoittamalla perusväylänpidon määrärahoista tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmän uusimista 16 milj. eurolla, pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjauksia 5 milj. eurolla sekä raakapuuterminaalien rakentamista 5 milj. eurolla. Lisäksi käynnistetään Vt 4 Rovaniemen kohdan kehittäminen (valtuus 25 milj. euroa), vt 5 Mikkelin kohdan kehittäminen (valtuus 27 milj. euroa) ja Mt 101 Kehä I:n parantaminen (valtuus 32 milj. euroa).

Vuonna 2015 voimaan tulevaan rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan 90 milj. euron investointitukivaltuudella nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 60 milj. euroa, josta 20 milj. euroa on varattu merituulivoiman demonstraatiohankkeelle.

Helsingin kaupungin keskustakirjaston perustamishanke on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jolle ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta.

Vuonna 2014 valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä 10 milj. eurolla sekä kunnallistekniikka-avustuksia enintään 15 milj. eurolla.

Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euron korkotukivaltuuksia sekä 285 milj. euron takauslainavaltuuksia. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan Valtion asuntorahastosta korkotuen lisäksi 120 milj. euron investointiavustuksilla. Vuonna 2014 voidaan myöntää määräaikaisia avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparannushankkeisiin. Avustuksiin voitaisiin myöntää enintään 100 milj. euroa.

Kuntatalous kiristyy

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä noin 10,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet noin 9,6 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat noin 1½ % vuoteen 2013 verrattuna.

Kuntatalouteen kohdistuu 362 milj. euron valtionosuussäästö, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 milj. eurolla. Toisaalta kuntien saamia tuloja korottaa jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) sekä kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa).

Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuonna 2014 käynnistyvällä toimintaohjelmalla, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille.

Valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan

Vuoden 2014 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,9 mrd. euroa, mikä on yli miljardi euroa vähemmän kuin vuodelle 2013 on budjetoitu (ml. lisätalousarvioesitykset). Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti noin 3,8 % vuodelle 2013 budjetoidusta.

Hallituksen päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja vuonna 2014 nettomääräisesti yli 600 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Säästöjä kohdistuu aiempien päätösten mukaisesti kuntien peruspalveluiden valtionosuuden lisäksi mm. puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin (noin -50 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna) sekä kehitysyhteistyömenoihin (noin -45 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna, jolloin määrärahat säilyvät euromääräisesti ennallaan). Valtiontalouden määrärahatason alenemiseen vaikuttaa myös mm. viennin jälleenrahoituksen ja alusluototuksen siirtyminen budjettitaloudesta Finnveran kautta toteutettavaksi.

Vuonna 2014 budjettitalouden tulojen (pl. lainanotto) arvioidaan olevan noin 47,2 mrd. euroa ja verotulojen noin 40,1 mrd. euroa. Budjettitalouden tulot kasvavat vajaat 3 % verrattuna vuodelle 2013 budjetoituun. Kokonaistuotannon supistuminen vuonna 2013 ja ennakoitu vaatimaton talouskasvu vuonna 2014 rajoittavat veropohjien kasvua.

Mittaluokaltaan merkittävin veropoliittinen ratkaisu on yhteisö- ja osinkoverouudistus. Samalla kun yhteisöverokantaa alennetaan 20 prosenttiin, veropohjaa myös laajennetaan osinkoverotuksen perusteita muuttamalla, poistamalla edustuskulujen vähennysoikeus, rajoittamalla yritysten korkomenojen vähennysoikeutta ja muuttamalla pitkäikäisten investointien poistot hyödykekohtaiseksi.

Vuonna 2014 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista: alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron korotusten tuotoksi arvioidaan 230 milj. euroa ja liikennepolttoaineiden veron ja sähköveron korotusten 195 milj. euroa. Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan niin, että 40 000 euron ylittävältä osalta vero on 32 %. Tämän arvioidaan lisäävän verotuottoa 5 milj. eurolla vuositasolla. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä, ja verovapaiden kilometrikorvausten perusteita muutetaan. Näiden osalta verotuottoa lisääväksi vaikutukseksi arvioidaan 13 milj. euroa ja 15 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloveroperusteita ei tarkisteta vuonna 2014 inflaation tai ansiotason nousua vastaavasti.

Työllisyyslisäbudjetti vauhdittaa kasvua

Lisätalousarvioesityksessä perusväylänpitoon ehdotetaan 25 milj. euron lisäystä teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen. Investoinnit on tarkoitus kohdentaa eri puolille Suomea työllisyysvaikutusten vuoksi.

Finavia Oyj:n omaa pääomaa vahvistetaan 200 milj. eurolla. Yhtiön tarkoituksena on käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke, jonka arvioidaan tukevan Suomen kilpailukykyä ja luovan merkittävästi uusia työpaikkoja sekä rakentamisaikana että investoinnin valmistuttua. Pääomituksella luodaan edellytyksiä Finavialle kehittää myös aluelentokenttiä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin osoitetaan kertaluonteisesti 15 milj. euroa ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken.

Senaattikiinteistöjen vuoden 2013 jäljellä olevaa valtuutta käytetään puolustusvoimien kasarmien korjausten aikaistamiseen. Korjauksista aiheutuvat vuokrat sisältyvät puolustushallinnon kehykseen.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 20 milj. eurolla osaamisperusteisen kasvun tukemiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä rahoittamalla huippututkimusyksiköitä ja kansallisesti tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja sekä elinkeinoelämän uudistumisen kannalta merkittäviä tutkimusavauksia. Ammattikorkeakoulujen osaamisperusteisen kasvun vahvistamiseksi kohdennetaan 10 milj. euroa työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten lisäämiseksi. Tarkoituksena on mm. vauhdittaa asiantuntijavaihtoa työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan mahdollistamalla Finnvera Oyj:lle pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitseminen. Viennin edistämiseksi lisätään merkittävästi Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksia sekä vientitakuuvaltuuksia. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan lisäämällä Finnveran rahoitusvaltuuksia. Lisäksi erillisen selvityksen perusteella pyritään pikaisesti ottamaan käyttöön mm. pk-yritysten referenssitoimituksia ja uusia joukkovelkakirjamarkkinoita tukevia toimia.

Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaltuuksia ja kansainvälistymisavustuksia lisätään yhteensä 17 milj. eurolla, josta Tekesin t&k-lainavaltuuksiin kohdentuu 10 milj. euroa. Tarkoituksena on nopeuttaa uuden, korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymistä mm. meriteollisuudessa sekä ICT- ja tietoturva-alalla.

Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen. Lisäksi oppisopimuskoulutusta koskevan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen varataan 1 milj. euroa.

Metsähallituksen luontopalveluille ohjataan lisäbudjetissa 4,5 milj. euron määräraha nuorten työllistämiseen ympäristötöihin, merialueiden retkisatamien kehittämiseen, kansallispuistojen palveluiden ja matkailun kehittämiseen sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kunnostustöihin.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan vuodelle 2013 käyttöön määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen. Avustuksiin osoitetaan lisäbudjetissa 15 milj. euroa. Näin ollen suhdanneluonteisiin asuinrakennusten käynnistysavustuksiin osoitetaan yhteensä 115 milj. euroa vuosina 2013-2014.

Asuinalueiden kehittämisohjelman mukaisiin muutostöihin osoitetaan 4 milj. euroa.

Vuoden 2014 budjettiesitys 6,7 miljardia alijäämäinen

Vuoden 2013 toisen lisätalousarvioesityksen mukainen varsinaisten tulojen 0,9 mrd. euron vähennys ja määrärahojen 389 milj. euron lisäys kasvattavat valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 mrd. eurolla kaikkiaan 9,1 mrd. euroon vuonna 2013. Verotuloarvioiden alentumisen taustalla ovat heikentynyt arvio kokonaistalouden kehityksestä sekä aiemmin ennakoitua heikommat verokertymätiedot.

Vuoden 2014 budjettiesitys on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen.

Valtion velka kasvaisi vuoden 2014 loppuun mennessä noin 100 mrd. euroon, mikä vastaa noin 49 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

**********************

Isoja ratkaisuja siis piti tämä viikko sisällään. Vastaanotto on ollut ristiriitaista. Luonnollisesti. Sen tiesimme, että tässä tilanteessa laivan kääntäminen koskettaa ja koskettaa kaikkia. Mutta itse uskon, että aikalailla hyvillä ratkaisuilla tästä selvittiin. Kipeitä ja koskettavia ne ovat, mutta en usko, että ylitsepääsemättömiä. Ja varmasti jokainen yksityiskohta käydään vielä huolella läpi kun asiat tulevat päätettäviksi eduskunnassa. 

….

Nyt työpäivän pariin ja illalla sitten Turkuun perjantai-illaksi ja lauantai-päiväksi.

….

Kello 22.01 ja Turussa. Upeita uutisia toi tämäkin päivä. Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla on tähän maahan nyt määrätietoisesti rakennettu luottamusta ja yhteisymmärrystä. Se näkyi eilen budjetin ja laajan rakenneuudistuspaketin hyväksymisessä kuuden puolueen kanssa ja tänään sitten ennätysajassa syntyneessä tupo-ratkaisussa. Osaltaan tätä ratkaisua tasoitti myös Kataisen lupaama mukaantulo tukemaan palkkaratkaisua ja toisaalta ostovoiman kehittymistä ja työllisyyttä ja kilpailykykyäkin. Mutta päivästä täytyy kyllä suurin kiitos antaa työntekijöille ja työnantajille. Työllisyyttä tukeva ja lisää työpaikkoja luova palkkaratkaisu oli välttämättömyys ja se nyt tehtiin.

Itse suuntasin tiukan viikon jälkeen Turkuun. Täällä hieman harrastuksen parissa. NesteOilRallyn pääselostustyöt poikivat aina pyyntöjä selostamaan myös muita kisoja ja nyt menin lupautumaan Turun SM-rallin hommiin. Mielelläni tänne tulinkin ja hieno SM-ralliviikonloppu edessä. Nyt jo takana rallin lähtö torilla ja paraikaa käynnissä kaksi ensimmäistä pimeässä ajettavaa avauserikoiskoetta.

 

 

Kommentit