kansanedustaja
Timo Heinonen
muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisat Yrittäjät – Arvoisat naiset ja hyvät herrat –
Minulla on mieluisa tehtävä kotikuntamme puolesta onnitella juhlivaa yhdistystänne.
Lopen Yrittäjien käden jälki näkyy Lopella monessa yhdistyksenä ja totta kai lukuisten jäsenyritystenne kautta.
Lopen Yrittäjät ry:n toiminta-aikana on tapahtunut paljon. Loppi on kehittynyt ja kasvanut ja elinkeinorakennekin on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessakin. Itse olen vakuuttunut, että pienenkin kunnan yritykset ja pienetkin yritykset tulevat pärjäämään tulevaisuudessakin ja jopa ajassa mukana pysymällä nykyistä paremminkin.
Lopen kehityksessä näkyy luonnollisesti vahvasti Paloheimon suku, osuuskassat, vahva maa ja metsätalous, Säästöpankki ja monet muut.
Tietynlaisia uranuurtajia olivat saroillaan Emil Borgström, joka toimi kauppiaana talveen 1918 asti, siirtomaatavarakaupan Vojakkalaan avannut Kalle Kyttälä, Sajaniemen kauppias Joose Leino, Seth Selander joka hyödynsi kaupassaan rautatietä ja Juho Skyttälä.
Lopen Teollisuuden uranuuratajana voidaan pitää Adolf Fredrik Sohlmania, joka omistamansa Salon säteriratsutilan maalle perusti kolme teollisuuslaitosta: rautaruukin, öljynpuristamon ja tärpättitehtaan. Myös järvimalmin parissa Sohlman oli tienraivaaja.
Lukuisilla myllyillä on ollut myös suuri merkitys Lopen kehityksessä, kuten myös sahoilla puhumattakaan Santamäen Tiilitehtaasta minkä tiilistä tehtiin mm. Helsingin Stockmanin tavaratalo.
Omanlaista kehitystä kotikuntaamme toivat myös kestikievarit joista ehkä tunnetuin oli lähes puolivuosisataan Helsingin ja Hämeenlinnan matkan puolivälissä toiminut Jokiniemen kievari eli se ”Puolimatkan kievari”. Paikka jota Aleksis Kivikin Nummisuutareissaan kuvaa.
Voisi hyvin todeta, että jo tuolloin tämänkin päivän yksi tärkeimmistä valteista, erinomainen sijaintimme, oli esillä ja hyödytti Loppea niin näiden palveluiden kuin myös meidän tuotteiden vaikkapa sen maankuulun Lopen perunankin osalta.
Tätä vahvisti myös rautatiet. Rautateiden merkitys ja tiestön kehitys loivat kunnallemme jo aikanaan parhaan sijainnin. Ja Lopen yrittäjien ennen yrittäjäyhdistyksen perustamista kuvaavaa historiaa ei voi kertoa mainitsematta autoliikenteen kehitystä Kassarin-Sorrin kuorma-autosta Fiat & Alangon Forssa-Helsinki välin linja-autoliikennettä ennen Väinö Nylundia.
Toivo Virta kuljetti Nylundin Sinistä Kaunotarta.
Loppu vuonna julkaistaan myös Lopen Yrittäjien historia. Se tulee omalla tärkeällä tavalla tallentamaan tuleville sukupolville sitä mitä Lopella on tehty.
Antti Kallionpään, Onni Kontron ja monen muun merkitys on ollut Yrittäjäyhdistyksessä kiistaton ja ennen muutama Lopen kehittymisessä ja kasvussa.
Tänään on hyvä päivä osoittaa kiitollisuutta myös menneille sukupolville.
Haluan myös kotikunnan puolesta kiittää tämänpäivän aktiivista järjestöväkeä Lopen Yrittäjissä. Olette puheenjohtajanne Jarmo Laukkasen kanssa tehneet erinomaista työtä mikä on huomioitu myös valtakunnallisella tasolla.
Olen antanut itselleni myös ymmärtää, että yhteistyö Lopen kunnan kanssa on toiminut myös Lopen Yrittäjien mielestä tänä päivänä hyvin ja vahvassa yhteishengessä. Tästä haluan kiitoksen antaa teidän yrittäjien lisäksi meidän kunnan yhteyshenkilölle – kehittämispäällikkö Jyrki Käelle.
Olemme kuntana halunneet tehdä myös rohkeita päätöksiä tulevaisuuteen. Silmänkannon yritys- ja työpaikka-alue on juuri valmistunut ja toivon, että pian voimme kertoa myös sieltä ensimmäisiä yrittäjäuutisia.
Arvoisat yrittäjät, hyvät juhlavieraat,
Omilla valinnoillamme voimme itse kukin olla tukemassa paikallista yrittäjyyttä ja Lopen elinvoimaa. Jokainen ruokakassi mikä ostetaan Lopelta pitää kotikuntaamme vireämpänä. Juhlakampaus tai niskajumin hoito paikallisessa yrityksessä on kannustettavaa kotiinpäin vetämistä. Ja melkein uskalla sanoa, että yrittäjäkentästämme löytyy tavara, palvelu ja tekijä kaikkeen mitä vähän paremmassa arjessa voi itsekukin kaivata.
Olen vakuuttunut, että pärjäämme huomennakin. Mutta se tapahtuu vain yhdessä ja yhteistyöllä.
Aikanaan yrittäjämatkalla herätimme henkiin perinteen laulaa omaa Lopen Lauluamme matkoillanne. Sen jälkeen laulu on raikanut matkasta toiseen merkkinä oikeanlaisesta kotiseuturakkaudesta ja yhteishengestä. TJM Saloranta on kuvannut laulussa rakkaan kuntamme lisäksi myös sielunmaisemaamme. ”Kansa vakainen, jäyhä luonne, kaiken kestää se tunnetaan. Uutteruutemme Suomelle suomme, avuks armaan jäämein maan.”
Siinä on samaa harkintaa kuin hämäläistenkin laulussa. Osa on halunnut muka korjata laulun sanoja JOS sanan korjaamalla KUN toimeen tartutaan. JH Erkko ei tehnyt sanoituksessa virhettä vaan harkintaa. Emme me hämäläiset aina suinpäin joka paikkaan ja asiaan sinkoile ja tartu, mutta kun harkinnan jälleen tartumme niin silloin tartumme tosissamme.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille mukavaa juhlailtaa ja yrityksillenne menestystä ja yrittäjäjärjestöllenne voimia ja tekemisen intoa.
Onnea!