Tänään pääministeri Alexander Stubb esitteli oman ehdokkaansa uudeksi ympäristöministeriksi. Valinta oli jo laajasti tiedossa aiemmin ja hyvinkin odotettu. Sanni Grahn-Laasonen on Alexin luottoystävä ja entinen avustaja ja tärkeä tekijä myös Alexin puheenjohtajakampanjassa. Valinta ei siis sinänsä yllättänyt vaan oli mieluumminkin odotettu ja sitä tuki jo aiemmat tapahtumat.
Onnea siis valtavasti Sannille! Saat täyden tukeni tärkeään ja vaativaan tehtävään ja toivottavasti kokoomuslainen kädenjälki näkyy vastuullisessa ympäristöpolitiikassa pian.
Mutta kiitos myös viesteistä minulle liittyen tähän valintaan. Tiesin itse, että tässä tilanteessa ei minulla ole mitään mahdollisuuksia. Sannin valinta oli niin selvä. Mutta innolla jatkan työtä ympäristövaliokunnan Kokoomuksen vastaavava ja ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa. Töistä ei siis todellakaan tule pulaa ja tätä kautta pääsen auttamaan Sannia ministerintehtävässä.
Hämeen kannalta kuitenkin tärkeintä oli se, että saimme Hämeeseen nyt jälleen ministerin. Omasta ministeristä varmasti maakuntamme hyötyy ja toivottavasti nyt saadaan isoja asioita eteenpäin. Mutta pitkään ympäristöpolitiikkaa tehneenä ajattelin ottaa tämän päivän hengessä kolme pointia esille mitä nyt kokoomuslaisen ympäristöministerin pitäisi tehdä.
1) Jätevesiasetuksen kumoaminen. Tämän Sanni jo nostikin esimerkiksi Lasse Männistön kanssa listatessaan ns. turhaa sääntelyä ja normitusta.
2) Ilmastolain poisveto. Eduskunnassa on paraikaa käsittelyssä ilmastolaki. Lakiesitys heikentää selkeästi suomalaisen teollisuuden ja yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä eikä tavoitteiltaan kuitenkaan tarjoa mitään jo sovittua enempää. Siis paperityö ja byrokratia lisääntyy mutta mitään konkreettista ei laki ilmastomuutoksen torjumiseksi tuo. Nimittäin valtaosa meitä koskevasta ilmastosääntelystä tulee EU:n lainsäädännöstä. Näin ollen nyt käsittelyssä olevalla kansallisella ilmastolailla ei ole juurikaan vaikutusta.
Itse siis kannatan ehdottomasti ilmastonmuutoksen hillintää ja näen sen tärkeänä. Mutta tehokkain keino on toimia kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymisen hyväksi ja panostaa EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tärkeintä on siis kohdentaa nyt kaikki tarmo ja resurssit kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.
3) Kansallispuistoihin tulee sallia UKK-Kansallispuiston tapaan paikalliselle väestölle oikeus metsästykseen. Se on tärkeä osa suomalaista perinnettä ja myös tänä päivänä erityisesti hirvi- ja peurakantojen sääntelemiseksi välttämätöntä. Nyt eduskunnassa on käsittelyssä Teijon Kansallispuiston perustaminen ja siihen tämä korjaus tulisi nyt tehdä. Toivottavasti uusi ympäristöministeri antaa meille ympäristövaliokunnassa siihen korjaukseen oikeuden.
No… otetaan pari asiaa vielä…
Hevosenlannanpoltto tulee Suomessa sallia energiakäytössä Ruotsin, Tanskan ja monen muun Euroopan tapaan. Tässäkin päätösvalta on ympäristöministerillä ja vaikka ole tätä asiaa puhunut jo kolmelle aiemmalle ympäristöministerille eli kahdelle keskustalaiselle ja yhdelle vihreälle niin ei asia ole edennyt. Nyt uskon, että kokoomuslainen ympäristöministeri asian hoitaa. Lupaan briifata heti miten.
Ja lohiasiassa toivon linjausten nyt etenevän niin, että hetkeksi rauhoitetaan Itämeren lohen kalastus. Olen kirjoittanut täälläkin aiemmin: ”Lohikiintiöt siis laittavata vastakkain yhden kalan tulevaisuuden ja ammattikalastajien työpaikat. Meillä lohesta ammattikalastajat saavat vuodessa noin miljoonan euron tulot. Samaan aikaan mereen istutetaan lohta noin 7 miljoonalla eurolla. Voisiko siis ollakin järkevää rauhoittaa muutamiksi vuosiksi lohi merellä kokonaan? Ja myös joilla tarpeen mukaisesti. Seitsemästä miljoonasta riittäisi ammattikalastajille tuo miljoona korvauksena menetetyistä tuloista. Lopulla kuudella miljoonalla voisi sitten tehdä istutuksia ja myös lohelle elintärkeitä kalaportaita. Tätä itseasiassa esitin ympäristövaliokunnassa kirjattavaksi lausuntoomme tulevista lohikiintiöistä. On syytä pohtia nyt tämäkin vaihtoehto vakavasti. Itse olen vakuuttunut, että tällä tavalla emme vaaranna yhdenkään ihmisen elantoa emmekä elämää, mutta ylikalastamalla vaarannamme koko lohen tulevaisuuden.”
”Kalastuksen sääntely, tai siis ammattikalastuksen esimerkiksi 5-7 vuoden täyskielto olisi tehokas ja periaatteessa ainoa keino elvyttää lohikantoja noperast. Pitkään Itämerellä on kalastettu lähes tuplamäärä siitä mitä kansainvälinen merentutkimusneuvosto on suosittanut. Itse uskon, että tällä tavalla pystymme pelastamaan lohen. Ja saamaan myös lohesta upean vetonaulan luontomatkailullemme ja vapaa-ajankalastukseen. Ja varmasti kantojen vahvistuttua myös muuhunkin.”
Ja täysi tuki myös ympäristölupien sujuvoittamiselle ja yksinkertaistamiselle. Tarvitaan myös uudistuksia turhien valitusten estämiseksi. Ja myös moniportaisen byrokratian purkamiseksi. Töitä siis uudelle ympäristöministerillämme riittää. Tässä nimittäin vain osa mitä nyt on syytä tehdä. Hämeen laulun sanoin ”kun toimeen tartutaan”.
Kello 19.48 ja nyt jo kotona. Mukava saada viettää iltaa nyt täällä. Takana ministerin valintakokouksen lisäksi myös valiokuntien kokoukset ja täysistuntokin. Vauhdikas päivä tämäkin ja pari palaveriakin tulevasta. Yksi turvallisuuspolitiikkaan ja toinen mihinkäs muuhun kuin ympäristöpolitiikkaan.
… niin ja jätelakikin pitäisi korjata. Nyt toimimaton jätelaki purkaa toimivia järjestelmiä kunnista. Jätettä kunnallistetaan vastoin kuntien ja kuntalaisten päätöksiä ja jätteenmäärää vain kasvaa ja lajittelu heikkenee. Onhan näitä.