Sellainen tämä torstai oli. Kolmen valiokunnan kokoukset, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto ja yksi palaveri. Tai kaksikin. Mutta tällaisia ihan normityöpäiviä tämä työ vaan vaatii aika-ajoin ja sellaisiakin, että ei oikeastaan mitään kerrottavaakaan valiokunnista. Mielenkiintoisimmat on leimattu salaisiksi mm. puolustusvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa ja toisaalta keskeneräiset asiat ovat aikalailla arkisia nyt mm. ensi vuoden budjetin läpikäyntiä ja sen semmoista.
Mutta päivän iso uutinen tulikin kolmikannan muista pöydistä. Ratkaisu eläkeiästä syntyi työntekijöiden ja työnantajien kesken. SAK, STTK ja Kuntatyönantajat KT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK allekirjoittivat sopimuksen jolla eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen. Akava vain jäi sopimuksen ulkopuolelle. Eläkeiänkorotus koskee siis vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneita. Mutta portaittain niin, että muutos alkaa 2017 ja siitä edetään eteenpäin 3kk vuodessa. Tällä laskukaavalla siis nyt 52-vuotiaat eli vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka jää eläkkeelle 65-vuotiaana.
Yle uutisoi sopimuksen sisällön näin:
– Yleinen eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen. Käytännössä tämä tehdään kolme kuukautta kerrallaan vuodesta 2017 lähtien.
– Ensimmäinen ikäluokka ovat 1955 syntyneet. Heidän eläköitysmisikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. 1956 syntyneet jäävät eläkkeelle 63 vuoden ja 6 kuukauden iässä, 1957 syntyneiden eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta jne.
– 1962 syntyneet ovat ensimmäisiä, jotka jäävät eläkkeelle 65-vuotiaana.
– Eläkettä karttuu tasaisesti koko työuralta.
– 70 vuoteen saakka töitä tekeville tulee erityinen korotus.
– Erityisen raskaista töistä pääsisi eläkkeelle 38 työvuoden jälkeen.
Mutta siis nyt tämä neuvottelutulos etenee ensin järjestöjen hallintojen vahvistettavaksi ja lopullisesti asia ratkeaa sitten kun maamme hallitus on esityksen läpikäynyt ja vahvistanut. Huomenna siis mielenkiintoinen päivä, mutta tärkeintä se, että ratkaisu on nyt syntynyt itse työntekijöiden ja työnantajien omasta toimesta. Hallitus siis arvioi kokonaisuuden ja sen vaikutuksen mm. maamme talouteen ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen ja sen jälkeen lakien kautta uudistus tulee koskemaan kaikkia suomalaisia.
Niin ja olihan tässä päivässä jotain erikoistakin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toi hallituksen pöytään oman ydinvoimaesityksensä. Erikoiseksi demariesityksen teki se, että edes kaikki SDP:n omat ministerit eivät sitä tukeneet. Kyse oli siis vain julkisuustempusta jolla Rinne yritti kosiskella teollisuutta ja sen työntekijöitä. Vakvasti ottaen ei tällaisia irtiottoja ja irtopisteiden keräilyä ilman todellista tarkoitusperää tällä hetkellä kyllä tarvittaisi, mutta niinkin se on, että jokainen tekee politiikkaa tavallaan.
Pitkä jatkoaika epävarmalle hankkeelle ei tässä vaiheessa ollut tiukan ydinvoimalain mukainen. Siksi sitä ei ollut mahdollista hyväksyä vaikka itsekin ydinvoimaa kannatan. Nyt TVO:n lupa on voimassa ensi kesään ja ehkä silloin saamme uuden hallituksen pöytään uuden hakemuksen ja niin että samaan aikaan käsittelyssä on myös mahdollisesti Fortuminkin uudet korvaavat luvat. Nimittäin TVO:n jatkoaika ja Fortuminen korvaava ydinvoimarakentaminen ajoittunee kutakuinkin samoille vuosille. Aika kauaksikin vielä.