Suomen Kuvalehdessä oli maaliskuun 22. päivänä mielenkiintoinen juttu rehtori Jari Andersonista. Sylvään koulun rehtori tuli tunnetuksi tiukasta koulukurista. Sylvään koulu on varsin suuri ja siellä on myös jutun mukaan ollut paljon ongelmia, mutta niihin on myös puututtu napakasti. Jotkut ovat olleet sitäkin mieltä, että liiankin tiukasti.
Apulaisoikeuskansleri mikko puumalainen myös puuttui tilanteseen. Hänen mukaansa koulussa rikottiinkin lakia ongelmiin puututtaessa. SK:n mukaan ”tupakoivia oppilaita ei olisi saanut jäättää tukiopetukseen kirjoittamaan pohtielmaa tupakan vaaroista. koulumatkalla tapahtuneeseen kiusaamiseen ei olisi saanut puuttua”. ”Ja jos oppilaita halusi kieltää pukeutumasta toisia loukkaaviin vaatteisiin, olisi pitänyt ensin määritellä tarkasti, mikä on loukkaavaan”.
Andersson kommentoi ”tuomiota”, että ”se oli kuin klapilla takaraivoon, että ei voi olla totta. Maalaisjärjen käyttö ei näemmä ollut sallittua.”
Aiemmin oli kanneltu myös suvivirren soittamisesta päivänavauksesta. No se nyt on omacasensa. En siihen tällä kertaa mene sen syvemmälle.
Rehtori myös auttoi Sastamalan paikallista kauppaa saamaan kuriin koululaisten tihutyöt kaupassa. Koulun, kauppiaiden ja vanhempien johdolla häiriköinti saatiin loppumaan, mutta joitakin vanhempia tällainenkin maalaisjärjen käyttö ärsytti. Rehtori kuulemma toimi yli valtuuksiensa. Andersson kertoo, että joku aina vanhemmista toteaa, että ”mitä vi…a se sulle kuuluu, mitä mun lapset tekevät vapaa-ajalla.”.
Rehtori onkin toedennut, että ei hän puutu lasten käytökseen koulun ulkopuolella rehtorina vaan vastuullisena vanhenpana. Samaa hän toivoo Suomen Kuvalehden mukaan muiltakin.
Toinen koulun opettaja kehuu lehdessä rehtori Anderssonia ja kertoo, että suurin ero muihin kouluihin on se, että epäkohtiin puututaan heti ja ne hoidetaan alta pois.
Andersson on saanut kehua myös ympäri Suomen. Myös Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila kiittää rehtoria ja kaipaa vastaavaa muuallekin. ”Vanhemmat toivovat kouluihin yhtenäistä toimintakulttuuria ja turvallisia aikuisia, jotka auttavat kasvatuksessa. Nostan hattua Anderssonille siitä, että hän haluaa rakentaa yhteisöä, jonka rooli ulottuu koulun aitojen uolkopuolelle”.
Andersson sai liikkeelle myös lakimuutoksen. Esitys on nyt valmisteilla ja se antaisi opettajille oikeuden tarkistaa oppilaan koulutavara jos esimerkiksi repussa epäillään olevan vaarallisia esineitä. Myös tehtävien teettäminen jälki-istunnossa tulee luvalliseksi. Maalaisjärjen käyttö siis täytyy näköjään säätää lailla luvalliseksi.
Opetusministeri Jukka Gustafsson on esimerkillisellä tavalla minusta tarttunutkin tilanteeseen ja luvannut perusopetuslakiin ”kasvatuksellisempaan otetta”. Opetuministeri haluaa tuoda opettajuuden takaisin ja kasvattaa sellaisia lapsia jotka pärjäävät eivätkä heti murru.
Viimeksi Andersson on saanut Opetushallituksella muistutuksen. Kuulemma ei ole luvallista jättää koululaista opiskelemaan lintsaamiensa tuntien aiheita. Andersson kysyykin, että ”miksi oppilaille ei saisi opettaa sitä, minkä he ovat menettäneet?”
Olen Anderssonille linjoilla.
…
Uusi aamu Helsingissä ja nyt aamupäivä aikaa omille töille. Aamusta ei valiokuntia ja vasta puoliltapäivin ulkoasianvaliokunnan kellot hälyttävät. Sitä ennen tarkoitus kirjoittaa yksi kolumni ja vastata muutamaan kymmeneen sähköpostiin. Palataan.
…
Kello 18.02 ja tyytyväinen. Osinkoveropakettia muutettiin juuri niin kuin pääsiäisenä blogissani ja Ylen uutisissa vaadin. 800 000 osakesijoittajan verotusta kohtuullistetaan. Ja näin pitikin tehdä.
Mutta siis pääperiaatteet säilyvät samana mm. yhteisöveron alennuksen osalta. Tällä maahan luodaan kasvua ja työpaikkoja. Ja myös osinkoverouudistuksen pääparametrit säilyvät samana kuin kehysriihessä sovitussa mallissa.
– Yhteisöveroa kevennetään edelleen 20 prosenttiin.
– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen ns. tuottoprosentti säilyy edelleen kahdeksassa prosentissa.
– Huojennuksen piirissä osinkojen veronalainen osuus säilyy edelleen 25 prosentissa.
– Ansiotulo-osingoista luovutaan edelleen kokonaan.
– Pääomatuloveroasteet ja sen progressiorajat säilyvät edelleen samana.
Muutama muutos kuitenkin sovittiin tänään hallituspuolueiden kesken, eli: listaamattomien yhtiöiden huojennukselle asetetaan osingonsaajakohtainen yläraja 150 000 euroon. Tämä kiristää noin 2500 osingonsaajan verotusta suhteessa hallituksen kehysriihessä sopimaan malliin. Tämä edustaa noin kuutta promillea kaikista listaamattomista yhtiöistä osinkoja saaneista.
Vastaavasti mm. osakesijoittajien osingon veronalainen osuus laskee 100 prosentista 85 prosenttiin seuraavilla osingonsaajilla:
– listaamattomien yhtiöiden osalta uuden euromääräisen rajan ylittävien osinkojen osalta
– listaamattomien yhtiöiden osalta kahdeksan prosentin tuottorajan ylittävien osinkojen osalta
– listattujen yhtiöiden osinkojen osalta.
Hallitus siis pitää kiinni kehysriihessään sopimasta kasvua vahvistavasta ja työpaikkoja luovasta yhteisö- ja osinkoverotuksen muutoksesta. Uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutuksia sovittiin tarkasteltavan budjettiriiheen mennessä osana normaalia lainsäädäntövalmistelua ja näin tehdään.
Tänään siis sovittu ja tarkennettu malli kiristää kaikkein suurimpien listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta. Kiristys on sitä suurempi, mitä enemmän osingot ylittävät 150 000 euroa osingonsaajaa kohden. Kehysriihessä päätetyssä mallissa kaikki listaamattomien yhtiöiden alle kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta olevat osingot verotettiin 7,5-8 prosentin osinkoverolla. Jatkossa suurimmista osingoista vain 150 000 euron osuus verotetaan 7,5 prosentin osinkoverolla (jos verotettava pääomatulo alle 40 000 euroa) ja tämän ylittävä osa 25,5-27,2 prosentin osinkoverolla.
Muutos keventää sellaisten yhtiöiden verotusta, jotka ovat jakaneet osinkoa, joka ylittää listaamattoman yhtiön osinkoverohuojennuksen tuottoprosentin (jatkossa 8 %). Kehysriihessä päätetyssä mallissa tuottoprosentin ylittävien osinkojen vero oli 30-32 % kun se uudessa mallissa on 25,5-27,2 %.
Muutos keventää sellaisten yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta, joilla on vähän nettovarallisuutta. Listaamattoman yhtiön, jonka nettovarallisuus on nolla, jakaman osingon vero oli kehysriihessä päätetyssä mallissa 30-32 prosenttia. Uudessa mallissa vero on 25,5-27,2 prosenttia (85% veronalaista pääomatuloa).
Muutos keventää pörssiosinkojen verotusta. Kehysriihessä päätetyssä mallissa listayhtiöiden osinkovero oli 30-32% (100% veronalaista pääomatuloa) kun se uudessa mallissa on 25,5-27,2 prosenttia (85% veronalaista pääomatuloa).
Hallituksen sopima pääomatuloveron progression kiristys sekä osinkoverotuksen uudistus oli jo alkuperäisessä muodossaan tuloeroja supistava. Hallituksen tänään sopiman muutoksen jälkeen tämä vaikutus voimistuu. Listaamattomien yhtiöiden ja listattujen yhtiöiden osinkoverotuksen muutokset supistavat tuloeroja Gini-kertoimella mitaten 0,09 prosenttiyksikköä verrattuna nyt voimassa olevaan verotukseen.
….
Tänään salissa pidin myös pitkän ja laajan puheen autokatsastuksen uudistamisesta. Kannatan muutosta, mutta huoleni on korjaamokatsastuksessa joka vaarantaa perustavaa laatua olevalla tavalla toiminnan riippumattomuuden. Se tulee vielä valiokuntakäsittelyssä korjata.
Mutta nyt takana jo päivän kokoukset ja kahdet juhlatkin eli ensin Leena Harkimon synttärimaljat ja sitten Paula Risikon, Jan Vapaavuoren ja Arto Satosen kansanedustajuuden 10-vuotiskakut. Ja hieman maljaa voi nostaa sillekin, että esitykseni pienten osakesijoittajien verotuksen kohtuullistamisesta meni läpi. Olen enemmän kuin tyytyväinen.