Eilen pääministeri Sanna Marinin (sd.) määräsi koko hallituksensa loppuviikoksi etätöihin. Kyseessä oli ns. omaehtoinen karanteeni, sillä kahden ministerin, ministeri Tuula Haataisen ja ministeri Aino-Kaisa Pekosen epäiltiin mahdollisesti altistuneen koronavirukselle.
Näin maamme ministerit istuvat eduskunnan täysistunnoissa. Eli ei todellakaan kahden metrin etäisyyksiä, jos sellaiset oikeasti jotain edes auttaisivat.
Karanteenilla tarkoitetaan siis terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista voi nimittäin tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin. Eristyksellä tarkoitetaan sen sijaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.
THL:n sivuilla todetaa, että ”Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai tartuntatautiin, jota perustellusti epäillään yleisvaaralliseksi. ”
”Lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen, toisin kuin karanteeniin asetettu. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava. ”
”Tartunnan saamisesta siihen, että potilas voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämä takia altistuneen, mutta oireettoman henkilön omaisten ei kannata rajoittaa elämäänsä. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin. Tätä ennen lähiomaiset eivät tartuta muita.”
”Jos karanteenissa olevalle henkilölle tulee oireita, hänet ohjataan koronavirustestiin. Oireettomia henkilöitä ei testata.”
Nuo lainaukset siis THL:n omista ohjeista. Ja koronapuhelin muuten ohjeistaa myös niin, että vaikka perheestä yhdellä olisi oireita ja hän menisi koronatestiin niin muun perheen tai lähipiirin ei tarvitse eikä edes ole oikeutettu jäämään karenssiin ns. varotoimena kunnes tuo perheen sisäinen testitulos saadaan.
Tässä valossa Marinin hallitus noudatti huomattavasti tiukempaa linjaa sillä heidän tiedotteen mukaan vain kahden ministerin kerrottiin ”Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sekä työministeri Tuula Haatainen ovat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle tiistaina 5.5. ja siirtyvät tästä syystä omaehtoiseen karanteniin.” Muiden ministereiden kohdalla Marinin päätös oli siis vahvaa varmistamista.
Keskusta vei ketjun vielä hieman pidemmälle, kun heidän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, joka oli tänään kokoustanut keskustan ministereiden kanssa siirtyi myös omaehtoiseen karanteeniin. Mahdollinen tartuntaketju oli siis jo todellakin pitkä. Samalla logiikalla olisi pitänyt ehkä jo asettaa koko eduskunta karanteeniin, sillä ministerit olivat tällä viikolla eduskunnassa, istunnoissa, istuntosalissa ja paikoillaan, mutta myös eduskunnan kahvilassa jne.
Tästä pääsenkin aiheeseen…
Onko eduskunta oikeasti varautunut koronatartuntaan?
Toistaiseksi eduskunta tai ainakin kansanedustajat ovat säilyneet tietojeni mukaan ilman koronatartuntoja. On varmasti vain ajankysymys, kun ensimmäinen covid-19 -tartunta todetaan kansanedustajalla tai kansanedustajien kanssa aktiivisesti töitä tekevillä virkamiehillä tai muulla talossa toimivalla henkilökunnalla. Onko edes mahdollista, että näin ei jossain vaiheessa tapahtuisi?
Nyt kun Marinin hallitus tekisi näin rajun toimenoiteen tilanteessa missä kaksi kansanedustajaa olivat ”olleet samassa tilassa henkilön kanssa, jolla (vasta) epäillään koronavirustartuntaa”, niin kysymys kuuluu mitä tapahtuu, kun vastaava epäilytilanne tulee kansanedustajien keskuuteen tai virkamieskuntaan. Tai mitä sitten, kun tässä ryhmässä varmistetaan ensimmäinen korona-tartunta?
Eduskunta toimii tällä hetkellä vain muutamaa varotoimenpidettä lukuunottamatta lähes normaaliin tapaan. Muutamat kansanedustajat ovat riskiryhmiin kuulumisen johdosta olleet epidemian alusta lähtien pois, mutta muuten lähes 200 kansanedustajaa talolla työskentelee. Ei toki yleensä yhtaikaa, mutta vahvasti ristiin ja vahvasti verkkona.
Varotoimenpide on se, että kyselytunneille ja äänestyksiin osallistuu vain noin 1/4 kansanedustajista eli 53 kansanedustajaa ns. ”herramies- tai herrasnaissopimuksen” mukaisesti. Tämähän on lähinnä vain teatraalinen ulospäin tehty toimenpide, jolla halutaan osoittaa, että eduskunnassa otetaan etäisyyttä. Totuus tilanteesta on kuitenkin aikalailla toinen.
Kansanedustajat käyvät salissa puolentunnin aikana ilmoittautumassa täysistuntoon eli ns. nappiapainamassa. Lähes 200 ehkä 100-150 kansanedustajaa siis vähintään käy samassa tilassa. Osa jää tuolla 1/4 kokoonpanolla samaan saliin sitten äänestämään tai kyselytunnille. Näiden jälkeen saliin tulee jälleen lisää väkeä ja muita jotka siis hengittävät samaa salin ilmaa. Verkko siis kasvaa ja lonkerot ulottuvat yhä kauemmaksi. Samat 200 kansanedustajaa jakaantuvat ristiin vielä 17 eri valiokuntaan. Jokaisessa valiokunnassa on 17-25 varsinaista jäsentä ja lisäksi 9-19 varajäsentä. Kokouksissa on siis 20-30 henkeä ja myös paikalle tulevia asiantuntijoita. Itse kuulun valtiovarainvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan. En tiedä montaakaan joilla olisi juuri vain nämä samat kaksi valiokuntaan. Minulla on siis valtiovarainvaliokunta ja puolustusvaliokunta, kollegallani edustajalla A:lla on taasen sitten puolustusvaliokunta ja sivistysvaliokunta, edustajalla B sivistysvaliokunta ja lakivaliokunta, edustajalla C Lakivaliokunta ja Suuri valiokunta ja edustajalla D Suuri valiokunta ja hallintovaliokunta jne. Koukerot menevät siis iloisesti läpi koko eduskunnan. Tapaamme siis toisemme eri valiokunnissa ja menemme toisten kanssa toiseen valiokuntaan. Ketju on valmis ja jos minä esimerkiksi tartunnan saisin niin tuolla ketjulla vähintään puolitaloa tai ehkä koko talo olisi kaksi viikkoa ei omaehtoisessa vaan määrätyssä karenssissa.
Olisiko tämä ketju voitu katkaista? Minusta kyllä.
Miten toimii Puolustusvoimat? Varusmiehet on jaettu kolmeen eri ryhmään A, B ja C. Ryhmä on neljä viikkoa palveluksessa kahdessa eri paikassa (2 viikkoa ja 2 viikkoa) ja tämän jälkeen kaksi viikkoa lomalla. Kolme eri ryhmää ei siis tapaa toisiaan missään vaiheessa palveluksen aikana. Jos ryhmä A:sta joku sairastuu niin ketju on katkaistu ja ryhmät B ja C eivät ainakaan samasta tartunnasta ole sairastuneet. Fiksua. Armeija toimii oikein ja varautuu.
Kysymys kuuluukin, että olisiko eduskunnan myös pitänyt tehdä tosiasiallisesti neljä 50 kansanedustajan ryhmää, jotka eivät tapaisi toisia istunnoissa eivätkä edes valiokunnissa. Kyllä. Tämä olisi täysin mahdollista ja esimerkiksi valiokuntien kokoonpanoja voidaan helposti päätöksenteon varmistamiseksi muuttaa. Ja kun eduskunta tosiasiallisesti keskittyisi vain julkipuhumansa mukaan ainoastaan kriittisiin korona-päätöksien tekemiseen niin ongelmia ei syntyisi.
Neljä 50 kansanedustajan ryhmää ei siis tapaisi toisia vaan yksi vuorotellen hoitaisi viikon jaksoissa täysistunnot ja äänestykset. Muut ryhmät voisivat hoitaa kuitenkin erillään jopa eri rakennuksissa valiokuntien työtä. Ryhmät vain tulisi rakentaa juurikin valiokuntakokoonpanojen ympärille. Onnistuisi hyvin. Olisiko se sitten eduskunnan toimintamalli mallia SA-Int.
Samaan aikaan ihmettelen, että eduskunta ei ole pystynyt ottamaan käyttöön juurikaan etätyön mahdollisuuksia. Eduskunnassa ”valiokunnat voivat kokoontua tarvittaessa epävirallisiin kokouksiin etäyhteyksin kuulemaan asiantuntijoita.” Kyllä, vain epävirallisia kokouksia. EU:ssa on sentään pystytty jopa äänestämään etänä. Miten ei meillä? Tai edes valiokuntien kokouksia? Tietoturvallinen järjestelmä on varmasti löydettävissä.
Valtiosääntöä olisi siis muutettava. Minusta se pitää nyt joka tapauksessa tehdä ja saada eduskunta tässäkin mielessä varautuneeksi pahimpaan.
Nyt vaarana on, että järjestelmä yhdestä tai kahdesta tartunnasta halvaantuu kokonaan. Voisiko niin oikeasti tapahtua? Mitä sitten tehtäisiin?
…
Victory in Europe!
Tänään perjantaina 8.5.2020 tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta siitä, kun toinen maailmansota päättyi Euroopassa. Saksa ilmoitti 8.5.1945 ehdottomasta antautumisestaan ja näin 1.9.1939 Saksan hyökkäyksestä Puolaan alkanut sota päättyi.
Suomessa sota oli loppunut jo hieman aiemmin, kun saksalaisjoukot olivat vetäytyneet Lapista. Meidän oman armeijan sotilaat nostivat siniristilipun Ruotsin, Suomen ja Norjan rajapyykille 27. huhtikuuta 1945 Lapin sodan päättymisen kunniaksi.
75 rauhan vuotta! Se on Euroopalta upea suoritus ja isosti siitä kiittäminen myös rauhaa vaalimaan perustetulle EU:lle. Yhteinen Eurooppa, yhteisiä arvoja ja yhteinen vapaus. Sitä valittakoon tänään ja huomennakin ja pidetään huolta, että vapaus ja rauha aina voittavat.
….
Eduskunnan viikko takana. Valtiovarainvaliokunnassa tänään ennakkokäsittelyssä tämän vuoden kolmas lisätalousarvio. Tässä osana nyt sitten se ravintola- ja kahvila-alan tuki. Hallitus päätyi lopulta vain noin 120 miljoonan euron tukipakettiin, kun tarve MaRa-alalla noin 300 miljoonaa euroa. Kokoomus tuleekin esittämään aiemmin alun tukipaketiksi tarkoitetun 200 miljoonan euron korottamista nyt 300 miljoonaan. Tällä voitaisiin todellisesti pelastaa ravintoloita ja kahviloita yli kahden kuukauden sulun. Tulemme esittämään myös ravintola-alv:n alentamista väliaikaisesti 10 prosenttiin ja myös sitä, että pienemmät kahvilat ja lounasravintolat voisivat avata ovensa jo viimeistään toukokuun puolivälissä. Samaan aikaan myös voisi illallisravintoloita avata rajoittain asiaskasmäärää ja sijoitellen pöytiä väljemmin.
Itse en myöskään ymmärrä tuen laskukaavaan eli tuen laskemista tammi-helmikuun liikevaihdon mukaan. Nämä kuukaudet monille ravintoloille vuoden huonoimpia, kun taasen nyt suljetuksi määrätty toukokuu yksi vuoden parhaita vapuineen ja äitienpäivineen. Minusta laskukaavan siis tulee olla joko puolivuotta ennen koronaan olevan ajan liikevaihto tai sitten viimeisen päättyneen tilikauden liikevaihto tai edellisen vuoden vastaavan ajan eli huhtikuun ja toukokuun liikevaihto. Tämä myös siis muutettava ja isona korjauksena myös se, että tuen pitää olla yleistuki kiinteisiin kuluihin eikä siis sidottu mihinkään henkilöstöön ja korjausta vaatii myös se, että aiemmat mm. Business Finlandin kehittämistuet eivät tietenkään saa olla este tai eivät saa leikata tätä sulkuun tarkoitettua tukea. Korjattavaa siis riittää.
Eli emme tule tuota hallituksen pakettia hyväksymään. Ravintola- ja kahvila-ala on määrätty Marinin hallituksen pakkolailla kiinni ja eduskunta on edellyttänyt kuten myös perustuslakivaliokuntakin menetettyjen tulojen korvaamista. Me pidämme kiinni luvatusta. Tähän palaamme alkuviikosta eduskunnassa. Myös muihin lisätalousarvion asioihin palaan myös alkuviikosta tarkemmin.
Kesäkuun neljäs lisätalousarvio tulee sitten keskittymään toivottavasti jo kuntien taloustilanteeseen ja myös elvytykseen. Esimerkiksi teiden asfaltointeja kannattaisi nyt lisätä, kun öljynhinta on pudonnut ja laskenut näin myös asfaltin hintaa. Nyt voisi olla 1990-luvun laman tapaan järkevää nostaa asfaltointimäärät jälleen yli 6000 km vuositasolla ainakin tänä ja ensi vuonna. Reikäisiä teitä riittää ja tämä esimerkiksi olisi monessa mielessä järkevää elvyttämää työtä.
Mutta nyt taidan mennä saunaan. Kello jo 21.07 ja huomenna vapaapäivä.