”Ruotsi on epäonnistunut niin poliisin toiminnassa, kouluissa kuin kotouttamisessa, sanovat ruotsalaiset asiantuntijat. Heillä on vinkki Suomelle: Ottakaa jengiytymisen varhaiset signaalit vakavasti”
Näin meitä varoiteltiin reilu vuosi sitten marraskuussa. Jo tätä aiemmin syyskuussa 2021 (MTV3 15.9.2021) Helsinki Mission väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka oli todennut, että ”ei me olla enää Ruotsin tiellä, vaan me ollaan jo siellä” ja jatkoi, että ”enää ennaltaehkäisevät toimet eivät toimi siinä suhteessa, nyt tarvitaan muita keinoja”.
Suomen poliisijärjestöjen liiton SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne totesi samaa, että ”järjestäytynyt rikollisuus voi uhata demokratiaa. Silmämme aukesivat Venäjän suhteen hyökkäyssodan alettua, ja myös tässä asiassa pitää Suomessa reagoida”.
Nyt pitää kysyä, että koska silmät aukeavat jengirikollisuuden edessä? Mitä pitää vielä tapahtua ennen kuin asia otetaan vakavasti? Pitääkö poliisiautojen palaa kaduilla? Vai katuammuskeluista tulla arkipäiväisiä, ennen kuin tähän pahenevaan tilanteeseen herätään?
Tilanne ei siis ole uusi ja siihen olisi ollut aikaa myös reagoida ja puuttua. Tuntuu siltä, että nykyinen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on halunnut aihetta vain hyssytellä ja vaimentaa, joka kertaa huolestuneet puheet rasistisina tai vihamielisinä. ”Ei kaikkia maahanmuuttajia saa syyllistää” on kuultu liiankin monta kertaa ja sillä vaimennettu huolestunut keskustelu. Ja tosiasia on kuitenkin ollut se, että ei kukaan ole edes kaikkia maahanmuuttajia syyllistänyt, mutta tosiasia on sekin, että nykyisten katujengiemme noin 200 jäsenestä yli yhdeksän kymmenestä on jo täysi-ikäisiä ja vieläkin useampi (95%) nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Kyllä se ongelman juuret piilevät siis täällä – tai eivät enää edes piile, vaan ovat kaduilla nähtävissä.
Siksi tosiasiat pitäisi nyt rehellisesti tunnustaa. Se on tässäkin kaiken viisauden alku. Ja sen jälkeen on tehtävä kotouttamispolitiikkaan on korjausliike. On rehellisesti tunnustettava ja myönnettävä, että kyllä, katujengi-ilmiö on vahvasti kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuuttopolitiikassamme ja sen osana kotouttamispolitiikassa. Korjausliikkeessä kotouttamispolitiikkamme ohjenuoraksi pitää ottaa ensin suomen kielen oppiminen ja sen jatkoksi koulunkäynti ja jatko- ja ammattiin opiskelu. Ja tämän polun myötä osallisuus yhteiskunnassa ja työnteko. Nämä ovat tärkeimmät avaimet yhteiskuntaamme integroitumiseksi ja jos näistä jatkossakin tingitään on tiemme entistä vaikeampi.
Me olemme kokoomuksesta varoittaneet jengirikollisuudessa jo pitkään. Esitimme esimerkiksi viime helmikuussa oman toimenpideohjelmamme: ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi”. Siinä toimme julki ja käyttöön joukon konkreettisia toimenpiteitä jengirikollisuuden torjumiseksi.
Nostan tämän kokonaisuuden uudelleen keskusteluun, sillä lähes kaikki tämä on edelleen tekemättä. Ja itse olen yhä enemmän huolestunut maamme nuorisorikollisuudesta ja katujengien vahvistumisesta maassamme. On siis löydettävä keinot ehkäistä rikollisuutta ja jengiytymistä. Jengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat tämän kehityksen ennen kuin se pahenee. Yhtä viisasten kiveä asian ratkaisemiseksi ei ole. Kovia ja pehmeitä keinoja on hyödynnettävä määrätietoisesti rinnakkain.
Julkaistu: 11.2.2022
”Kokoomus esittää 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi. Kokoomuksen ajattelussa ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan nyt myös korjaavia toimenpiteitä. Esityksemme perustuu kansanedustaja Kari Tolvasen johtaman työryhmän työhön, jossa on kuultu eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Ehdottamamme keinot ovat vapaasti hallituksen käytettävissä. Painotamme, että tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä heti – aikaa ei ole hukattavaksi.
Suomi on maailman turvallisimpia maita. Kokoomus haluaa, että Suomi pidetään sellaisena myös jatkossa. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän.
Tilannekuva
Samaan aikaan, kun nuorten suuri enemmistö voi hyvin, tekee pieni joukko nuorista yhä enemmän ja osa heistä yhä vakavampia rikoksia. Poliisin mukaan yhä useampi nuori pitää mukanaan teräasetta ja viime vuonna myös ampuma-aseiden kantaminen on Suomessa yleistynyt.
Uutena ilmiönä viimeisen vuoden aikana on Suomessa nostanut päätään katujengirikollisuus. Poliisi on tunnistanut pääkaupunkiseudulla noin 10 rikollisesti aktiivista katujengiä. Jengit koostuvat pääosin nuorista aikuisista ja osassa mukana on myös alaikäisiä. Valtaosa jengien nuorista on ulkomaalaistaustaisia. Katujengeillä on ominaista vahva oma identiteetti, jota osoitetaan jengin nimellä ja erilaisilla tunnuksilla, kuten huivilla tai oman alueen postinumerolla. Rikollinen toiminta on keskeinen osa jengien toimintaa. Osassa jengejä rikoksen tekeminen voi olla jengin jäseneksi pääsemisen ehto. Vastakkainasettelu eri jengien välillä on suurta, eikä jengin kunniaa pelätä varjella väkivallalla.
Katujengit poikkeavat monin tavoin perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymistä, kuten rikollisista moottoripyöräjengeistä. Vaikkakin myös katujengien toiminnalle on ominaista tietynlainen pysyvyys, toiminta ei kuitenkaan ole samalla tavalla organisoitua kuin perinteisissä rikollisjengeissä.
Katujengit erottaa perinteisistä järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä myös jengin sisäisen hierarkian puute. Lisäksi katujengin jäsenyys on perinteisen rikollisryhmän jäsenyyttä epämääräisempi käsite. Katujengien liepeillä pyörii sellaisiakin nuoria, jotka eivät tee lainkaan rikoksia. Toisaalta myöskään raja katujengien ja perinteisten jengien välillä ei aina ole selvä. Samoja henkilöitä voi toimia molemmissa ja katujengistä voidaan iän ja kokemuksen karttuessa edetä järjestäytyneen rikollisuuden piiriin.
Katujengistä voi ajan myötä kehittyä EU-kriteerit täyttävä järjestäytynyt rikollisryhmä, kuten julkisuudessa laajemmin olleen Mantaqa-jengin kohdalla on todennäköisesti tapahtumassa. Yhteistyötä katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien välillä tehdään erityisesti huumekaupassa.
Kesän ja alkusyksyn 2021 aikana katujengien keskinäinen väkivalta Suomessa eskaloitui. Tuolloin käynnissä oli jengien välinen koston kierre, joka on lähtenyt liikkeelle pienestä, mutta ruokkimalla itseään kasvanut suureksi. Tuolloin käyttöön otettiin myös perinteisten teräaseiden rinnalle ampuma-aseet. Poliisin mukaan sekä teräaseiden että ampuma-aseiden käyttökynnys on nuorilla madaltunut. Tiedossa on myös päiväsaikaan yleisillä paikoilla tapahtuneita ammuskeluja, jotka ovat aiheuttaneet vaaran myös sivullisille. Kovilla toimilla, mm. pidätyksillä ja vangitsemisilla koston kierre on syksyn aikana saatu hetkellisesti katkaistua, mutta viranomaiset ovat varautuneet siihen, että tilanne voi jälleen pahentua nopeasti.
Ruotsissa nuorisorikollisuutta ja katujengejä koskeva tilanne on pahentunut viime vuosina nopeasti. Ruotsi on aseväkivaltatilastoissa ohittanut muun muassa Italian ja Itä-Euroopan ja useisiin kaupunkeihin on muodostunut alueita, joissa erilaiset katujengit ja klaanit käyttävät käytännössä merkittävää valtaa. Yhteiskuntien samankaltaisuus huomioiden ei ole mitään syytä ajatella, etteikö Ruotsissa tai jo aikaisemmin Tanskassa nähty kehitys voisi toistua myös Suomessa, mikäli tehokkaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä ajoissa. Kokoomuksen kuulemien asiantuntijoiden viesti on selvä: toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä jo ennen kuin tilanne pahenee ja kun se on vielä mahdollista.
Joidenkin selvitysten mukaan valtaosa jengien jäsenistä kokee jossain vaiheessa halua lopettaa. Siksi meidän viestimme on oltava selvä – on ennaltaehkäistävä jengeihin värväytymistä tarjoamalla nuorille kirkkaat tulevaisuudennäkymät; on purettava itse jengien toimintakyky, jotta niiden vetovoima vähenee; sekä osoitettava lähtöhalukkaille, että elämä voi jatkua jengien ulkopuolella.
Toimenpiteet
Kokoomus esittää seuraavat 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi
1. Nuoria on tuettava nykyistä vaikuttavammin.
-Nuorten ennaltaehkäisevää tukemista on tehostettava osoittamalla rikoksia tekevien nuorten palveluissa kokonaisvastuu huolehtia nuoren tilanteesta ja tämän tarvitsemien palveluiden saamisesta yhdelle henkilölle.
-Kouluissa on panostettava tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen, häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti sen esiintyessä ja jokaiselle nuorelle on varmistettava oikeus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen. Harrastuksia olisi pyrittävä tuomaan koulupäivien yhteyteen, jotta yhä useammalla olisi matala kynnys osallistua harrastustoimintaan.
-Terapiatakuu on toteutettava, jotta jokainen saa laadukkaat mielenterveyspalvelut silloin, kun niitä tarvitsee.
-Syrjäytymistä on ehkäistävä hallinnonalarajat ylittävällä suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä.
-Nuorisopalveluiden kuntarajat ylittävää yhteistyötä on lisättäväTällä hetkellä nuorisopalveluissa ongelmana erityisesti pääkaupunkiseudulla on, että nuorisopalvelut toimivat kukin itsenäisesti omissa kaupungissaan samaan aikaan, kun nuoret liikkuvat kuntarajojen yli.
-Eri kaupunkien nuorisopalveluiden välistä yhteistyötä on kehitettävä ja tietoja vaihdettava nykyistä tehokkaammin kuntarajojen yli.
-Pääkaupunkiseudulle on perustettava monialainen tietoa tehokkaasti keskenään jakava osaava ryhmä, jonka mahdollisuudet toimia eivät katso kunta- tai toimialarajoja.
2. Lastensuojelu on laitettava kuntoon.
-Lastensuojelun viranomaisten toimivaltuudet on päivitettävä siten, että heillä on aidot mahdollisuudet tehdä työtään menestyksekkäästi.
-Lastensuojelun resurssit on turvattava riittävällä sekä pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan mahdollistavalla rahoituksella.
-Vaikeasti oireileville nuorille suunnattujen erityisen huolenpidon yksiköiden määrää on lastensuojelussa lisättävä ja niiden toimivaltuuksia on parannettava.
-Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja tilanteiden hoitamisessa on otettava käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit nk. Etelä-Karjalan mallin mukaisesti.
3. Nykyistä ennaltaehkäisevää ankkuritoimintaa on kehitettävä ja exit-toiminta on laajennettava sen rinnalle koskemaan myös katujengien jäseniä.
-Poliisin, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen moniammatillisten tiimien muodossa tehtävää hyvää, mutta monilla puolilla Suomea liian heikoksi jäävää ankkuritoimintaa on vahvistettava.
-Vuonna 2018 alkanut exit-toiminta on keskusrikospoliisin koordinoimaa toimintaa, jolla mahdollistetaan turvallinen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristäVapaaehtoisia irtautumishalukkaita henkilöitä tuetaan ja autetaan irtautumisprosessissa
-Samalla estetään rikollisuutta ja siitä aiheutuvaa kärsimystä sekä taloudellisia menetyksiä
-Exit-toiminta keskittyy toistaiseksi kahteen osa-alueeseen: järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja väkivaltaiseen ääriajatteluun.
-Toimintaa on resursoitava niin että myös katujengien jäsenillä on pääsy palvelun piiriin.
4. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava.
-Salassapitovelvollisuudet eivät voi olla sellaisia, että ne käytännössä estävät rikosten tai jengirikollisuuden piiriin joutumisen ennaltaehkäisyn.
-Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on kehitettävä esimerkiksi omaksumalla Ruotsin viranomaisyhteistyöryhmien parhaat käytännöt myös Suomessa.
-Yhteistyöllä on kyettävä yhtä aikaa puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi rikolliseen elämäntapaan ja muihin väärinkäytöksiin.
5. Poliisien määrää on lisättävä ja viranomaisten toimivaltuuksia on laajennettava.
-Poliisien määrä on nostettava nykyisestä noin 7400 poliisista yli 8000 poliisiin ja rahoitus turvattava pitkäjänteisesti.
-Samaan aikaan on vastaavasti turvattava myös muiden turvallisuus- ja oikeusviranomaisten resurssit, jotta koko rikosketju toimii moitteettomasti ja nopeasti.
-Suomessa on selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön uusi rikostiedustelulainsäädäntö, joka mahdollistaa nykyistä tehokkaamman katujengien ja järjestäytyneeseen rikollisuuden ryhmien toimintaan puuttumisen.
-Viranomaisille on annettava mahdollisuudet rajatuissa tilanteissa ja oikeuden päätöksellä käyttää salaisia pakkokeinoja rikollisjengissä aktiivisesti toimivan henkilön kohdalla myös tilanteessa, jossa konkreettista rikosepäilyä ei vielä ole.
-Samankaltaiset oikeudet on otettu käyttöön Ranskassa (Encrochat).
6. Rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi.
-Katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia on Suomessa kovennettava esimerkiksi laajentamalla nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koskemaan myös jengien välienselvittelyä.
-Samansuuntaista sääntelyä on otettu käyttöön Tanskassa, jossa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys erimielisyyksiin rikollisjengeissä (Tanskan rikoslain 81 a §).
-Muutos ennaltaehkäisisi jengirikollisuudelle tyypillisen koston kierteen syntyä nostaen rikosten tekemisen kynnystä esimerkiksi viime aikoina yleistyneissä teräasein tehtävissä rikoksissa.
7. Ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava.
-Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nostettava nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus.
-Lisäksi törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä on muutettava siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena.
-Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on nähty, että kun rangaistukset ampuma-aserikoksista ovat riittävän ankaria, on tällä selkeä rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus.
8. Rikoshyödyn poisottamista on helpotettava.
-Jengirikollisten saamaan rikoshyötyyn on puututtava nykyistä tehokkaammin, sillä esimerkiksi huumekaupasta saadulla rikoshyödyllä hankituilla hyödykkeillä, kuten hienoilla autoilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana nuoret näkevät mahdollisuuden liittyä katujengeihin.
-Rikoshyödyn pois ottamista on helpotettava esimerkiksi alentamalla vaadittavaa todistelun kynnystä.
-Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön rikoshyödyn menettämistä koskeva tuomitseminen rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella.
9. Turvallisuuden edistäminen ja rikollisuuden ennalta-ehkäiseminen säädettävä myös kuntien tehtäväksi.
-Rikollisuuteen voidaan vaikuttaa myös rakennetun ympäristön, järjestyksenvalvonnan, valaistuksen ja kriittisten alueiden kameravalvonnan avullaCPTED-lähestymistapa (Crime Prevention Through Environmental Design)
-Kunnat haluavat tehdä osansa turvallisuuden edistämiseksi!Tulisi selvittää pitäisikö kunnille säätää velvollisuus/uusia toimivaltuuksia rikollisuuden ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi
-Pienet ja suuremmat järjestyshäiriöt johtavat rauhattomuuteen ja lietsovat ilmapiiriä, jossa rikollisuus tai muiden epäkunnioittaminen vaikuttaa hyväksyttävämmältä
-Järjestyssäännöillä ja -valvonnalla voidaan ehkäistä kielteisen kierteen syntymistäSelvitettävä kunnallisten järjestyssääntöjen palauttamista, jotta ns. luvattomaan oleskeluun voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin
-Kunnallisella järjestyksenvalvonnalla voidaan helpottaa poliisin työtä
-Keskeisten alueiden videovalvontaa parantamalla voidaan helpottaa rikosten selvittämistä ja todistelua oikeudenkäynneissä
10. Kotouttamispolitiikkaan on tehtävä korjausliike.
-On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa.
-Suomen kotouttamispolitiikan punaiseksi langaksi otetaan kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.
-Maahanmuuttajayhteisöissä vaikuttavia avainhenkilöitä on saatava yhä aktiivisemmin mukaan työhön, jossa nuorille luodaan tulevaisuudennäkymiä ja ennaltaehkäistään rikollisen elämäntavan piiriin ajautumista.
Ruotsin tie ei ole meidän – kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi -raportin on laatinut kansanedustaja Kari Tolvasen puheenjohtama, syksystä 2021 talveen 2022 toiminut työryhmä. Työssään työryhmä on kuullut eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Työryhmän ehdotukset perustuvat kuultujen asiantuntijoiden näkemyksiin.”
….
Toivon, että tämän jälkeen ei tarvitse todeta, että tästähän minä varoitin jälleen 30.12.2022. Toivon todella, että maamme hallitus nyt avaa silmänsä, poistaa sinisilmäisyytensä ja ryhtyy toimiin. Arjen turvallisuus pitää taata jokaiselle.