”Olo on hieman samanalainen kuin olisin käynyt luottokortilla ostoksilla. Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä.”

Blogi, perjantaina 26.06.2020

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi kuvasi Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen toimintaa hyvin:

”Olo on hieman samanalainen kuin olisin käynyt luottokortilla ostoksilla. Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä.”

Marinin hallitus nimittäin julkaisi juhannuksen alla historiallisen suuren 5,5 miljardin euron lisätalousarvion. Velkaa otetaan tänä vuonna nyt jo tehdyillä päätöksillä lähes 20 miljardia euro eli 20 000 miljoonaa ja vuosi on vasta puolivälissä. Koko vuoden menoista jo lähes kolmasosa rahoitetaan velalla.

Marinin hallituksen toimet merkitsevätkin ennätysnopeaa velkaantumista. Koronakriisin oloissa velkaantuminen on kuitenkin väistämätöntä työpaikkojen, yritysten ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös menokohteet ovat valtaosin perusteltuja, kuten aina. Miksi eivät olisi. Tämä hallitus kuten sen edeltäjät ja seuraajatkin pystyvät ilman budjettirajoitetta helposti osoittamaan, vaikka tuplasti tai triplasti perusteltuja menokohteita esim. koulutuksen, tutkimuksen, sosiaaliturvan, terveyspalvelujen tai infran parista.

On tärkeää, että valtiovarainministeriksi noussut Matti Vanhanen ryhtyisi olemaan valtiovarainministeri ja pitämään huolta veronmaksajien rahoista. Kuva: Suomen Eduskunta

Rahan jakaminen eri kohteisiin ei nimittäin ole vaikeaa.

Rahan jakaminen onkin valtaosan poliitikoista ydinosaamista.

Kun puhe taasen käännetään tuloihin ja vieläpä tulojen lisäämiseen niin tekijöiden joukko harvenee.

Tähän ennätysmäiseen velkalisäbudjettiin Kokoomuksen kohdistaman kritiikin ydin onkin pääosin muualla. Hallitus ei nimittäin samalla pystynyt päättämään ensimmäisestäkään konkreettisesta toimesta, joilla työllisyysastetta nostettaisiin, kestävää kasvua vahvistettaisiin, kestävyysvajetta kurottaisiin umpeen ja lisävelkaantuminen saataisiin vakautettua edes 2030-luvulla. Tulevat vuodetkin Marinin hallitus tulee tätä menoa etenemään lastemme luottokorttia heiluttaen.

Nyt jo eronnut valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) on todennut monet kerrat, että hallituksen pitää päättää myös työllisyystoimista. Tässä Kulmuni oli oikeassa. Ongelma Kulmunon puheissa oli vain se, että Kulmuni totesi näin jo viime kesänä, sitten elokuussa, sitten talvella ja nyt jälleen keväällä. Ja taas kerran hallitus ilmoitti päättävänsä näistä joskus myöhemmin.

Keskusta, vasemmistohallituksen tukipuolueeksi lähdettyään, on toistellut matkan varrella monet kerrat myös sitä, että ”ei pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja2. Mutta yhteenkään hallitusohjelman menolisäykseen ei hallitus puuttunut, vaikka tulot ovat romahtaneet ja maa velkaantuu ennätysvauhtia. Nyt maamme toivo nojaakin ministeriksi palanneeseen entiseen eduskunnan puhemies Matti Vanhaseen. Toivoa sopii, että uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen ryhtyy olemaan sanan varsinaisessa merkityksessä valtiovarainministeri ja pitämään huolta veronmaksajien rahoista.

Tuntuu, että Korona-kriisiä onkin käytetty häikäilemättömästi jopa omien poliittisten tavoitteiden ja vaalilupausten lunasteluun. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on puuttunut Marinin hallituksen toimintaan. Oikeuskansleri on vaatinut pääministeri Marinia palaamaan asioiden normaaliin valmisteluun, josta on siis säädetty perustuslaissa.

Nämä nyt otetut lähes 20 miljardia lisävelkaa on siis Marinin hallitus ottanut nimenomaan lastemme ja lastenlastemme piikkiin. He tästä velkataakasta lopulta vastuun joutuvat kantamaan.

Hallituksen suurin virhe onkin tämä: Julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta on luovuttu. Näin hallitus hyväksyy ajelehtimisen kohti miljarditason menoleikkauksia ja hyvinvointiyhteiskunnan pysyvää supistamista. Vain tasapainoinen ja vahva julkinen talous pelastaa päivähoidon, peruskoulun, vanhustenhoidon ja terveydenhoidon. Terve julkinentalous on parempien peruspalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan nurkkapultti ja Kokoomus ei salli sen auki veivaamista. Velkarahalla rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei kestä kuin hetken.

Marinin hallitus sai aiemmilta hallituksilta varsin hyvän perinnön ja se on mahdollistanut elvyttämisen korona-kriisissä. Perintöä ei saa kuitenkaan tuhota. Nyt otettavat velat erääntyvät vielä maksettavaksi, ja silloin on oltava maksukykyä. Vaikeina aikoina nimittäin nähdään ja ymmärretään hyvän taloudenpidon merkitys.

Näin ei Etelä-Euroopan maat ole toimineet ja siksi Sanna Marinin hallitus onkin tukemassa EU:n jättimäistä 750 mrd elpymisrahastoa. Sitä tarvitaan nimenomaan Italian, Ranskan ja Espanjan vastuuttoman taloudenpidon pelastamiseksi. Kokoomus onkin kannustanut Suomea pysymään erityisesti talouskysymyksissä ns. Hansa-ryhmän perusajattelussa. Viime kaudella valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla Suomi ja seitsemän muuta pienempää EU-maata liittoutuivat ajamaan pohjoisia etuja ja arvoja. Kokoomus ei hyväksy Suomen siirtymistä hyvän taloudenpidon maiden ryhmästä kohti Etelä-Euroopan maita.

Va­sem­mis­to­liit­to­laisen Ou­ti Oja­lan viisaus:

”Vah­va val­ti­on­ta­lous on köy­hän pa­ras ys­tä­vä” pitäisi nyt pitää kaikkien mielessä.

….

Kello 18.36 ja…

Kravatti pois kaulasta ja sandaalit jalassa…

Näin se kesäloma toimii. Eduskunta siis tänään kesätauolle pitkän, erilaisen ja varsin raskaan kevään jälkeen. Koronakriisin hoidossa vasemmistohallitus on onnistunut varsin hyvin, mutta taloudenpidossa ja työllisyyden hoidossa epäonnistunut. Siksi eilen jouduinkin esittämään kokoomuksen nimissä hallitukselle epäluottamusta ja tänään siitä äänestimme. Hallitus ei siihen kaatunut, mutta huomasi, että yhä useammalle keskustalaiselle oli vaikeaa äänestää luottamusta hyvällä omatunnolla tällaiselle hallitukselle ja varsinkin sen holtittomalle talouspolitiikalle. Meidän isoin kritiikki siis kohdistui nimenomaan siihen, että jakaessaan nyt jo lähes 20 000 miljoonaa euroa velkarahaa mitä erilaisempiin sinänsä ihan tärkeisiin kohteisiin ei hallitus ole pystynyt tekemään yhtään päätöstä työllisyysreformeista, jotka nostaisivat maamme työllisyyttä pysyvämminkin kuin vuoden tai kahden liikennehankkeet tekevät. Velkarahalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei nimittäin tule kauaa kestämään.

Äänestimme tänään myös lisätalousarviosta ja siihen tekemistämme vastalauseista. Yhtään muutosesitystä ei Marinin vasemmistohallitus esitykseensä hyväksynyt ei edes sitä millä oltaisiin yhdessä päätetty teiden asfaltointien määrän nostamisesta vähintään 6000km vuositasolla. Tämänkin keskusta nyt esti eli emme vanhojen teiden kunnostamisessakaan pääse sille tasolle mihin 1990-luvun lamassa elvyttävänä toimena teiden asfaltointimäärät nostettiin.

Eduskunta äänesti myös PS:n kansaedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkamisesta. Perussuomalaisten ryhmä esti perustuslakivaliokunnan esittämän syytesuojan purkamisen. No näin muuten teki aikanaan myös SDP:n eduskuntaryhmä, kun perustuslakivaliokunta esitti heidän kansanedustajan kohdalla syytesuojan purkamista. Silloinkin enemmistö, kuten tänäänkin, eli yli 100 kansanedustajaa äänesti perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti, mutta isona ryhmän silloin demarit ja nyt PS pystyivät estämään syytesuojan purkamisen. Eli ei perussuomalaisia sen enempää omansa suojelemisesta kannata syytellä kuin demareitakaan.

Itse ajattelen niin, että eduskunnassa pitää olla kansanedustajilla poikkeuksellisen vahva ja korostettu sananvapaus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sananvapauden kautta olisi oikeus syyllistyä rikoksiin. Ja nyt perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että oikeuden olisi pitänyt saada mahdollisuus arvioida sitä, että syyllistyiko Mäenpää puheissaan rikokseen. Tätä ei nyt tehdä, sillä eduskunta esti asian etenemisen kuten kolme eli joka kerta aiemminkin yli 100 vuoden aikana.

 

 

Kommentit