Nyt puhutaan roskaa 🙂
Lopella pohditaan eroa alueellisesta jätelautakunnasta.
Eilen Lopen kunnanvaltuustossa Jarmo Laukkasen (kok) johdolla jätettiin valtuustoaloite, jossa noin 30 valtuutettua 35:stä vaatii kuntaa selvittämään eroamisen jätelautakunta Kolmenkierrosta ja Lopen kunnan jätepalveluiden uudelleen järjestämisen.
”Lopen kunta on kuulunut jätelain uudistamisen jälkeen 12 kunnan yhteiseen Jätelautakunta Kolmenkiertoon. Jätelautakunta on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Jätelautakunta on nyt kuitenkin toiminut vastoin osan jäsenkuntien mielipidettä ja sivuuttanut samalla myös täydellisesti kuntalaistenkin mielipiteen. Jätelautakunta Kolmenkierto ei siis ole ajanut jäsenkuntiensa eikä kuntalaisten etua vaan toimintaa on ohjannut muut asiat. Näin ollen ei ole Lopen kunnan eikä loppilaisten eikä kesäloppilaistenkaan etu kuulua jätelautakunta Kolmenkiertoon.”
Aloitteessa esitetään, että ”Lopen kunta valmistelee Jätelautakunta Kolmenkierrosta eroamisen niin että se voidaan toteuttaa esimerkiksi 1.1.2015 alkaen.
Jätelautakunnasta kunta voi eroa mutta se vaatii eroa myös Kiertokapula Oy:sta. Uudessa jätelaissa on nimittäin kuntien jäteyhtiöiden vaatimuksesta kirjattuna periaate, jossa kunta on pakotettu olemaan yhteisen jätelautakunnan jäsen, jos se on mukana omistajana kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä.
Kunnan ei kuitenkaan tarvitse olla yhteisen jätehuoltoyhtiönkään jäsen jos sen jäsenyys Lopen tapaan aiheuttaa kunnalle ja kuntalaisille etuja suurempia haittoja. Lopen kunta voi yhtä hyvin tehdä erillisen vapaaehtoisen sopimuksen jätehuoltoyhteistyöstä esimerkiksi jonkin kunnan tai jäteyhtiön kanssa. Tämän jälkeen kunta voi päättää jätteenkuljetuksesta itsenäisesti.
Kiertokapulan Oy:n osassopimuksessa on lauseke siitä, kuinka yhtiöstä erotaan. Lopen kunta voi siis erota Kiertokapula Oy:sta ja järjestää jätehuoltonsa itsenäisesti, tekemällä tarpeelliset sopimukset esimerkiksi yksityisten toimijoiden kanssa. Jokaisen kunnan onkin järkevää itse neuvotella sekajätteen poltosta eri polttolaitosten kanssa, koska jäte on rahan arvoista materiaalia. Hyötyjätepisteen voi Lopen kunta kilpailuttaa samalla tavalla kuin kunnan kiinteistöjen jätehuollon. Ongelmajätekeräyksen voi hoitaa esimerkiksi Ekokemin tai L & T:n kautta niin lainopilliset vaatimukset täyttyvät.
Lopen kunta tekee jätehuollostaan samalla perusselvityksen, jossa olisi ainakin eriteltynä Kiertokapulan tarjoamat palvelut Lopen kunnalle, Lopen kunnan vastuulla olevat jätemäärät, myös ongelmajätteet, Kiertokapulalle maksetut käsittelymaksut ja muut maksut, Lopen kunnan sitoumukset Kiertokapulalle.
Tämän jälkeen Lopen kunta valmistelee eron Jätelautakunta Kolmenkierrosta ja lain vaatimuksesta myös Kiertokapula Oy:stä. Sekä valmistelee jätehuoltonsa itse kuntalaisten mielipiteitä kuunnellen. Lopen kokoisen kunnan jätehuollon uudelleen järjestäminen ei ole vaikea asia.”
Lainaukset siis Jarmo Laukkasen valtuustoaloitteesta. Itsekin aloitteen allerkirjoitin sillä koen juuri niin kuin aloitteessa todetaan. Lopen ja Lopen kuntalaisten mielipide on Kolmenkierrosta sivuutettu täysin ja lautakunta on romuttamassa erinomaisesti toimivan monen eri yrityksen ja toimijan varaan rakentuvan jätehuoltojärjestelmän. Itseasiassa Lopella kokeiltiin joskus jo jätteiden sosialisointia, mutta yhteisvastuullinen Molok-järjestelmä nosti jätteenmäärän tavaisiin ja teki jättiroskasäiliöistä kaiken jätteen keräyspisteitä. Kierrätys siis laski ja Molokeissa oli milloin akkuja ja milloin hetekoita ja televisioita ja oli siellä kuulemma joskus hirven raatokin. Ja tämä tarkoitti sitä, että kaikki tavallinen kotitalousjätekin joutuin ongelmajätekäsittelyyn ja laskun maksoi kaikki vastuullisestikin jätteensä keränneet.
No me luovuimme jätteiden yhteisvastuullisuudesta ja siirryimme kiinteistökohtaiseen jätehuoltoon. Hinnat laskivat jopa puolella ja jätteenmäärä merkittävästi. Komposteja tuli lisää. Jätteitä ryhdyttiin lajittelemaan jne. Nyt meillä toimii Lopella puolenkymmentä jätealan yrittäjää ja homma toimii hyvin ja laadukkaasti. Ja myös erikoispalveluita on tarjolla siirtolavoista ja siirrettäviin tapahtuma-wc-kontteihin asti. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Ja jokainen siis maksaa itse aiheuttamansa jätteen käsittelyn. Ja näin kannustavuus toimii oikein. Mitä vähemmän jätettä tuotat ja aiheutat sitä vähemmän maksat.
Nyt Lopella siis selvitetään malli jolla voisimme turvata tämän jätelain perusperiaatettakin erinomaisesti tukevan mallin. Pelkona on, että Kolmenkierto Jätelautakunta kunnallistaa (on jo päättänyt) jätehuollon ja nyt seuraavana kunnallistaminen on tapahtumassa myös lokakaivojen ns. sakokaivojätteelle.
Katsotaan mitä saamme aikaan. Ainakin Lopella vahva tahtotila asiassa yli puoluerajojen ja homma etenee aloitteen voimalla nyt ripeästi. Hieno juttu ja isoin kiitos homman puuhamiehelle Jarmo Laukkaselle. Tekijämies, vaikka nyt roskaa puhuukin 🙂
…
Uusi liikuntapaikkoja ympäri Suomen.
Tänään Valtion liikuntaneuvostossa (VLN:ssä) kävimme läpi tämän vuoden valtion tukemat liikuntapaikkahankkeet. Valtakunnallisesti merkittäviä, eli ns. suuria, liikuntapaikkahankkeiden avustushakemuksia tuli kolme ja avustusten yhteen laskettu summa on 8 miljoonaa. Alunperin oli tarkoitus, että olisimme jo tälle vuodelle saaneet tästä potista käyttöön ensimmäisen 1,5 miljoonaa Iitin Kymiring Moottoriratahankkeelle. Edellinen urheiluministeri kuitenkin laittoi hankkeelle kiviä rattaisiin ja vaikka nyt ministeri vaihtuikin niin enää tälle suvelle ei tuki ehtinyt. Hankkeen materiaaleissa sen verran puutteita, että valtion tuen osalta asiaan palataan syksyllä. Isoista hankkeista nyt listalle saimme Lahden Salppurin kisamontun ja siellä näillä rahoilla nyt tähdätään yhdessä Lahden kaupungin kanssa vuoden 2017 MM-kisoihin. Samalla siis kehitämme Lahtea maamme talviurheilun ykköskohteena.
Muiden eli pienempien liikuntapaikkahankkeiden avustushakemuksia tuli tänä vuonna kaikkiaan 46 kappaletta. Se on viisitoista hakemusta vähemmän kuin viime vuonna. Eli kuntien tiukka taloustilanne näkyy tässäkin ja itseasiassa useampikin sellainen hanke jota vielä valmistelimme viime vuoden lopulla tälle vuodelle tuettavaksi ei lopulta edes hakenutkaan valtion tukea. No paljon on tuo 46:kin ja näiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 220 miljoonaa euroa ja haettujen avustusten määrä tästä on 38 miljoonaa euroa. Eli avustustenkin jälkeen leijonan osan kaikissa hankkeissa harteillaan kantaa kunnat ja kuntien yhtiöt.
Uudisrakennushankkeita koskevia hakemuksia näistä oli 28 kappaletta ja peruskorjauskohteita 18. Uudessa Suunta-asiakirjassa tulemme muuten puuttumaan merkittävällä tavalla peruskorjattaviin liikuntapaikkoihin. Tulemme vaatimaan jatkossa kaikilta kohteilta käytönaikaisen ja paikan koko elinkaaren kattavan huolto- ja ylläpitokirjan ja näin peruskorjaustukien ehdoksi tulee asianmukainen ylläpitovaade. No palaan siihen myöhemmin kun asiakirjamme valmis.
Jos nyt lyhyesti nostan tähän oman Hämeen aluemme tuettavaksi nousevat hankkeet. Tänä vuonna VLN esittää valtiontukea Kärkölässä Järvelän uimahallin peruskorjaukseen sekä Hattulan kunnan monitoimihallille Parolassa. Tällä kertaa meiltä hieman vähemmän hankkeita listalla, mutta toki nyt paraikaa työnalla on Hämeenlinnan uusi palloiluhalli ja myös Riihimäen uusi jäähallikin. Eli aivan tässä viime vuosina on tänne hankkeita kivasti saatu. Ja myös Päijät-Hämeeseenkin nyt tulevan Lahden kisamontun lisäksikin.
Kerron mielelläni lisää.
…
Nyt täysistuntoon.
…
Kello 21.47 ja kohti huomista. Tänään istunnossa iso määrä hallituksen esityksiä ja näin lisää työtä valiokuntiin. Huomenna sitten aamusta jatketaan ja ensimmäisenä minulle vieraita Janakkalan Vähikkälän koulusta. Se oli ensimmäinen kouluvierailuni tammikuussa ja silloin sovimme, että he tulevat luokkaretkelle sitten vastavierailulle eduskuntaan. Huomenna on jätskiä luvassa 🙂
Tänään vierainana kävivät Riihimäen Karan Koulun ysiluokkalaisia. Mukava porukka ja paljon kiperiä kysymyksiäkin. Nämä vaan aina antavat niin paljon itsellekin. Mutta huomenna jatkamme.