SDP:n Jutta Urpilainen puolusti tänään valtiovarainministerinä VM:n johdolla tehtyä talouden tasapainottamista eduskunnassa. Urpilainen totesi, että ”paketin kaikkia päätöksiä ei tarvitse rakastaa.” ”Tärkeintä on kokonaisuus. Kokonaisuus, joka turvaa hyvinvointivaltion jatkumisen.” Tästä on helppo olla yhtä mieltä Urpilaisen kanssa. Kokonaisuus on suuri ja merkittävä ja vaikuttavakin. Sen myötä maamme velkaantuminen taittuu ja talous tasapainottuu.
Itse en innostunut lapsilisien leikkauksesta. Mutta ymmärrän sen, että tässä tilanteessa toimenpiteitä tuli ihan jokaiseen ja jokaisen kohdalle. Urpilainen puolusti lapsilisäleikkausta ja istunnossa kerrottiin, että lapsilisiä leikataan niin, että ensimmäisestä lapsesta maksettava tuki pienenee kahdeksan euroa ja sitten seuraavista lapsista maksettava lapsilisä pienenee muutaman euron enemmän. Säästö on 110 miljoonaa euroa.
Itse olisin tämän kuitannut mieluummin luopumalla oppivelvollisuusiän kategorisesta nostamisesta. Itseasiassa olen lähes varma, että SDP:n ajama pakkomalli ei tule edes toteutumaan. Se veisi satoja miljoonia euroja jos pakolliseksi muutettu lukion tai amiston ensimmäinen vuosi tulisi pakon kautta myös maksuttomaksi. Sinänsä hieno tavoite, mutta tässä taloustilanteessa mahdoton. Itse panostaisin niihin noin 5000 nuoreen ikäryhmistä jotka ovat aidosti syrjäytymisvaaran alla. Siellä se raha vaikuttaisi enemmän ja rahaa jäisi näin esimerkiksi lapsilisiin enemmän.
Urpilainen perusteli lapsilisäleikkausta myös sillä, että haluttiin turvata lisäsäästöiltä päiväkodit, sairaalat ja koulut. Hyvä näin. Ja arvovalinta sekin, että leikkauksia ei tehty kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarvitsemaan toimeentulotukeen.
Meidän ryhmäpuheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että ”säästöt ja veronkorotukset koskevat kaikkia, mutta keneltäkään ei leikata kohtuuttomasti”. Näin se juuri on, mutta fakta on sekin, että pienissä lapsiperheiden tuloissa leikkaukset ja veronkorotukset tuntuvat kyllä arjessa heti todella kovaa. Tilannetta on siis syytä seurata.
Tänään salissa keskustan Juha Sipilän tilanne paljastui karusti. Sipilä jäi konkreetiakeskustelussa täysin Kataisen ja Urpilaisen jalkoihin. Keksustelu osaltaan paljasti sitä miltä keskustan konkarit ovat jo pitkään yrittäneet suojata Sipilää. Tänään saliin oli pakko astua ja muutamia keskustalaisia kun seurasin niin huoli oli omasta puheenjohtajasta suuri. Valtion omaisuutta oltiin myymässä jälleen kerran ties monennen kerran ja ties monennen ongelman korjaamiseen. Ja Sipilä oli valmis luopumaan itseasiassa keskustelun edetessä kaikesta valtion yritysomistuksesta. Katainen totesikin osuvasti Sipilälle, että ”Väistelettekö te aidosti vaikeita asioita. Te ette uskalla kertoa budjettuisopeutuksesta, ette uskalla kohdistaa omaa mielenkiintoanne niihin kaikkein vaikeimpiin kysymyksiin, jotka on joka tapauksessa vastuullisen päättäjän tehtävä ennen kuin meillä on ne 200 000 uutta työpaikkaa.” Sipilä ei vastannut.
Itse olen ison paketin valmis hyväksymään. Mutta vain siksi, että se pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteenkin. Kehyspaketti on rakas ja kipeäkin monilta osin, mutta se on niin suuri kokonaisuus, että se riittää ratkaisemaan lopultakin maamme talouden ongelmat.
Me sitouduimme 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimittäin maamme velkaantumisen taittamiseen. Tiesimme, että tämä vaatii kipeitä päätöksiä, mutta on rehellistä myötään, että päätöksiä on tarvittu paljon ajateltua enemmän. Taloustilanne ei parantunut Euroopassa ja maali siis mennyt kauemmaksi. Mutta vielä huonompi olisi vaihtoehto, jossa päätökset olisi jätetty tekemättä.
Nyt kehysriihessä jouduimme itseasiassa jo neljännen kerran tekemään lisäsopeutusta. Hallitusohjelmassa sovimme alunperin 2,5 miljardin euron sopeutuksesta. Mutta se ei siis riittänyt. Uutta sopeutusta on jouduttu tekemään keväällä 2012, sitten jälleen keväällä 2013 ja nyt viime viikolla – keväällä 2014.
Nyt päätimme päätti noin 2,3 miljardin euron lisäsopeutuksesta ja näin koko vaalikauden aikana päätetty nettosopeutus nousee 6,8 miljardiin euroon vuoden 2018 tasolla. Lisäksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen arvioidaan tuovan noin 130 miljoonan euron ja rakenteellisen työttömyyden alentamisen noin 230 miljoonan euron lisäsäästöt vuoden 2017 tasolla.
Nämä edellä mainitut rakennepaketin toimet huomioiden hallitus on vaalikauden aikana tehnyt päätökset noin 7,2 miljardin euron sopeutuksesta. Kun rakennepaketin toimet lasketaan mukaan, niin hallituksen kehysriihessä päättämä lisäsopeutus on noin 2,7 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Ja nämä nyt päätetyt sopeutustoimet riittävät VM:n arvion mukaan siihen, että valtion velan suhde kokonaistuotantoon kääntyy laskuun vuonna 2016. VM:n arvion mukaan valtion alijäämä painuu yhteen prosenttiin kokonaistuotannosta, noin kahteen miljardiin euroon, vuonna 2018.
Merkittävää on muuten sekin, että Kataisen johdolla maamme hallitus on taittanut valtion menojen kasvun. Itseasiassa vuodesta 2004 vuoteen 2014 – kymmenen vuotta – valtion talousarvioesitysten loppusumma on kasvanut n. 46 prosentilla eli n. 17 miljardilla eurolla. Nyt tämän vuoden 2014 talousarvioesityksen loppusumma oli pienempi kuin edeltävän vuoden talousarvioesityksen loppusumma. Edellisen kerran näin kävi 12 vuotta sitten. Se on kova juttu. Ja tulevalla kehyskaudella hallinnonalojen menot alenevat reaalisesti keskimäärin reilulla 1 prosentilla vuosittain. Kun huomioon otetaan kaikki menot (ml. velan korkomenot), niin menotaso alenee reaalisesti keskimäärin ½ prosentilla vuosittain.
Tässä joitain faktoja taas teillekin blogini lukijat. Nyt kello 22.39 ja takana jo illan kunnanvaltuustokin Lopella.
…
Lopen Launosten koulun saneeraus ja laajennus käynnistyy.
Tänään illalla Lopen kunnanvaltuusto päätti aloittaa Launosten koulun saneerauksen ja laajennuksen. Koulun vanha asuntosiipi purettaneen tämän lukukauden jälkeen ja syksyllä uuden talon rakentaminen saadaan käyntiin. Koululle rakennetaan lisää luokkatilaa, koko vanha koulu saneerataan ja lisäksi tontille rakennetaan tilat Launosten eskarille. Kokonaisuutena hanke on useamman miljoonan satsaus lapsiin ja nuoriin. Ja samaan aikaan jo suunnitellaan kutakuinkin samalaista rakentamishanketta toiseen taajamaamme Läyliäisiin. Ehkä Läykässä selviämme miljoonan pienemmälle. Tuosta Läykästä teemme ratkaisun toukokuun valtuustossa ja nyt selvitetään voisimme ns. rakennuttajapalvelulla saada Läyliäisten hankkeen liikkeelle suunnitellussa alkuperäisessä aikataulussa. Tämä suunnittelu- ja selvitystyö tehdään nyt toukokuulle mennessä ja sitten voimme valtuustossa tehdä lopullisen ratkaisun.
Valtuustossa Kokoomuksen valtuutettu ja Lopen Yrittäjienkin puheenjohtaja Jarmo Laukkanen jätti valtuustoaloitteen jossa esitetään, että Loppi eroaisi yhteisestä Kolmenkierto jätelautakunnasta. Aloitteen taakse Jarmo sai 35 valtuutetusta lähes jokaisen – jotain kolmisenkymmentä ja asia velvoitetaan aloitteessa selvittämään niin, että ero voidaan toteuttaa 1.1.2015. Itsekin Jarmon aloitteen allekirjoitin kuten myös koko kokoomuksen valtuustoryhmä. Yhteinen jätelautakunta ei nyt ole toiminut kuntien ja kuntalaisten edunmukaisesti eikä ole kuunnellut kuntien mielipiteitä ja silloin järjestelmä on tullut tiensä päähän. Aloitteessa Jarmo kertoo tarkasti kuinka ero voidaan tehdä ja kuinka Loppi jatkossa voi lainmukaisesti itse hoitaa jäteasiansa ja jopa myydä energiakäyttöön kelpaavan jätteen itse. Voisin tuo aloitteen laittaa vaikka huomenna tänne vielä kokonaisuudessa.
…
Nyt pitkä päivä päätökseen. Aamulla siis ylös Tuusulassa ja sieltä Helsinkiin ja eduskunnassa pari valiokuntaa ja täysistunto ja illalla vielä näitä kotikunnan asioita. Ja huomenna heti aamusta jatkamme. Silloin pöydällä tämän vuoden urheilu- ja liikuntapaikkojen valtiontuet. Palaan niihinkin huomenissa.