Verotuksen kiristämisen aika on vaihteeksi Suomessa takanapäin, kun hallituksen budjettiesityksen myötä ensi vuonna kokonaisveroaste kevenee. Tämä on tervetullut muutos, koska se antaa yksityiselle sektorille hieman lisää tilaa hengittää. Syntyy liikkumavaraa, joka voi kanavoitua kulutukseen tai investointeihin. Molemmista on huutava tarve.
Vasemmisto-oppositio on budjettikeskustelussa ylläpitänyt kummallista kuvitelmaa, että talousvaikeuksissa juuri verotuksen kiristäminen olisi erityisen hyvä keino verrattuna vaikkapa menosäästöihin. Vastakkaisen suosituksen on antanut esimerkiksi IMF, joka viime vuonna suositteli sopeutuksen tekemistä nimenomaan menosäästöillä niissä maissa, joissa on jo valmiiksi korkea kokonaisveroaste. Suomi on ollut yksi Euroopan kovimmin verottavia maita.
Erityisen raskaasti on verotettu työtä, ja raskas progressio on tehokkaasti leikannut kannusteita siirtyä vaativampiin tehtäviin ja kohentaa elintasoaan ahkeruudella ja itsensä kehittämisellä. Progressio alkaa purra jo keskituloisilla. Tavallista suomalaista palkansaajaa itkettäisi, jos hän vertaisi tilannettaan vastaavan tulotason työntekijään vaikkapa Ruotsissa. Siellä 41 800 euron tuloilla veroprosentti on 6,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa. Ruotsi ei ole mikään villin lännen heitteillejättöyhteiskunta eikä banaanitasavalta, vaan se tunnetaan pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
Suomessa työn verotuksen keventäminen on poliittisesti lähes mahdotonta ilman, että progressio kiristyy. Näin on tälläkin kertaa. Viime vuonna päätetty tuloveronkevennys meni pieni- ja keskituloisille, kun työtulovähennystä laajennettiin. Tänä vuonna Kiky-sopimus aiheutti sen, että suurituloisten ansiotuloverotus kevenee. Hallitus lisäsi oman kevennyksensä pieni- ja keskituloisille. Vastaavan kevennyksen saavat myös eläkeläiset. Valtava huuto saatiin aikaiseksi siitä, että verotus kevenee kerrankin myös niillä, jotka maksavat kaikkein eniten veroja.
Vasemmisto-oppositio ylläpitää myös myyttiä siitä, että veronkevennyksillä olisi aiheutettu valtion velkaantuminen. Valtion verotulot ovat vuoden 2009 pudotuksen jälkeen kasvaneet tasaisesti, ja vuoden 2008 euromääräinen taso saavutettiin uudelleen jo vuonna 2012. Ne jatkavat kasvuaan ensi vuonnakin. Vastaavasti valtion menot ovat kasvaneet trendinomaisesti muutamaa pientä 1-2 vuoden tasannetta lukuunottamatta. Ongelma ei ole verotulojen vähentyminen, eikä voi ollakaan, koska verotulot eivät ole vähentyneet vaan kasvaneet. Ongelma on siinä, että nyt kahdeksatta vuotta menot ovat useita miljardeja suuremmat kuin tulot. Alijäämä kutistuu hallituksen toimien myötä tulevina vuosina, vaikkakin hitaasti.
Suurimpana erikoisuutena budjettikeskustelussa putkahti kritiikki yhteisöveron alennusta kohtaan. Tuo päätös tehtiin SDP:n ollessa valtiovarainministeripuolue viime kaudella, ja hyvä, että tehtiin. Ratkaisu oli yksi viisaimpia talouspoliittisia päätöksiä viime vaalikaudella. Sen seurauksena yhteisöverokanta tuotiin kerralla kilpailukykyiselle tasolle suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kevennyksen myötä on saatu liikkeelle monia merkittäviä investointeja, joista voidaan mainita esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas. Yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna 15 prosenttia. Yritysverotuksen kehittäminen on investointeihin ja kasvuun kannustavaksi on tärkeää myös tulevan työllisyyskehityksen kannalta. Tästä syystä valtiovarainministeri Petteri Orpo onkin asettanut maan parhaista asiantuntijoista koostuvan työryhmän valmistelemaan yritysverotuksen uudistusta.
Hallituksen talouspolitiikan johtotähtenä on työllisyyden paraneminen, jonka myötä maan asiat saadaan kuntoon. Keinovalikoima on laaja, ja sitä täydennetään koko ajan. Verotus on tärkeä mutta vain yksi osa-alue. Lähiaikoina odotetaan kolmikantaisesta valmistelusta uusia avauksia työllisyyttä edistäviksi uudistuksiksi. Toivoa sopii, että rima on ollut korkealla, koska vain työn lisäämisellä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan. Myöskään köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa mikään ei ole niin tärkeää kuin työllisyyden parantaminen.
….
Kello 8.10 ja tänään Lopen kunnan talousarvion kh-päivä. Kunnanhallitus siis istuu aamusta iltaan tänään ensi vuoden talousarvion parissa. Itse en siis kunnanhallituksessa päätöksentekoon osallistu vaan olen kokouksessa vain läsnä valtuustonpuheenjohtajana ja tehtäväni lähinnä tässä vaiheessa valvoa, että valtuuston linjauksia kunnanhallitus noudattelee ja sitten myöhemmin pääsen itsekin budjettiin vaikuttamaan kun valtuusto sen päättää.
Olemme Lopella tehneet myös kunnista etunojassa valmisteluja aikaan sote-uudistuksen jälkeen. Jos sote- ja aluehallintouudistus astuu suunnitellusti voimaan 2019 vuoden alusta niin se laittaa myös kaikki maamme kunnat uudenlaiseen asentoon. On puhuttu uusista kunnista ja jopa kuntauudistuksesta ja sellaisen sote luonnollisesti tekeekin kun kaikki maamme kunnat suurimmasta pienimpää menettä sosiaali- ja terveystoimesta päätöksentekovallan maakunnille. Tämä vie kunnista pois suuren osan henkilöstöä, mutta myös budjeteistä kunnasta riippuen 50-70 prosenttia ja näin myös ison osan päätöksenteostakin. Kunnat siis tulevat olemaan aivan uudenlaisessa asennossa tämän jälkeen.
Tätä silmälläpitäen uudistamme Lopella myös päätöksentekoa ja koko hallinto-organisaatiotamme ja käännämme Lopen uudenlaiseen asentoon missä peruspalveluista ja elinvoimasta huolehtiminen tulee olemaan keskiössä. Perusturva kun siirtyy kokonaan alueille niin päätöksentekoomme jäävät päivähoito, koulut, tekninentoimi yms. Ja isona asiana terveyden edistäminen ja tämä tuleekin näkymään Lopellakin monessa jo ensi vuonnakin.
Nyt Lopen Kokoomuksen kunnanhallitusryhmään ja sitten kokouspäivä kotikunnan asioiden parissa.
…
Kello 19.37 ja pitkä päivä takana. Budjetin käsittely vei kunnanhallitukselta tänään kahdeksan tuntia, mutta hyvä ja perusteellinen ns. ensimmäinen läpikäynti antaa kyllä hyvän perustan tehdä työ valmiiksi ja vielä hyvin. Työtä kunnanhallituksella vielä riittää valtuustomme hyväksymään talousraamiin pääsemiseksi. Mutta työ jatkuu ja ennen vuodenvaihdetta valtuusto sitten ottaa ensin kantaa ja päättää veroista ja sen jälkeen kunnanhallituksen esityksestä ensi vuoden talousarvioksi. Pohja ei vielä julkinen, mutta palaan tähänkin useammankin kerran kun työ etenee. Tänään kunnanhallitus kävi läpi myös kuntamme uutta hallintorakennetta niin virkamies- kuin luottamushenkilörakenteenkin osalta ja sekin valtuuston iltakoulun jälkeen sitten julkiseksi. Hyvässä mallissa on uuden kunnan rakentaminen.
Kokouksen jälkeen vielä hieman eduskunnan töitä ja nyt onneksi jo verkkari jalassa ja kotona. Huomenna Helsingissä jatkamme.