Nykyhallituksen yksi tärkeimmistä lupauksista on ollut nuorille annettu lupaus – takuu – siitä, että kaikille taataan opiskelupaikka, työharjoittelupaikka tai työpaikka. Minulle takuu tarkoittaa varmuutta. Oikeutta ja varmuutta siitä, että asia hoidetaan.
Nyt kuitenkin nuorisotyöttömyys on tilastojen mukaan kasvanut vuodessa lähes 17 prosenttiyksikköä ja erityisen vaikeaa on nuorten, vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työllistyminen. Tilanne on paha myös Euroopan laajuisesti, jossa nuorisotyöttömyys on peräti 24 prosenttia. Myös nuoria on jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Vaadinkin nuorisotakuun vastuuministereiltä työministeri Lauri Ihalaiselta (sd) ja opetusministeri Jukka Gustafssonilta (sd) sekä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä (vas) lisätoimia takuun pitämiseksi.
Nuorisotakuu on ennen kaikkea lupaus nuorille siitä, että yhtäkään ei jätetä. Lupaus on annettu ja se on pystyttävä lunastamaan. Kolmelta ministeriltä pitää nyt löytyä lisää työkaluja ja voimavaroja asian korjaamiseksi. Eduskuntaan pitää tuoda mahdollisimman pian lisätoimenpidepaketti nuoriso- ja koulutustakuun lunastamiseksi.
Minusta myös toisen asteen koulutuspaikkojen aloituspaikkamääriä tulee vielä tarkastella uudelleen juuri koulutustakuun näkökulmasta. Alueellisesti pitää varmistaa se, että jokaiselle nuorelle löytyy jatko-opiskelupaikka ensi syksyksi.
…
Tänään aamusta Helsinkiin. Nyt jo takana pari valiokuntaa. Aiheina esillä mm. EU:n kemikaaliviraston toiminta Helsingissä ja sitten puolustusvaliokunnassa mm. Islannin lentoharjoitukseen osallistuminen ja myös Nato ajankohtaiskatsaus. Erittäin mielenkiintoiset kuulemiset molemmat.
…
Hieman hämmentyneenä olen seurannut keskustelua eilen julkistetun Kreikka-sopimuksen ympärillä. En ymmärrä miten asiat voivat tulla kansanedustajille yllätyksenä. Meillä oli nimittäin oikeus ja mahdollisuus tutustua kaikkeen materiaaliin asian käsittelyn yhteydessä. Meillä siis oli halutessamme tieto käsissämme. Mutta tänään esimerkiksi Timo Soini ja myös meiltä Pertti Salolainen kertoivat Ylen Ykkösaamussa, että he eivät sopimuksiin tutustuneet. Eikö silloin voisi kysyä mieluumminkin, että eikö olisi ollut aiheellista ja syytä tutustua ennen päätöksentekoa?
Ja samassa keskustelussa Soini itse ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vetosi pykäliin ja momentteihin salssa pitämiseksi, kun häneltä kysyttiin eilisestä Jemen-kuulemisesta ulkoasiainvaliokunnassa. Siellä vaiteliaisuuspyyntö käsiteltiin ja hyväksyttiin Soinin johdolla.
Laki siis määrää Soinia ihan niin kuin muitakin. Ja jos lain tulkintaa halutaan muuttaa tai varmistaa onko tulkinta oikea niin se tapahtuu niin kuin Kreikka-sopimuksen kohdalla tapahtui. Pykälien ja sääntöjen mukaan.
Itse tutustuin aikanaan papereihin. Yhden kerran olimme Lasse Männistön kanssa kahden papereita tutkimassa ja saimme tiedon mitä haimme. Salassapito ei siis ole koskenut meitä kansanedustajia. Meillä tieto on ollut koko ajan saatavana ja käytettävänä päätöksenteon pohjana. Ja niin pitääkin olla.
…
Kello 21.27 ja illalla ehdin vielä istunnon jälkeen ratsaillekin. Tekikin erityisen hyvää tällaisessa kevätkesän illassa. Iltapäivällä eduskunnassa vieraanani kävi jokauvuotiseen tapaan Tervakosken koulun oppilaskunta. Siellä koulu ja opettajat tekevät erinomaista työtä lasten kanssa tälläkin saralla ja avustajani Tiina Seppälän kanssa todellakin hämmästellä ja ihastella näiden lasten tietomäärää ja osaamista ja kiinnostustakin. Tällä kertaa oppilaiden kanssa matkassa oli lukiota kanssani samaan aikaan käynyt ja OKL:ääkin käynyt Rita Kannisto. Silloin opin hänet tuntemaan Väisäsenä. Eipä ollut vuodet Ritaa yhtään muuttaneet ja sama iloinen ja pirteä luonnekin. Hänenlaisia opettajia maamme kaipaisi lisääkin.
Istunnossa Euroopan talouskeskustelu meni juuri sellaiseksi mitä populismiin sortuvassa talossa odotinkin. He jotka aikanaan eivät halunneet papereihin edes tutustua meuhkasivat kovimpaa. Vaikka valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen toiminta ei ehkä kaikkia tyylipisteitä tässä asiassa ansaitse niin ero kuitenkin suuri aikaan jolloin keskusta oli pääministeripuolue. Nyt sentään me haluamme turvata nämä lainat ja on sitten kyse takuista tai vakuista niin kylmä fakta on se, että tilillä on tätä rahaa se 800 miljoonaa. Ja korkotuotot ovat olleet Kreikan osalta merkittävät. Suomen Pankki tulouttaa valtiolle tänä vuonna 227 miljoonaa euroa, missä osa talletusvoittoja ja osa EU:n keskuspankin maksamia korkoja. Tahti on siis muuttunut ja hyvä niin. Ja näissä asioissa pitää koko ajan ja vain olla päälimmäisenä se että teemme toimenpiteitä vain oman maamme näkökulmasta. Suomalaisen talouden, työpaikkojen ja kasvun turvaamiseksi.