Timo Heinonen Kansanedustaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja

Nousiko Pisa päähän?

Tuore Pisa-tutkimus ei vielä ole katastrofi, mutta hälytyskellojen pitäisi viimein soida. Trendi on laskeva ja viime vuosina kiihtyvän laskeva.

Vuonna 2009 olimme vielä kakkosena koululaisten osaamista mittaavassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ja kolmessa vuodessa sijoituksemme on romahtanut.

Tämän kertaisessa tutkimuksen pääaineessa matematiikassa olemme pudonneet kahdenneksitoista. Edellä mm. Viro ja monta Euroopan maata ja lukuisia Aasian maita.

Eikä se lohduta yhtään, että rakkaalla länsinaapurillamme Ruotsilla menee vielä huonommin. Nyt viimeistään on syytä lopettaa vilkuilu Ruotsin koulutuspolitiikan suuntaan. Siellä on tehty kohtalokkaita virheitä aina lukion ja ammattikoulun yhdistämistä nuorisokouluksi myöden.

Yhteenvetona voi todeta, että muutaman lähi vuoden lisäksi meidän koululaisten tulokset ovat laskeneet selvästi kymmenessä vuodessa kaikilla osa-alueilla: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Pisa-tutkimukseen osallistui yhteensä 65 maata ja aluetta, mukaan lukien OECD:n 34 jäsenvaltiota. Kokeeseen osallistui 510 000 oppilasta. Suomesta oli mukana 311 koulua, joista mukaan valittiin 10157 oppilasta.

Otetaan opiksi.

Julkisuudessa on syyllisiä etsitty jo kovalla vauhdilla. Se on varmasti turhaa. Uskoisin, että syitä löytyy niin koulusta, lapsista ja nuorista, perheistä ja vanhemmista kuin koko yhteiskunnasta. Meistä poliitikoistakin.

Yksi mitä tämän tuloksen jälkeen harmittelen vielä aiempaa enemmänkin on se, että viime hallituskaudella aivan viime metreillä keskusta halusi kaataa laajan asiantuntijatyöryhmän tekemän peruskoulun tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen. Sen tavoite oli nimenomaan tuoda peruskoulu 2010-luvulle opetusteknologian osalta, mutta myös oppiaineyhteistyön muodossa ja lisätä valinnaisia oppiaineita ja mm. matematiikkaa, liikuntaa ja taito- ja taideaineita. Isona punaisena lankana se, että pitkään jatkuneista hyvistä Pisa-tuloksista huolimatta koululaisemme ovat jo pitkään kärsineet huonosta kouluviihtyvyydestä. No, nyt uudistusta tehdään uudestaan. Tosin paljon vaatimattomampana, mutta kuitenkin. Parempi niinkin kuin ei ollenkaan.

Ja toisaalta pahaa pelkään, että samanlaisen jarrutuksen kouriin joutunut päivähoitolain uudistaminen 2010-luvun varhaiskasvatuslaiksi näkyy tulevaisuuden koululaisissa edelleen ei toivotulla tavalla.

Mutta pääasia, että nyt myös opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on herännyt uudistamistarpeeseen. Hän totesi tulosten julkistamisen jälkeen, että Pisa ”tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään”. Samalla opetusmisteri lupasi, että ”käynnistää välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi”.

Hyvä näinkin vaikka muutostarve on ollut jo pitkään yleisesti tiedossa. Ja toisaalta opettajat kaivanneet itselleen myös parempia mahdollisuuksia keskittyä itse ammattiinsa eli opettamiseen. Tähän nyt puututaankin koulurauha-paketilla.

Tehtävää siis riittää ja juna menee kovaa vauhtia. Välittämättä sen enempää Pisa-tuloksista tai vertailuista naapurimaihin tärkeintä on nyt taata se, että suomalaiset lapset ja nuoret saavat jatkossakin parhaan mahdollisen opin elämänsäänsä varten varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tässä meillä on isona voimavarana edelleen maailman parhaaksi arvostetut korkeasti koulutetut opettajat. Ja tätä työtä tukemaan tarvitaan meistä vanhemmista ja perheistä ihan jokaista.

Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulu, jossa jokaisena päivänä jokainen oppilas saa oppia jotain uutta on arvo ja voimavara jota pitää vaalia sen mukaisesti.

…

Uusi päivä eduskunnassa käyntiin. Aamusta valiokuntiin ja sitten hieman itsenäisyyspäivän juhlaankin valmistautumista. Minusta upeaa, että uusi hieman vapaampi pukukoodi Linnanjuhlien jäädessä väliin antaa meille miehillekin hieman enemmän valinnan varaa. Ajattelin itse nostaa esille myös suomalaista osaamista tällä kertaa kun frakin saa jättää vaatehuoneeseen.

Tekeekö EU-vaaliehdokkuus komissaarista ramman ankan?

Yksi asia mitä tässä olen miettinyt on keskustan Olli Rehnin ilmoittautuminen EU-vaaliehdokkaaksi. EU:n säännöissä on selkeästi kerrottu komissaarien vaaliehdokkuuksista.Nyt kun ehdokas on itse kertonut asettuvansa vaaleissa ehdolle niin ehkä on syytä pohtia sitäkin astuuko tuo sääntö samantien voimaan? Mutta varmasti viimeistään silloin kun ehdokkuus puolueen taholta vahvistetaan tai oman ryhmän ns. kärkiehdokkuus ratkeaa. Kysymys siis kuuluukin tekeekö ehdokkuus tärkeästä talouskomissaarista jo nyt ramman ankan? Mitä hän puhuu ehdokkaana? Mitä hän puhuu komissaarina? Ja miten toimii?

Tällaisia vain pohdin kuin Komissaarien säännöt s. 3-4 http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/pdf/code_conduct_en.pdf u Tai sitten oman maammekin vaalilaki 164 pykälä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714.

En tiedä.

Toki sitäkin itse olen pohtinut kun näyttää kovin monen kansanedustajankin kiinnostus olevan kotimaan politiikan sijaan nyt EU:ssa ja EU-vaaleissa, että olisiko reilumpi hoitaa ensin annetut hommat loppuun tai luopua sitten kansanedustajuudesta jos muut tehtävät kiinnostavat enemmän?

En tiedä.

Mutta nyt tiedän, että mä meen lounaalle.

….

Politiikan Värisuora

…..

Kello 21.18 ja kotona jälleen. Mukava työpäivä ja hieman uuttakin. Tänään puolustusvaliokunnassa kerättiin meiltä jäseniltä kaikki puhelimet, Ipadit yms. laitteet poit. Ajattelin, että nytkö kokousrauha palautetaan. No syy oli todella salaiseksi luokiteltu asiantuntijakuuleminen ja puolustusvoimien tavan mukaan kaikki vakoilun tai tallentamisen mahdollistavat laitteet kerätään pois. 

Ympäristövaliokunnan puolella ei sitten ihan näin salaista. Jatkoimme surkeaksi osoittautuvan jätelain korjailua ja parsimista. Näyttää siltä, että uudistamis ja korjaustarpeita tulee koko ajan. Toivottavasti kevään arvioinnissa tai sen jälkeen saamme avattua myös lakia enemmänkin. On syytä vahvistaa kuntien äänen kuulumista jätelautakunnissa ja kunnioittaa kuntien toimivien jäteratkaisujenkin linjaa. Nyt tuntuu siltä, että lakia käytetään aivan muiden etujen ajamiseen. Pyrin siihen, että laki saadaan käsittelyyn mahdollisimman pian. Tärkeintä nimittäin saada lakiin korjaukset jotka aidosti vähentävät jätteenmäärää ja lisäävät kierrätystä ja toisaalta turvaavat hyvät ja laadukkaat jätealan palvelut myös maaseudulla. Nyt järjestelmiä ajetaan kovaa vauhtia alas vetomalla jätelakiin aivan keinotekoisin perustein.

Täysistunnossa tänään sitten Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Iso kokonaisuus ja sen ympärillä pitkä keskustelu. Ja pitkiä päiviä on loppuvuosi täynnä. Budjetti vielä käsiteltävä ja rakennepaketin pääministerin ilmoitus ja aika monta asiaa vielä valiokunnissakin pöydillä. Kiire tulee.