Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tuore tutkimus (julkaistu 3.12.2013 klo 12) suomalaisten mielipiteistä maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta julkaistiin juuri sopivasti itsenäisyyspäivän alla. Me suomalaiset annamme siinä vahvan tuen nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmällemme. Myös yleinen maanpuolustustahto on edelleen korkealla ja jopa yli neljä viidestä vastaa myöntävästi kun kysytään, ”Olisitko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?”
Kipeistä säästötoimenpiteistäkin huolimatta tai toisaalta ehkä myös uudistamisen takia kansa luottaa edelleen maamme puolustuspolitiikan hoitoon. Puolustuspolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna lähes kolme neljästä ja luottamus ulkopolitiikankin hoitoon on korkea. Vanhenevan puolustusmateriaalin edessä ei ole jääty tuleen makaamaan vaan kalustoa uusitaan määrätietoisesti ja myös rakenteita on uudistettu vastamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Materiaalihankinnoista tulee uutisia lisää pian. Puolustusvoimien komentaja amiraali Juhani Kaskeala on kuvannut tilannetta näin ”Muutokset ovat välttämättömiä, jotta voimme säilyttää puolustuskykymme uskottavuuden. Siihen tarvitaan riittävä ja nykyaikainen sotavarustus sekä hyvin koulutetut joukot.”
Ensi vuosikymmenen puolustusvoimat ovatkin sekä rauhan että sodan ajan kokoonpanoltaan nykyistä pienemmät, mutta ehdottomasti iskukykyisemmät.
Yhteistyötä, ei liittoutumista.
Kansalla on myös vahva käsitys siitä miten pitää toimia. Miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalla puolustusjärjestelmällämme on laaja tuki. Nykymallia tukee kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista ja vain viidennes tukee varusmiespalveluksen muuttamista nykyistä valikoivammaksi. Ammattiarmeijaan siirtymisen kannalla on vain 11 prosenttia suomalaista.
Yksin emme kuitenkaan tulevaisuudessa pärjää. Tämän myös myönnämme rehellisesti ja sotilaallista yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa tuetaankin lähes yksimielisesti (93%). Myös EU:n sotilasyhteistyö saa meiltä suomalaisilta lähes yhtä vahvan tuen, kun taas sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa jakaa mielipiteitä. Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on siis ennallaan. Noin 67% kannattaa liittoutumattomuutta ja vain neljännes liittoutumista. Seitsemän kymmenestä on sitä mieltä, että meidän ei tule hakea Nato-jäsenyyttä. Mutta muunlaista yhteistyötä Natonkin kanssa tukee suurempi osa suomalaisista kuin vastustaa. Yhteistyö on siis meidän suomalaisten ratkaisu tulevaisuudessa.
Ei sotilaallista uhkaa.
Sotilaallista uhkaa ei pidetä kovinkaan todennäköisenä. Suurempaa huolta aiheuttavat sen sijaan maamme oma työllisyystilanne ja Euroopan talouden näkymät. Myös hyvinvointipalveluiden saatavuus tulevaisuudessa huolettaa.
Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhka aiheuttaa paljon huolta ja suurta osaa huolettaa myös kansainvälinen terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja huoli arjen turvallisuudesta poliisipalveluiden saatavuuden valossa. Sen sijaan vähän tai ei lainkaan huolta aiheuttavat maamme sotilaallinen puolustuskyky tai sen heikkous kuten myös maahanmuuttajien määrä tai Venäjän kehitys. Valtaosa suomalaista ei näe näiden kehitystä turvallisuusuhkana.
Mutta merkille pantavaa on sekin, että yli 40 prosenttia vastaajista uskoo Suomen ja suomalaisten elävän turvattomammassa maailmassa seuraavan viiden vuoden aikana kuin nyt. Mutta niin kuin edellä olevakin osoittaa valtaosa ei näe suurimmaksi uhaksemme sotilaallista uhkaa vaan huolta aiheuttaa toisenlaiset asiat. Esimerkiksi kyberuhkiin toivotaan maamme varautuvan nykyistä paremmin. Tämä on enemmän kuin ymmärrettävää juuri nyt.
Uskottavasta maanpuolustuksesta pidetään kiinni.
Vastaava tutkimus on osaltaan tehty jo 50 vuoden ajan. Pitkään jo vuosittain. Nyt tehty tutkimus antaa vahvan tuen sille, että me suomalaiset haluamme huolehtia maamme puolustuksesta ja turvallisuudesta myös vaikeina ja niukkoina aikoina. Puolustusvoimiamme on uudistettu ja säästöjäkin on tehty. Itse olen sitä mieltä, että olemme osaltaan jo ylittäneet kipurajankin mm. kertausharjoitusten leikkausten suhteen.
Mutta tämä MTS:n selvitys antaa vahvan tuen sille, että puolustusvoimia tulee kehittää jatkossakin määrätietoisesti ja turvata riittävät määrärahat ja voimavarat erilaisiin uhkiin varautuaksemme. Tärkeässä roolissa jatkossakin tulee olemaan osaava ja jatkuvasti kouluttautuva reservi. Kertausharjoitusmäärät tuleekin saada pian normaalille kestävälle tasolle ja puolustusvoimien määrärahat turvattua vuodesta 2015 eteenpäin. Jos näin emme toimi voimme luopua kolmesta perusperiaatteestamme eli yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta, liittoutumattomuudesta sekä koko maan puolustamisesta. Ja näistä vain viimeinen ja tärkein on uhattuna hyvinkin pian jos rahoituksesta ei löydy yhteisymmärrystä.
…
Kello 21.47 ja Lopella kotona.
Kiitos palautteesta liittyen aamuiseen kirjoitukseeni liittyen tuoreeseen tutkimukseen meidän suomalaisten asenteista maanpuolustukseen. On mukava huomata, että niin moni ajattelee kanssani samalla tavalla puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamisesta ja myös siitä, että reserviläisten osaamisesta pitää huolehtia riittävällä kertausharjoitusmäärällä. Näitä asioita tänäänkin eteenpäin väänsimme.
Tänään myös julki ja vahvistus huolestuttavista peruskoululaisten osaamistuloksista Pisa-tutkimuksessa. Palaan siihen tässä huomenna tai ylihuomenna laajemmin. Sen voi jo nyt todeta, että nämä tulokset olivat odotettavissa kun peruskoulun uudistamista on muutamien taholta jarrutettu pitkään. Viime kaudella keskusta kaatoi valmiin laajan asiantuntijatyöryhmän uudistamisesityksen viime metreillä ja nyt homma on takkuillut oikein kunnolla ja etenemässä vain pintaraapaisuna. Hyvä sekin, mutta ei todellakaan riittävää. Ja samaan aikaan tarvitaan opettajille paremmat mahdollisuudet opettaa ja sitä varten myös pitää järjestystä kouluissa ja kouluille riittävät resurssit niin materiaaliin, opetukseen kuin tuki- ja erityisopetukseenkin. Ja kyllä varmasti kodeissakin aika monessa on peiliin katsomisen paikka rajojen, koulutyön tukemisen ja sellaisenkin suhteen. Mutta palaan aiheeseen laajemmin.
Tänään myös jätelakia hieman raapaisimme ympäristövaliokunnassa. Näyttää siltä, että sutta ja savea siitä on tullut niin kuin viime kaudella pelkäsimme. Kuntien ääni ei jätelautakunnissa kuulu ja nyt myös isoja muita ongelmia. Saa nähdä miten niiden kanssa syytä edetä. En nyt kommentoi sen enempää.
Ja sitten mukava tuokio vielä Studia-messuilla Benin kanssa. Hienosti väkeä opiskelijoiden koulutuspaikkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa ja mukavasti myös meillä juttukavereita. Mukava huomata, että kokoomus edelleen selkeästi vetovoimaisin nuorten parissa. Mukava puolitoistatuntinen meni hetkessä ja monta esitettä jakoon ja monta uutta kiinnostunutta myös listoille. Ben Zyskowiczin kanssa näitä keikkoja kun teemme niin siinä kyllä aina oppii itsekin.
Mahtui päivään sitten vielä täysistunto mm. Toto-pelien lainsäädännön parissa ja Radio Hämeen Politiikan Puhemylly rakennepaketin kanssa. Itse en oikein ole ymmärtänyt kummallista ja lapsellista nokittelua kuka keksi mitä ja kenen ansiota tapahtui tota ja kenen tätä. Minusta pääasia, että nyt konkreettinen ja iso paketti saatiin aikaan ja maamme kestävyysvajetta pystytään kuromaan umpeen. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää toimia ja vastuunkantoa ja toivon, että sitä löytyy ainakin kaikilta kuudelta hallituspuolueelta ja toivottavasti myös oppositiostakin. Yhteisen isänmaan asioita ja hyvinvointivaltiomme palveluita tässä kuitenkin lopulta hoidetaan ja ratkotaan. Muuten voi helpolla käydä niin, että pikkupolitikointi tuhoaa jotain mitä ei enää takaisin saada. Sellaisen soisi nyt kaikkien jättävän.
Yötä.