Ex-kollegani ja ministeri Stefan Wallin tapasi todeta eduskunnassa vaikeissa ja kiusallisissa paikoissa, missä aiemmin vastaavin argumentein käytiin vuorostaan aiemmin kritiikkiä esittäneiden kimppuun, että niin niin…
”Se oli ns. eri asia”.

Puhemiehistö kuvattuna Valtiosalissa 22. kesäkuuta 2023. Kuvassa vasemmalta II varapuhemies Tarja Filatov, puhemies Jussi Halla-aho ja I varapuhemies Paula Risikko. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Wallinin letkautus tuli väistämättä mieleen, kun SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) arvosteli nykyistä eduskunnan johtoa. Lindtmanin mukaan päätös opposition vaatimuksista huolimatta olla koolle kutsumatta eduskuntaa istuntotauon aikana ”on surullinen hetki suomalaisen parlamentarismin historiassa”.
Lindtman jättää kertomatta tai sitten ei tiedä, että itseasiassa eduskuntaa ei ole koskaan – ei siis koskaan yli 100 vuoden historian aikana – kutsuttu koolle opposition pyynnöstä tai vaatimuksesta.
Itseasiassa viime vaalikaudella Antti Lindtmanin oma puolue SDP pääministeripuolueen asemassa ei halunnut keskustan kanssa kutsua eduskuntaa kesällä 2020 koolle vaikka oppositiosta sitä vaadittiin. Kyse oli tällöin niinkin massiivisesta ja merkittävästä asiasta kuin EU:n miljardien elpymispaketista. Eduskunnan puhemiehenä toimi tällöin keskustalainen Anu Vehviläinen (kesk). Nyt myös keskusta on vaatinut eduskunnan istuntotauon keskeyttämistä, vaikka siis muutama vuosi sitten ei näin opposition toiveista halunnut itse toimia. Se taisi olla se ns. eri asia.
Jos siis SDP:llä ja keskustalla olisi ollut aito halu muuttaa yli 100 vuotista perinnettä, että eduskuntaa ei koolle kutsuta opposition vaatimuksista tai esityksistä, niin olisi luullut, että vuonna 2020 puolueet olisivat uuden perinteen aloittaneet ja hyväksyneet silloisen oppositiosta esitetyn vaatimuksen ja avanneet toimintatavan missä eduskunta kutsutaan koolle, jos oppositiosta sitä esitetään. Eivät aloittaneet. Halusivat siis kunnioittaa aiempaa perinnettä ja parlamentarismiä.
Nytkin eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho viime kauden puhemies Anu Vehviläisen tapaan ei päättänyt keskeyttää eduskunnan istuntotaukoa vain oppositiosta tulleen esityksen mukaan. Halla-aho tosin totesi, että jos esitystä istuntotauon keskeyttämisestä tukisi eduskunnan enemmistö niin silloin tilanne voisi olla eri. Tällöinkin muuten puhemies tekee päätöksen itsenäisesti eikä siis edes eduskunnan enemmistö voisi eduskuntaan koolle velvoittaa kutsuttavan. Mutta totta kai puhemies aivan varmasti kunnioittaisi parlamentarismin perinnettä, että enemmistön vaatimusten mukaan toimittaisiin.
Yleensäkin eduskunnan istuntokauden keskeyttäminen on äärimmäisen poikkeuksellista. Eduskunnan istuntokausi on keskeytetty historian kirjojen mukaan maamme historian aikana vain kahdeksan kertaa. Covid-19 eli korona on ollut tällainen syy viimeksi. Tammikuussa 2022 koronapandemian takia eduskunnan istuntotauko keskeytettiin itseasiassa peräti kahteen otteeseen. Viime vaalikaudelle ajoittui myös tapaus, missä Afganistanista haettiin kiireellä suomalaisia pois kansainvälisen evakuointioperaation osana. Nopeasti eskaloitunut tilanne Taliban-hallinnon alla vuonna 2021 vaati eduskunnan koolle kutsumista istuntotauolta. Me kokoonnuimme. Kaiken kaikkiaan 2000-luvulla eduskunta on kutsuttu koolle kuusi kertaa ja sitä ennen vuoden 1962 jälkeen keskeyttämisissä oli lähes neljän vuosikymmen tauko.
Niinpä niin…
Se oli ns. eri asia.
Ja en muuten muista Hesarin (15.7.2023) tehneen juttua vuonna 2020 opposition eduskunnan koolle kutsumisesta tällaisessa hengessä kuin nyt: Oikeustieteilijät arvostelevat puhemies Halla-ahoa parlamentarismin polkemisesta. Enkä myöskään oikeustieteilijöiden arvostelleen Marinin vasemmistohallitusta ja puhemies Anu Vehviläistä (kesk.) tällä tavalla kuin nyt arvostelevat. Mutta nyt kuulemma ”ratkaisu olla keskeyttämättä eduskunnan istuntotaukoa on monella tapaa ongelmallinen”. Nyt kuulemma opposition pyyntöön olisi pitänyt suostua. Kyseessä on siis ns. eri asia.
Tässä vielä MTV3:n julkaisema eduskunnan listaus kaikista kahdeksasta eri kerrasta, kun eduskunnan istuntotauko on päätetty keskeyttää.
1) 11.7. ja 13.7.1961 Eduskunta kutsuttiin koolle kesätauolla hallituskriisin vuoksi. Hallitusneuvottelut käytiin enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi.
2) 6.–7.8. ja 10.8.1962 Eduskunta kutsuttiin kokoon kesätauolla käsittelemään lakia maatalouden hintatasosta. Puhuttiin ns. ”Mätäkuun valtiopäivistä 1962”
3) 9.–10.1.2002 Eduskunta kutsuttiin kokoon joulutauolla käsittelemään valtioneuvoston selontekoa Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa.
4) 19.–20.7.2012 Eduskunta kutsuttiin koolle kesätauolla käsittelemään valtioneuvoston tiedonantoa Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten (Espanjan tukipaketti).
5) 1.7.2016 Eduskunta kutsuttiin koolle kesätauolla käsittelemään pääministeri Juha Sipilän ilmoitusta Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta. Kansanäänestys koski eroamista Euroopan unionista (Brexit).
6) 20.8.2021 Kesäistuntotauko keskeytettiin, jotta eduskunta voi käsitellä valtioneuvoston selonteon Puolustusvoimien joukon lähettämiseksi Afganistaniin Kabulin lentokentän alueelle.
7) 4.1. ja 7.1.2022 Eduskunta kutsuttiin kokoon joulutauolla käsittelemään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 8 §:n muuttamisesta, joka koski covid-19-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvaustaksan korottamista.
8) 24.–25. ja 28.1.2022 Eduskunta kutsuttiin kokoon joulutauolla käsittelemään hallituksen esitystä eduskunnalle yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaiseksi järjestämiseksi sekä hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta. Molemmat esitykset liittyivät vallitsevaan koronatilanteeseen.
Some-kupla huutaa ja osa mediasta komppaa, mutta hyvä olisi muistaa se miten on aiemmin toimittu ja miksi. Ja toki demareilta ja keskustalta odottaisi politiikassa johdonmukaisuutta. Jos jatkossa halutaan oppositiolle oikeus ilman eduskunnan enemmistön tukea saada eduskunta koolle, niin se pitää yhdessä sopia ja sen mukaan myös sitten demareiden ja keskustankin niin hallitusvastuussa ja oppositiossa toimia.
Minusta nykykäytäntö on ollut hyvä ja edellä esitellyt kahdeksan tapausta osoittavat, että eduskunnan koolle kutsumiselle on aina ollut poikkeuksellisen raskaat ja hyvät perustelut. Sellaisia perusteluja toivon jatkossakin.