Miten neljänneksi tullut voi olla voittaja?

Blogi, maanantaina 03.09.2012

Hieman hymyilytti kun lueskelin eilen Helsingin Sanomien nettiversiota. Näyttää lehdellä hieman olevan huono omatunto aiemmista Soini-uutisoinneista kun nyt lehti upeasti uutisoi, että perussuomalaiset olisi Ylen gallupin mukaan voittamassa kuntavaalit. No ei ihan nappiin mennyt sekään otsikko, kun oikeasti puolue on tässä gallupissa neljäs ja siis jopa pudonnut keskustan taakse.

Tuli hieman sellainen olo kuin olympialaisten jälkeen juotaisiin kakkukahvit pistesijan jälkeen.

Eli kyllähän se niin menee, että vaalit voittaa vain yksi puolue ja nyt tehdään työtä sen eteen, että se suurin kuntapuolue lokakuun vaalienkin jälkeen on kokoomus.

Siihen Ylen tuore gallup antaa hyvät lähtökohdat. Tuoreimman tutkimuksen mukaan Kokoomus saisi kuntavaaleissa nyt 22,7 prosentin kannatuksen. SDP:n kannatus on romahtanut 18,7 prosenttiin edellisvaalien 21,2 prosentista ja keskustan alamäki on jatkunu hurjana. Nyt keskustaa äänestäisi kuntavaaleissakin enää vain 16,6 prosenttia vaikka pitkään keskusta on hallinnut puolta Suomea. Perussuomalaisten kannatus on kuitenkin hiipunut eduskuntavaalien jytkystä ja nyt puolue on enää neljänneksi suurin 15,8 prosentin kannatuksella.

Mutta loppukiri kuntavaaleihin ei ole vielä edes alkanut. Ehdokashankintakin kesken. Eli vielä voi tapahtua vaikka mitä eli tehdään oma työ hyvin ja katsotaan mihin se riittää.

….

En ymmärrä miksi nyt koulutus- ja kasvatusasiat näin takkuaa.

Varhaiskasvatuslaki takkuaa, peruskoulun tuntijakouudistus etee ontuen jne. Ja nyt olen enemmän kuin huolissani myös varhaiskasvatuksen riittävästä henkilöstöstä. Näyttää pahasti siltä, että Opetus- ja Kulttuuriministeriön ensi vuoden budjetti vetää maton alta lastentarhanopettajakoulutukselta.

Lisäsimme tälle vuodelle 1,5 miljoonan lisärahoituksen yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen. Tänä vuonna uusia opiskelijoita aloittaakin noin 550, mikä on noin 150 uutta opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2010. Lisärahaa on kuitenkin varattu vain tälle vuodelle ja jos rahoituksen jatkoa ei turvata niin yliopistojen lastentarhanopettajakoulutukset ovat vaikeuksissa.

 
Ensi vuodelle pitää löytää vähintäänkin tuo sama 1,5 miljoonan euron lisäraha ja jos lisärahoitusta ei löydy niin yliopistot ovat vaikeuksissa ja ensi vuonna aloittavien määrä romahtanee säästötarpeen takia jyrkästi ja tänä vuonna saavutettu hyöty menetetään. Tätä menoa olemme täydellisen väärällä tiellä.

Yliopistojen suurena huolena onkin varmistaa jatkorahoitus lastentarhanopettajakoulutukselle. Tämän vuoden budjetissa olevassa rahoituksessa oli kyse vain yhden vuoden määrärahasta. Se ei siis kata riittävästi lastentarhanopettajakoulutukseen nyt 2012 tehtyjä lisäysmääriä. 

Itseasiassa meillä on jopa tarvetta lisätä edelleen lastentarhanopettajien koulutusta, mutta nyt kehitys on menossa väärään suuntaan jos emme saa lisärahoitusta. Nykyiset koulutusmäärät yliopistoissa eivät takaa riittävää pedagogista henkilöstöä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeisiin. Itseasiassa meidän pitäisi päästä tavoitteeseen, jonka mukaan lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittainen tutkintotavoite nostetaan  ainakin 500-600. Ja erityislastentarhanopettajakoulutuksen vuotuiseksi tavoitteeksi 100 opiskelijaa. Muuten olemme pian tilanteessa, että päiväkodit eivät saa  riittävästi pedagogisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Vuosien 1995-2005 yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrät vähenivät vuosittaisesta yli 500:sta noin 350:een. Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus 2007-2012 kehittämissuunnitelman mukaiset lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittaiset aloituspaikkatarpeet vuosille 2008-2009 olivat 390-420 ja vuosille 2010-2012 360-390 uutta opiskelijaa. Esitetyt aloituspaikkamäärät eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, eivätkä yliopistot myöskään lisänneet koulutuksen aloitusmääriä tavoitteen mukaisesti.

Lastentarhanopettajia koulutettiin suuret määrät erityisesti päivähoitolain voimaantulon aikoihin 1970-luvulla. Nämä opettajat ovat nyt siirtymässä eläkkeelle. Toisaalta on arvioitavissa, että uuden varhaiskasvatuslain myötä myös lastentarhanopettajien tarve kasvaa.

Meillä Suomessahan on koulutettu lastentarhanopettajia 120 vuotta. Lastentarhanopettajakoulutus siirtyi yliopistoissa annettavaksi koulutukseksi vuonna 1995 ja nyt näyttää pahasti, että homma ajetaan karille.

Tämän takia olenkin jättänyt asiasta huolestuneena kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille (SDP). Perään ministeriltä toimia, jotta jatkossa maassamme olisi riittävästi olisi riittäväsi ammattitaitoisia pedagogisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia varhaiskasvatuksen tarpeisiin.

Toivottavasti tässä nyt ymmärretään se millaista vahinkoa tälla politiikalla tehdään ja pitkäksi aikaa. Herätys herra opetusministeri.

 

….

Päivä päätökseen. Illalla vielä nappasin työpäivän jälkeen niskaan valjaat ja käteen raivaussahan. Pieni iltapuhde teki hyvää ja tuli vesakoita raivattua ihan kivasti ja moottorisahankin kanssa hetki heiluttua.

Tänään siis tuhti päivä töitä ja kirjoitusjuttuja ja ehdokashankintaakin. Muutama uusi jälleen, mutta tälläkin kertaa tosin naapurikuntiin ja hieman kauemmaskin. Mutta hyvä edes niin. Mutta kyllä meille Lopellekin ehdokkaita todellakin lisää mahtuisi. Ottakaapa rohkeasti yhteyttä jos Lopen asiat kiinnostavat. Me tarjoamme kokoomuksessa erinomaisen väylän viedä asioita eteenpäin ja tehdä Lopestakin entistä paremman. 

Huomenna sitten aamusta jatketaan ja…

Päivällä huomenna tiistaina 4.9. Hämeenlinnan Kuukausimarkkinoilla Kokoomuksen teltalla klo 12-13. Tervetuloa mukaan ja juttusillekin.

 

 

 

Kommentit