Mitäs jos taas vain päätettäisiin? – 30 keinoa suomalaisten yritysten pelastamiseksi

Blogi, sunnuntaina 13.12.2020

Viikonloppuna Keskustan syrjäytetty puheenjohtaja Katri Kulmuni hyökkäsi varsin suorasanaisesti nykyistä pääministeri Sanna Marinin hallitusta vastaan. Kulmuni Ilta-Sanomissa 12.12.2020 osoitti kovaa kritiikkiä hallituksen nykyistä talous- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan. Osumaa sai siis myös keskustan nykyinen puheenjohtaja ja Kulmunin syrjäyttänyt Annika Saarikko.

Kulmuni totesi IS:ssä, että…

”Hallituksen pitää ainakin noudattaa itse sopimiaan asioita eikä koko ajan lieventää niitä”

Ja Kulmuni osoitti sanansa vielä suorempaan syrjäyttäjälleen toteamalla, että ”Ainakin keskustan pitäisi pidättäytyä niissä tavoitteissa mitä on asetettu”. Näin, kun ei ole tapahtunut.

Kulmunin viesti oli tarkkaan sama mistä me kokoomuksessa olemme olleet nyt keskustan ja tämän vasemmistohallituksen kanssa huolissamme. ”Nyt eletään, tai vuosi on eletty, pelkästään velkarahan jakamisella. Siitä on kyllä päästy sopuun, mutta talouden tervehdyttämisestä ei.”

Kulmunin mukaan ennen koronaa olemassa olleille talouden ongelmille ei ole tehty kovinkaan paljon. Ja se on valitettavasti enemmän, kuin totta.

Edessämme voisi nimittäin vielä olla iloinen kasvun 2020-luku, jos uskallamme uudistua. Nyt saadut toiveikkaat uutiset koronarokotteesta luovat uskoa käänteestä parempaan. Optimististen arvioiden mukaan suoja saadaan mahdollisesti jo ensi kesään 2021 mennessä. Se tarkoittaisi elpymisen alkamista, uuden kasvun käynnistymistä. Suomen olisikin nyt teroitettava kyntemme ja juuri nyt. Kasvuun pääsemme kiinni nimittäin vain, jos yrityksemme selviävät kriisistä, ja jos yrityksillä on kykyä sekä halua investoida ja työllistää.

Tosiasia on se, että tällainen epidemia ei kuulu tavanomaiseen yrittäjäriskiin. Kriisi ei ole yritysten osalta lähelläkään päättymistä. Pahaa pelkään, että Marinin hallituksen johdolla alkuvuodesta tulee musta. Alkuvuonna sovitut vuokrien, lainojen ja verojen helpotetut maksujärjestelyt ovat päättymäisillään, vaikka liiketoiminta ei ole vielä käynnistynyt. Kasvuun investoimisen kyky on heikentynyt oleellisesti, kun lainottokyky on käytetty koronasta selviämiseen. Tuhansien yrittäjien elämäntyö uhkaa kaatua turhaan. Kymmenet tuhannet työpaikat uhkaavat tuhoutua pysyvästi. Alkuvuonna ei enää selvitä lomautusuutisilla vaan silloin ja jo nytkin tulee uutisa alasajoista, yritysten lopettamisesta, konkursseista ja niiden kautta valtavasta määrästä työttömiä. Siksi pitääkin kysyä, että miksi Marinin hallitus pitää kätensä taskuissaan? Tai oikeastaan lastemme ja lastenlastemme taskuissa. Velalla tämä maa ei tule pelastumaan eikä selviämään.

Mutta on totta, että jo sovittujen poikkeuksellisten tukitoimien jatkolle on edelleen vahvat perustelut. Mutta tosiasia on sekin, että uusiakin on myös luotava. Uudelle kasvulle on rakennettava kestävä, markkinaehtoinen pohja. Toisaalta jokaiselle on taattava mahdollisuus uuden liiketoiminnan nopeaan käynnistämiseen, edellisen kaatuneen liiketoiminnan sitä estämättä. Talouteemme tarvitaan lisää uudistumiskykyä. Toimeliaita yrittäjiä ei Suomessa liikaa ole. Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden.

Keräsimmekin vaihtoehtobudjettimme jatkoksi nyt 30 keinoa yritysten tilanteen helpottamiseksi. Budjettivaikutteisten keinojen rahoitukselle on esitetty keinot pari viikkoa sitten johdollani esitellyssä Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Osa keinoista on väliaikaisia. Osa uudistuksista tulee tehdä pysyvästi. Toimenpiteillä tuetaan yrityksiä ja yrittäjiä akuutista kriisistä selviämiseksi. Uudistuksilla vahvistamme yritysten uskoa tulevaan sekä kykyä investoida ja työllistää.

Ehdotukset ovat osa meidän…

Toivon polkua; reittiä kriisistä parempaan huomiseen.

Tuetaan yrityksiä: kannetaan yritykset ja yrittäjät akuutin kriisin ylitse ilman tarpeettomia pysyviä menetyksiä

1) Jatketaan verojen helpotettuja maksujärjestelyjä kesäkuulle.
2) Lasketaan helpotettujen verojen maksujärjestelyn piirissä olevien velkojen korko nollaan.
3) Otetaan käyttöön yritysten takautuva tappiontasaus- eli niin sanottu carry-back-järjestelmä.
4) Jatketaan yrittäjien oikeutta päästä työmarkkinatuelle kesäkuulle asti.
5) Annetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle mahdollisuus valvoa maksuehtolainsäädännön noudattamista kohtuullisten maksuaikojen turvaamiseksi, jotta suuret yritykset noudattaisivat lain mukaista 30 päivän maksuaikaa.
6) Jatketaan päätöstä lyhentää työnantajan vastuuta lomautuksesta (nyt 1 viikko) ja toisaalta työntekijän oikeus saada lomautuskorvausta ilman omavastuuaikaa.
7) Sallitaan toiminimiyrittäjille lastenhoidon kustannusten vähentäminen verotuksessa muiden yhtiömuotojen tavoin.
8) Tehdään koronaturvallisen matkustamisen järjestelyt mahdolliseksi ja tuetaan turvallista matkustuselinkeinoa.
9) Lasketaan ravintoloiden arvonlisävero 24 %:sta ravintolaruoan tasolle 14 %:n ja tuetaan pahoin kärsinyttä ravintola-alaa.
10) Sallitaan ulkomaisten pienpanimoiden lisäksi myös suomalaisille pienpanimoille ulos- ja etämyynti.
11) Sallitaan ravintoloille enintään viinin vahvuisten alkoholituotteiden ulos- ja etämyynti.
12) Toteutetaan ravintolarajoituksia voimakkaammin alueellisesti, jotta rajoitukset ovat aidosti oikeasuhtaisia alueelliseen epidemiatilanteeseen nähden.
13) Rajoituksista päätettäessä on huomioitava elinkeinonvapaus ja arvioitava rajoitusten vaikutukset yrityksille.

Yritysten ja yrittäjien uusi alku: jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden

14) Helpotetaan yrityssaneeraukseen pääsyä ja tuetaan yritysten maksuvalmiutta.
15) Luodaan pikayrityssaneeraus nopean yritysten tervehdyttämisen mahdollistamiseksi.
16) Yhdistetään konkurssi- ja velkajärjestely peräkkäisiksi tehokkaiksi prosesseiksi.
17) Muutetaan maksuhäiriömerkintöjen menettelyä, jotta koronaan kompastuneen yrityksen historia ei estä yrittäjän uutta alkua. Uudistetaan viranomaisprosesseja niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin, kuten ennakkoperintärekisteriin pääsyä, starttirahan saamista tai elinkeinoluvan saamista.
18) Asetetaan yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät.
19) Lyhennetään ja yhdenmukaistetaan maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja ottaen huomioon myös velkojien intressit.

Markkinaehtoiseen kasvuun: tehdään tilaa yritysten markkinalähtöiselle toimeliaisuudelle, työllisyydelle, investoinneille ja kuluttajalähtöiselle elvytykselle

20) Toteutetaan reilu paikallinen sopiminen lakiteitse koskemaan kaikkia, myös järjestäytymättömiä, yrityksiä. Järjestäytymättömissä yrityksissä työntekijöiden enemmistölle taataan mahdollisuus valtuuttaa luottamusvaltuutettu tai osa henkilöstöä edustamaan heitä työsuhteita koskevissa asioissa.
21) Yrityksille annetaan mahdollisuus jakaa vuosilomaa joustavasti vuoden aikana jaksoihin lomautuspäivien minimoimiseksi, taaten kuitenkin oikeus vähintään yhteen yhdenjaksoiseen lomajaksoon.
22) Oppisopimustoiminnan työehdot vapautetaan nuorten ja uranvaihtajien tehokkaamman työllistymisen ja työssäoppimisen takaamiseksi. Otetaan mallia germaanisista maista.
23) Lisätään kansainvälistä rekrytointia poistamalla saatavuusharkinta. Luodaan yrityksille sertifiointijärjestely, jolloin luotettavana pidetty työnantajayritys saa uudelle työntekijälle työluvan nopeutetussa menettelyssä.
24) Myönnetään automaattisesti kahden vuoden työlupa jokaiselle Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja mahdollistetaan pysyvästi ulkomaisen työntekijän oikeus vaihtaa työnantajaa jo ensimmäisen vuoden aikana.
25) Yritysten investointien nopeuttamiseksi ilmoitusmenettelyn piiriin siirretään jo toimivien yritysten muutos- ja laajennushankkeet (siirtäisi noin 1/3 nopeampaan ilmoitusmenettelyyn).
26) Sujuvoitetaan kaava- ja lupaprosesseja. Maanomistajan tai hankkeesta vastaavan kaava-aloite on käsiteltävä ripeästi.
27) Tehdään mahdollisimman monen lupakortin suorittaminen sähköisesti mahdolliseksi.
28) Parannetaan vientiteollisuuden kilpailukykyä ja parannetaan logistiikan tehokkuutta poistamalla väylämaksut kokonaan.
29) Luodaan kotitalouksille ostovoimaa: alennetaan tuloveroja 800 miljoonalla.
30) Laajennetaan kotitalousvähennystä tukemaan kiertotaloutta huolto- ja korjaustöihin sekä toteutetaan yli 75-vuotiaiden superkotitalousvähennys. Malli on yhdistelmä kotitalousvähennyksen parantamista, laajentamista ja enintään 1200 euron tuesta niille, joilla ei ole verotettavaa tuloa.

Kello 22.21 ja vapaapäivä takana. Korona-aikana aina välillä kalenteri on ollut ihan tyhjä. Yli kymmeneen vuoteen ei sellaisia normaaliaikana juurikaan ollut. En tosin blancoja päiviä juuri kaivannutkaan, vaan ehkä mieluummin kuitenkin olen liikkeessä ja teen.

Mutta tänään tyhjää ja se tarkoitti vain rauhaisaa ruuan laittoa, vähän ulkoilua mökillä ja järven rannoilla ja myös Isää kävimme katsomassa. Hyvä päivä tästäkin tuli. Huomenna sitten taas sellainen Teams-maanantai eli unien kautta verkkoa kohden.

 

 

Kommentit