Yhä usemapi eläkelleelle jäävä tai pääsevä on valmis ja halukaskin jatkamaan töitä. Vuositasolla töissä käy 100 000–150 000 eläkeläistä. Työhaluisia eläkeläisiä on kuitenkin tätäkin enemmän ja koko ajan enemmän. Tilastokeskuksen lukujen mukaan jopa 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä ja moni työpaikka myös kaipaa joustavia ja joustavasti tekijöitä. Tässä tärkeään rooliin nousee niin työuraansa vasta aloittevat nuoret opiskelijat, mutta myös työuraansa jo lopettelevat juuri eläkkeelle jääneet. Eläkeläiset tuovatkin työmarkkinoille juuri sitä paljon kaivattua joustoa. Tarvitaan sijaisia, kiireapua, tekijöitä tilapäistöihin tai kausityöhön. Esimerkkejä on paljon kahviloista kauppoihin ja päiväkodeista terveyskeskuksiin ja hoivakoteihin. Esimerkiksi sairaalat ja terveydenhoito ja sairaanhoito ja myös jo iäkkäämpien tai jo tai huonokuntoistempien vanhustenhoito tarvitsevat paljon sijaisia ja nämä paikat olisivat isoissa vaikeuksissa, jos ne eivät saisikaan eläkeläisiä näihin töihin.
Pari vuotta sitten Eläketurvakeskuksen tilastot kertoivat, että lähes joka kymmenes eläkeläinen oli työelämässä. Silloin nuo yleisimmät työt, joissa jo eläkeikään tulleet jatkoivat työntekoa listattiin tiivistettiin näin..
”Miehet ajavat autoja ja huoltavat kiinteistöjä, naiset ovat kaupassa, siivoavat ja hoitavat lapsia.”
Keväällä nähtiinkin erikoisia tilanteita, kun osa kunnista kielsi koronarajoitusten takia yli 70 vuotiailta työnteon esimerkiksi vanhustenhoidossa. Jo valmiiksi niukoilla resursseilla toimivat yksiköt olivat entistä tukalammassa paikassa. Osa näistä työntekijöistä oli myös itsekin huolissaan, että näikö se oma aktiivinen työnteon vaihe sitten tulee pysyvästi päätökseen. No, onneksi valtaosan kohdalla ei tullut ja kokeet tekijät ja osaajat ovat jälleen auttamassa nuorempia kollegoitaan sijaisuuksien ja kiireavun ja muun suhteen. Hatunnostonarvoista tekemistä.
Tosiasia on sekin, että maamme ajautuu pahenevaan työvoimapulaan. Esimerkiksi yksin vuonna 2018 ja yksin kunta-alalta vanhuuseläkkeelle siirtyi 2 200 hoitajaa ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 700. Ja tämän eläköityvän tekijäjoukon lisäksi 2023 voimaan tuleva vanhustenhoidon 0,7 -hoitajamitoitus tarkoittaa jo vuonna yli 11 400 lisähoitajan tarvetta nykymäärään. Työpaikkoja tulee siis avoimeksi kiihtyvällä tahdilla ja tekemätöntä työtä tai työtä tekeville riittää. Ilman eläkeläisiä emme tästä selviä ja emme muuten ilman työperäistä maahanmuuttoakaan, mutta jos nyt kuitenkin ensin otettaisiin tämä kaikki oma kokemus ja osaaminen työmarkkinoiden käyttöön eli tehtäisiin eläkkeellä olevienkin työnteosta kannattavaa. Ei siis rangaista eläkeläisiäkään ahkeruudesta ja auttamisen halusta.
Pidänkin itse enemmän kuin myönteisenä hallituspuolueiden riveistä kuultuja puheenvuoroja eläkkeellä olevien työnteon verottamisen keventämiseksi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) nosti asian esille ja sai ajatukselle tukea niin omalta puolueeltaan kuin myös pääministeripuolue SDP:ltäkin. Eläkkeellä olevilla ja samaan aikaan vielä työtä tekevillä onkin kaikki oikeus odottaa nyt syksyn budjettiriihestä Marinin hallitukselta päätöksiä verotuksen keventämisestä. Kannustankin hallitusta keventämään kaikkien työtätekevien verotusta.
Tämä lisäisi merkittävästi eläkkeellä olevien työnteon kannustavuutta ja ennen muuta kannattavuutta. Monessa työpaikassa tämä jo eläkkeelle jääneiden työpanos ja osaaminen sekä kokemus on korvaamattoman arvokasta. Tästä ahkeruudesta pitää mieluummin palkita, kuin rangaista. Marinin hallituksen ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen pitää tehdä tästä päätökset jo nyt syksyn budjettiriihessä, jotta muutos saadaan voimaan verovuoden 2021 alusta.
Veronkevennyksellä kannustettaisiin eläkeläisiä jatkamaan työelämässä eläkkeelläkin. Verotus siis työssäkäyvällä eläkeläisellä kevenisi. Me olemme valmiita tukemaan veroratkaisua, joilla aidosti tuettaisiin työllisyyttä ja toimeentuloa. Kokoomus olisi keventänyt työn ja eläkkeiden verotusta jo tälle vuodelle yhteensä miljardilla eurolla. Lisäksi olisimme peruneet nyt voimaan tulleen polttoaineveron korotuksen sekä Marinin hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen heikennyksen.
Tänä vuonna työn verotuksen annettiin Marinin hallituksen toimesta kiristyä ja kotitalousvähennystä leikattiin. Nyt elokuun alussa vielä polttoaineveroon tehtiin koko 2000-luvun suurin kertakorotus. Se näkyy myös eläkeläisten pussissa. Hallituksen veropolitiikka pikemmin laskee kuin nostaa työllisyyttä. Toivotaan, että nyt budjettiriihessä suunta muuttuu. Eläkeläisten työnteon kannustavuuden lisääminen olisi tässä hyvä päänavaus ja myös eläkeläisten raippaverosta luopuminen.
Ja hyvä on muistaa sekin, että eläkeläisille SDP:n lupaamasta 100 euron eläkkeiden tasokorotuksesta suuri osa eläkeläisistä ei saanut euron euroa. Monen eläkeläisen kohdalla tämä kuluva vuosi on ollut käteen jäävän rahan näkökulmasta miinusmerkkinen. Paras tapa kannustaa työntekoon kaikkia suomalaisia olisikin nyt keventää yleisesti työnteon verotusta. Työtä tekevälle, on hän sitten eläkkeellä tai aktiivisessä päivätyössä tai tekee ylitöitä tai lisätyötä, niin hänelle pitää aina jäädä tehdystä riittävä korvaus käteen.
Nähtäväksi jää onko Marinin hallituksesta kuitenkaan puheita enempää tekijäksi eläkeläisten työnteon lisäämiseksi. Pystyykö vasemmistohallituksen keskustan tuella tekemään päätöksiä eläkeläisten verotuksen keventämisestä vai jääkö Vanhasen ja muiden puheet lopulta kuitenkin vain hellekesän horinoiksi?
…
Lopen Päivä illassa
Kaunis Lopen Päivä illassa. Samalla myös Loppi-viikko päätökseen vaikka meillähän näitä tapahtumia ja kulttuurijuttuja riittää ympäri vuoden joka viikko. Sellaisia Loppi-viikkoja Lopella Pirisen Tuulan ja uskomattomien ja ahkerien seurojemme ja yhdistystemme kanssa. Kiitollisia saamme olla.
Mukavaa elokuun iltaa kaikille. Kesä jatkuu ja jotenkin nämä elokuun illat ovat niin ainutlaatuisia.