Tästä se taas alkaa.
Muutama sananen tällä viikolla kasaan saadusta valtion ensi vuoden talousarviosta. se kulkee nyt nimellä: Vakauden, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden budjetti.
Hallituksemme talouspolitiikka tähtää siis ennen muuta talouskasvun vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Tämä talousarvioesitys on tehty haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Maailmantalouden tilanne ja tuleva suhdannekehitys ovat poikkeuksellisen epävarmoja. Myös euroalueen velkakriisi lisää markkinoiden epävarmuutta.
Meidän kannalta onkin tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoitteemme onkin säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla.
Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tavoitteemme on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä voimistuvaa talouskasvua.
Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa. Valtion budjettitalouden varsinainen alijäämä supistuu vuoteen 2011 verrattuna 1,2 miljardilla eurolla.
Verrattuna edellisen hallituksemme maaliskuussa tekemään kehyspäätökseen sisältyy vuoden 2012 talousarvioesitykseen hallituksen päättämiä menoleikkauksia 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia 1,1 mrd. euroa. Hallitus esittää samalla menolisäyksiä runsaat 400 milj. euroa ja valtion verotuloja vähentäviä toimenpiteitä 0,9 mrd. euroa erityisesti talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi sekä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.
Verotuksella vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja tuetaan kasvua
Hallitus pyrkii verotuksella vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Valtiontalouden veropohjaa laajennetaan ja veroperusteisiin tehdään useita muutoksia. Valtiontalouden vahvistamisen lisäksi tavoitteena on edistää talouskasvua ja työllisyyttä sekä parantaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tuotantoa ja kulutusta ohjataan ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan siirtämällä verotuksen painopistettä kasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta edelleen kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Vuonna 2012 ansiotuloverotukseen tehdään 3,3 prosentin tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena. Tämä oli meille riihessä tärkeä perustavoite ja sen myös teimme ja pidimme. Nyt siis työnverotus ei kiristy ensi vuonnakaan. Lisäksi pieniä ansiotuloja saavien ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Nämä toimet vähentävät julkisen talouden tuloja noin 800 milj. euroa. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain. Elvytystoimena nostettua kotitalousvähennystä pienennetään.
Verotuksen kantavana periaatteenamme on, että veroja maksetaan jatkossa yhä enemmän maksukyvyn mukaan. Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittävältä osalta. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras, jolloin ylin veroprosentti nousee 13 prosentista 16 prosenttiin 200 000 euroa ylittävissä perinnöissä tai lahjan osalta. Korkotulojen lähdeveroprosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon. Yhteismetsille säädetään uusi 28 prosentin verokanta, jolloin verokannuste yhteismetsien perustamiseen säilyy jatkossakin kahdessa prosenttiyksikössä verrattuna pääomatuloverokantaan.
Arvonlisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään. Myös makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan. Sokeriveron käyttöönoton mahdollisuuksia ryhdytään selvittämään.
Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteiden verotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen korotus toteutetaan vuonna 2012. Lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012 alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Ympäristöohjauksen tehostamiseksi ajoneuvoveroa korotetaan ja autoveroasteikkoa tarkistetaan siten, että kaikkien vähäpäästöisimpien autojen verotus kevenee.
Työllisyyttä ja kasvua edistävät toimet
Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksien parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin.
Harmaan talouden torjunnalla suojellaan rehellisiä työntekijöitä ja yrittäjiä. Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjunta vaati laaja-alaista yhteistyötä. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 20 milj. euron vuosittaisella lisämäärärahalla, joka kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Tilaajavastuulaki uudistetaan. Hallituksen tavoitteena on saada harmaan talouden torjuntaan kohdistetuilla toimilla vähintään 300 miljoonan euron lisäverotuottoja vaalikauden loppuun mennessä.
Hallitus valmistautuu energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen vuoden 2012 aikana niin, että energiaveroleikkurin parannus tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Samassa aikataulussa etsitään myös ns. windfall-veron toteutukselle parhaiten toimiva malli ja selvitetään uraaniveroon liittyviä haittoja ja hyötyjä. Energiaverotuksen uudistus valmistellaan hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Perusväylänpidossa raideliikenne asetetaan etusijalle ja siihen kohdistetaan 20 milj. euron lisärahoitus vuonna 2012. Yritysten lainarahoitusta hoitavan Finnveran riskinottomahdollisuuksia lisätään tuntuvasti. Hallitus vahvistaa kasvua, osaamista ja uusia innovaatioita myös osoittamalla hallitusohjelman mukaisesti sekä tutkimusinfraan että vihreän talouden vahvistamiseen kumpaankin heti vaalikauden alussa 8,5 miljoonan euron lisärahoituksen.
Nuorille yhteiskuntatakuu ja perusturvaan merkittävä parannus
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Oppisopimuskoulutuksessa erityishuomiota kiinnitetään kokonaan ilman tutkintoa olevien nuorten koulutukseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen siihen varataan 60 milj. euroa vuosittain ja siitä kohdennetaan 5 milj. euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin osoitetaan yhteensä noin 480 milj. euroa. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna määrärahat kuitenkin alenevat noin 50 milj. euroa alenevan työttömyyden myötä.
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilun toteuttamiseen osoitetaan vuonna 2012 5 milj. euroa ja seuraavina vuosina 20 milj. euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistamalla tähän 20 milj. euron lisämääräraha.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus toteuttaa kansainvälisesti poikkeuksellisen suuren perusturvan parannuksen. Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä asumistuen tulorajoja korotetaan 1.1.2012 lukien sadalla eurolla kuukaudessa, mikä sisältää indeksikorotuksen. Toimeentulotuessa perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotukea vielä 10 prosentilla. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia vuonna 2012 n. 250 milj. euroa.
Vahva kunta turvaa palvelut
Hallitus käynnistää vielä vuoden 2011 aikana koko maan kattavan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on luonnollisiin työssäkäyntialueisiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntapolitiikan ykköstavoite on turvata laadukkaat hyvinvointipalvelut koko Suomessa. Samalla kuntarakenteen uudistus luo edellytykset kansanvallan ja kuntien itsehallinnon vahvistamiselle, julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle ikääntymisestä johtuvalle palvelujen kysynnän kasvulle. Osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi.
Vuonna 2010 kuntatalouden kehitys oli ennakoitua myönteisempi johtuen lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %. Valtionosuudet kasvavat runsaat 3 % mm. indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2011. Sen sijaan tehdään uusi 5 prosentin korotus vuosina 2012 ja 2013. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.
Kuntien vuoden 2012 valtionavut ovat yhteensä n. 10,5 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat noin 370 milj. eurolla vuodesta 2011 eli n. 4½ %. Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (262 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 milj. eurolla. Valtion veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti.
Lopuksi vielä poimintoja eri hallinnonalojen määrärahoista
Kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat vuonna 2012 n. 40 milj. eurolla haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan 0,56 % bruttokansantuotteesta vuonna 2012. Hallituskauden puolivälissä ohjataan kuitenkin päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-osuuden tasainen kasvu hallituskaudella.
Oikeusministeriö käynnistää systemaattisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen seurannan. Rikosoikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään käynnistämällä oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä vuoden 2011 alkupuolella laaditun suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Erityisenä painopisteenä on talousrikosten käsittely, johon osoitetaan yhteensä 4,6 milj. euron lisäys syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille ja ulosottolaitokselle. Rangaistusten täytäntöönpanossa jatketaan rangaistusten painopisteen siirtämistä laitosseuraamuksista vapaudessa täytäntöön pantaviin seuraamuksiin sekä suljetuista laitoksista avolaitoksiin.
Poliisin hallintorakenteen uudistaminen saatetaan tuottavuuden parantamiseksi loppuun siirtämällä henkilöstön painopistettä edelleen Poliisihallituksen ja poliisilaitosten hallinnosta ja johtamisesta operatiiviseen toimintaan. Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti harmaan talouden torjuntaan. Ammattiin valmistuneiden nuorten työttömien poliisien työllistämistä tuetaan 5 milj. eurolla.
Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvää työnjakoa kehitetään edelleen tehostamalla valtakunnan rajan yli tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lähisuhdeväkivaltaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä. Sähköisesti ja ajanvarauksella tarjottavien palveluiden osuus lisääntyy merkittävästi.
Hätäkeskustoiminta ja sen tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.
Vuonna 2012 linjataan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen. Uudistuksella luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus.
Verohallinto toteuttaa harmaan talouden torjuntaan liittyvinä hankkeina verovelkatietojen julkistamishankkeen, jota varten rakennetaan suorakäyttöinen kyselyjärjestelmä. Lisäksi rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoittamismenettely, joiden avulla voidaan valvoa mm. onko tunnistekortin haltija merkitty Verohallinnon rekisteriin ja on siten verovalvonnan piirissä. Verohallinnolle kohdennetaan 6,2 miljoonan euron lisämääräraha vuonna 2012.
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa.
Hallitus käynnistää pääministerin johdolla pitkän aikavälin kansallisen kielistrategian valmistelun.
Hallituksen tavoitteena on maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen. Maataloustuotannon ravinnekuormitusta ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat yhteensä 2 375 milj. euroa, mikä on 315 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääasiassa liikenneverkon kehittämiseen osoitettavien määrärahojen lisääntymisestä, koska käynnissä on useita isoja jo aiemmin päätettyjä liikenneinvestointeja.
Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 596 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan vt 12 Tampereen rantaväylä, Turun satamayhteys (Suikkilantie) ja E18 Koskenkylä -Kotka erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n määrärahoiksi osoitetaan 89 milj. euroa, jossa on kasvua n. 2 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Osana hallitusohjelmassa hyväksyttyjä elinkeinotukien leikkauksia vähennetään Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) avustusten myöntämisvaltuuksia 50,4 milj. euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä innovatiivisten, nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten määrää. Keskeisiä toimenpiteitä ovat innovaatiorahoituksen suuntaaminen lisääntyvästi tukemaan alkavien yritysten kasvua ja julkisen kasvurahoituksen riskinoton lisääminen.
Energiapolitiikan määrärahat ovat 235 milj. euroa, jossa on lisäystä 98 milj. euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 80 milj. euroa. Energiatuen valtuudesta varataan 50 milj. euroa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen. Uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaksi ehdotetaan 98 milj. euroa.
Hallitusohjelman mukaisesti vuorotteluvapaasta säästetään 7,5 milj. euroa. Yksittäisen edunsaajan osalta vaikutusta lieventää se, että vastaavasti vuorotteluvapaan korvaustasoa nostetaan niin, että sen seurauksena valtionosuus kasvaa 6,2 milj. eurolla.
Paula Risikon johdolla luotu ja nyt loppuun saatettava vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuoden 2013 aikana.
Ympäristöministeriö jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimeenpanoa sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutusta. Luonnonsuojelualueiden hankintaan kohdistetaan 15 milj. euron tasokorotus.
Hallitus tehostaa suojelutoimia Itämeren tilan parantamiseksi sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämerivaltioiden kanssa. Itämeren suojelutoimien kansallista rahoituspohjaa ehdotetaan vahvistettavaksi talousarvioesityksessä 1 milj. euron määrärahalisäyksellä vuonna 2012 sekä useamman milj. euron panostuksella koko kehyskaudella.
Metsähallituksen luontopalveluiden alueiden hoidon ja virkistyskäytön voimavaroja ehdotetaan vahvistettavaksi 1 milj. eurolla, ja ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan rahoitusta kaikkiaan 26,9 milj. euroa.
Vuoden 2011 loppuun mennessä valmistellaan hallituskauden asuntopoliittinen toimintaohjelma, jossa täsmennetään lähivuosien keskeiset toimenpiteet. Hallitus lisää merkittävästi valtion korkotukilainoituksen myöntämisvaltuutta (1,025 mrd. euroa). Näin voidaan turvata pieni- ja keskituloisille rakennettavien uusien vuokra-asuntojen riittävä lainoitus.
Hallitusohjelman strategisten painopistealueiden toteutumista seurataan
Hallitus käsitteli myös hallitusohjelman strategista toimeenpanosuunnitelmaa. Hallitusohjelman painopistealueet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Toimeenpanosuunnitelmaan on valittu näiden painopistealueiden kärkihankkeet ja sovittu niiden toteutukseen osallistuvat hallinnonalat ja näiden vastuunjako. Suunnitelmaan sisältyvät politiikkatoimet kuuluvat hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin ja niiden etenemistä sekä tarkistustarvetta arvioidaan hallituksen vuotuisessa, alkuvuoteen sijoittuvassa strategiaistunnossa. Ensimmäinen strategiaistunto pidetään vuoden 2012 alussa.
Lisäbudjetin kumulatiivinen ylijäämä vähentää velanottoa 2011
Hallitus sopi myös vuoden 2011 kolmannesta lisätalousarviosta. Lisätalousarviossa tulot kasvavat runsaat 1,8 miljardia euroa vuoden 2010 kumulatiivisen ylijäämän käytöstä johtuen. Menoarvioiden tarkentumisesta johtuen eräitä määrärahoja lisätään ja eräitä vähennetään. Menonlisäykset ovat nettomääräisesti 52 milj. euroa. Kolmas lisätalousarvio vähentää täten vuoden 2011 nettolainanoton tarvetta noin 1,8 mrd. eurolla 6,5 mrd. euroon.
Kokkola – Ylivieska 2. raiteen toteuttamista nopeutetaan 5 milj. eurolla alustavien rakennussuunnitelmien hankintaan suorahankintana.
Valtatie 2 osuuden Karkkila – Humppila parantamisen toteuttamiseksi myönnettyä valtuutta nostetaan 3 milj. eurosta 10 milj. euroon.
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen myönnetään 16 milj. euron määräraha työllisyysvaikutteiltaan ja teollisuuspoliittisesti merkittävien alustilausten edistämiseksi.
Säteilyturvakeskuksen toimintamenoihin esitetään 0,34 milj. euron lisäystä, jolla katetaan Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuteen liittyvän valmiustoiminnan aiheuttamia ennakoimattomia toimintamenoja ja hankintoja.
Narkolepsian yhteyttä sikainfluenssarokotteeseen selvittävän tutkimuksen ja muun toiminnan rahoitukseen kohdennetaan 0,2 milj. euroa.
Kehyksissä aleneva suunta julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi
Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi hallitus on sitoutunut päättämään vaalikauden loppuun mennessä toimista, joita tarvitaan koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
Tekemässään kehyspäätöksessä hallitus täsmentää toimenpiteitä, jotka kohentavat valtiontalouden rahoitusasemaa noin 2,3 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä. Tämän ohella menoja kohdennetaan uudelleen perusturvan parantamiseen sekä talouden kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimiin. Hallitusohjelmassa (hallitusohjelman liite 2) sovitut menojen säästöt alentavat kehysmenoja vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Lisätalousarvioita varten hallitus varaa kehyksestä vuosittain 200 milj. euroa.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät lähinnä suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot ja finanssisijoitukset.
Hallitus sopi hallinnonalojen kehyksiksi 42 284 milj. euroa vuodelle 2012, 42 205 milj. euroa vuodelle 2013, 42 037 milj. euroa vuodelle 2014 ja 42 132 milj. euroa vuodelle 2015.
Lisäksi vielä valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä vuoden 2011 kolmas lisätalousarvioesitys 22.9.2011, jolloin se myös julkaistaan valtioneuvoston nettisivuilla. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja kehyspäätös hyväksytään valtioneuvostossa 5.10.2011, jolloin ne julkistetaan kokonaisuudessaan valtioneuvoston nettisivuilla.
…
Kello 21.19 ja leffasta kotiin. Työpäivän jälkeen suuntasimme illalla Hämeenlinnan Verkatehtaalle elokuviin. Edellisestä kerrasta olikin taas jo liian monta kuukautta. Tulee liian harvoin käytettyä näitä upeita puitteita mitä meillä Hämeenlinnassa ja tottakai Helsingissä on. Täytyy toivoa, että joskus vielä Riihimäelläkin. Voimala voisi tarjota tähänkin ratkaisun. Pussikaljaelokuva ei minua innostanut. Ei tuonut mieleen nuoruutta eikä teinivuosiakaan eikä oikein muutenkaan. No jonkunlainen kuvaus ehkä tämän ajan joistain nuorista aikuisista. Valitettavasti.
Päivä tänään väännettiin eduskunnassa valiokunnissa. Ympäristövaliokunta, puolustusvaliokunta ja sitten vielä ulkoasiainvaliokunta ennen täysistuntoa. Asioita mukavasti eteenpäin. Istunnossa sitten keskustan yksin tekemä välikysymys kuntapolitiikasta. Perussuomalaisetkaan eivät siis lähteneet mukaan keskustan kuntapolitiikkaa arvostelevaan välikysymykseen. Mielenkiintoinen oli myös keskustan lähestymistapa. He kysyivät miten hallitus aikoo turvata palvelut kaikkialla Suomessa ja miten lähidemokratian toimimisen. Voisi hyvin kysyä, että miten keskustalainen Paras-laki olisi tässä ollut ratkaisu. Se olisi nimenomaan vienyt jopa sosiaalipalvelut naapurikaupunkeihin terveyspalveluiden yhteyteen ja myös sen lähidemokratian vaaleilla valituilta valtuustoilta muutaman hengen kuntayhtymiin. Itse olen alkanut entistä vahvemmin karsastaa kuntayhtymiä juuri sen takia, että niissä demokratia ei toimi ja päätöksenteosta ja tilanteesta ei tietoa tule peruskuntiin juuri lainkaan. Ja jos tulee niin vasta sitten kun virheet ja rahanylitykset ovat tapahtuneet. Mutta ei tämä tarkoita sitäkään, että kannattaisin isänkuntamallia. Se on demokratian kannalta vieläkin huonompi. Itse siis kannatan sitä, että peruskunta eli itsenäinen kunta hoitaa peruspalvelut. Eli vastuun niiden tuottamisesta mutta myös maksamisesta. Silloin kuntademokratia toimii parhaiten.