Kuluvalla viikolla – suurin osa juuri tänään – jälleen kymmenet tuhannet koululaiset lähtevät uuteen kouluvuoteen. Aivan ensimmäistä kertaa koulutielle lähteviä on tänä syksynä noin 58 000, mutta pieniä ovat vielä ne viime vuodenkin ekaluokkalaiset ja jännittävää koulun alku on vielä isommillekin oppilaille.
***
Opettajana puhelinsoitot huolestuneilta vanhemmilta ja usein myös autoilijoilta ovat tulleet tutuiksi. Usein pelon sekaisinkin tuntein sai kuunnella puhelimessa, kun keskustelu alkoi sanoilla: ”Hei ajan tässä koulunne lähellä ja…”
Onnekseni koskaan puhelussa ei tarvinnut vastaanottaa suru-uutista tai edes tietoa onnettomuudesta, mutta toistuvia kertoja tietoja läheltä piti -tilanteista. Nekin aina pelästyttävät. Moni – liian moni -kollegani ja moni vanhempi ympäri Suomea ei ole säästynyt niiltä vakavimmiltakaan soitoilta.
***
Koulutielle lähteminen on aina jännittävää. Kavereiden kanssa huomio voi kiinnittyä helpolla johonkin ainakin liikenteessä epäolennaiseen. Orava, kivi, kukkanen, kaivuutyömaa tai moottoripyörä – siinä voi jo olla tarpeeksi, monelle pienelle tienkulkijalle. Oma entinen opettajani – ala-asteaikainen koulunjohtajamme Matti Kytömäki tapasi usein 80-luvulla todeta, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Ehkä siinäkin kokeneen opettajan sanassa on valitettavan usein suurin osa totta.
***
Kaikesta huolimatta vastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä ja koulutiellä on meillä aikuisilla. Äidit ja isät ovat opettaneet lapsilleen sen turvallisimman koulutien. Teiden ylitykset on kerrattu kymmeniä kertoja ja muistutettu vaaranpaikoista.
Kaikista näistä toimenpiteistä ja opetuksista ja ohjeista huolimatta liikenteessä kuolee vuosittain parikymmentä kouluikäistä lasta. Loukkaantuneita on yli 700. Viime vuonna kuusi alle 12-vuotiasta jalankulkijaa kuoli liikenteessä. Luvut ovat liian suuria – yksikin on liikaa.
***
Onnettomuudet aina tuntuvat – on sitten kyseessä lapsi tai aikuinenkin. Vahinkoja sattuu – niitä emme varmastikaan kokonaan saa kitkettyä pois millään. Mutta huolestuttavimmalta tuntuu se, että esimerkiksi viime vuonna suojatietä ylittäessä loukkaantui peräti 54 alle 15-vuotiasta lasta. Suojatiellä??
Hyvin tyypillinen onnettomuus onkin juuri sellainen mikä tapahtuu tietä ylitettäessä ja usein vielä aivan tutuimmalla tiellä. Usein suojatie on juuri se vaarallisin paikka. Miksi?
Onnettomuuksista, joissa jalkaisin liikkunut lapsi loukkaantui viime vuonna, tapahtui yli 40 prosenttia juuri suojateillä. Liikenneonnettomuudet onkin suurin yksittäinen lasten tapaturmaisten kuolemantapausten aiheuttaja.
***
Eilen lehdessä huomioni kiinnittyi mainokseen missä luki: ”Lapsia kuolee ja loukkaantuu siksi, että autoilija ei pysähdy suojatien eteen. Ja vaikka yksi pysähtyykin, viereistä kaistaa tulee toinen, joka ei pysähdy. Tuhannet lapset ylittävät koulumatkallaan suojatien luottaen siihen, että aikuisetkin noudattavat sääntöjä.”
Tänä syksynä minä ainakin lupaan olla auton kanssa liikenteessä erityisen valppaana. Lupaan pysähtyä suojatien eteen. Lupaan hiljentää koulun kohdalla. Lupaan noudattaa sääntöjä – niitäkin sääntöjä joita koululaisetkin osaavat jo noudattaa.
Koulun alkamispäivänä 15.8.2006
Timo Heinonen
Luokanopettaja