Tämä Aamulehden otsikko 30.10. pysäytti. Lehti kertoi, että Tampereen kaupungin ostaessa kotihoitoa yksityiseltä kahdessa kaupunginosassa keskihinta on 34,7 euroa, mutta kaupungin itsetekemänä ns. omanatyönä muilla kaupunginalueilla kotihoito maksaa 61,6 euroa.

Yksityisen kotihoidonpalvelun kaupungille myyvä toimija totesi, että he ovat lisänneet aikaa, jonka työntekijä käyttää päivästään asiakkaan luona siten, että olemme tasanneet ruuhkia. ”Olemme siirtäneet iltapäivään palaverit ja käyntejä, joita ei hoidollisista syistä tarvitse tehdä aamun ruuhka-aikaan. Näin työtä riittää koko päiväksi.”

Pitäisikö nyt siis herätä myös julkisellakin puolella pohtimaan samoja asioita? Minusta pitäisi ja monessa paikassa niin on tehtykin. Mutta näköjään tällaisia tampereitakin vielä Suomeen mahtuu muitakin kuin Tampere.

….

Tänään aamusta aikaisin Helsinkiin. Valiokunnat odottavat aamuasta ja sitten istunnossa esillä lakialoitteeni roskaamisen sakottamisesta iltapäivällä. Ja sen perään vielä isoon paneelikeskusteluun edustamaan Kokoomusta Santahaminaan. Aiheena maanpuolustus ja Puolustusvoimat. Mielenkiintoista.

…

Kello 18.46 ja hetki sitten Santahamista kotiin. Alkuun todettakoon, että lakialoitteeni käsittely siirtyi ensi viikkoon. Eli palaan roskaamisasiaan silloin. Mutta muuten päivä oli yhtä juoksua. Ensin valmistavaa keskustelua ulkoasiainvaliokunnassa, sitten sivistysvaliokunnassa ja sen perään istunnossa mielenkiintoinen keskustelu terrorismiin kouluttautumisen kriminalisoimisesta. Laissahamme on mielenkiintoinen aukko ja tätä asiaa tänään myös omassa puheenvuorossani kävin läpi. Esitinkin, että maamme hallitus nyt ryhtyisi toimeen asian korjaamiseksi ja tekisi huolellisen ja perustellun esityksen tästä. Monissa EU-maissa asia jo kunnossa ja näyttää siltä, että Norjan loppukesän tapahtumat antavat meilläkin aihetta nyt tiukentaa lakiamme tässäkin valossa. Aiheenhan nostivat ensimmäisenä esille sen parissa painivat ja työtätekevät SUPO eli Suojelupoliisi ja entinen sisäministerimme Anne Holmlund. Toivotaan, että asia nyt etenee.

Tämä nyt esillä ollut asia nousi esille syyskuussa, kun suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi, että maamme terrorismilainsäädännössä on aukkoja ja se ei ole ajan tasalla. Hän toivoi muutoksia muun muassa sanamuotoihin terrorismiryhmän johtamisen, kouluttamisen ja terroristiryhmään värväämisen rahoittamisesta. Lisäksi suojelupoliisi on tuonut selkeästi esiin, että terrorismiin kouluttautumisen puuttuminen rikoslaista on puute Suomen lainsäädännössä. Tämän tyyppisestä toiminnasta on selkeää näyttöä myös EU:n kumppanimailta.

Noin puolet EU-maista on tämän asian kriminalisoineet, ja Suomen pitäisi tarkastella näiden maiden uudistuksia mielestäni nyt huolella ja tarkkaan. Suomen terrorilainsäädäntö on vuodelta 2003, jolloin kouluttautumista ei nähty silloin valmistelussa niin yleisenä ongelmana, että siihen olisi ollut tarvetta puuttua. Muissa maissa päivitetyt säännökset antavat myös mahdollisuuden niin sanottuihin salaisiin kotietsintöihin epäiltyjen siitä heti edes tietämättä.

Terrorismia koskevat säännökset valmisteltiin EU:ssa vuonna 2001 terrori-iskujen jälkeen, ja Suomen rikoslakiin ne tulivat vuonna 2003, eikä niitä ole sen jälkeen päivitetty. Tämän asian nosti menneenä syksynä esille näkyvästi myös eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund. Hän toi esille tämän puutteen kouluttautumisen tekemisestä laittomaksi, tai sen puutteen, että Suomen rikoslainsäädännössä ei tällaista kohtaa ole.

Viime vuonna vahvistetussa valtioneuvoston terrorismintorjunnan strategiassa kouluttautumisen kriminalisoiminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi, ja on hyvä, että tämän asian kanssa Suomessa myös edetään.

Supo on seurannut terrorismiin kouluttautumista vuosien ajan ja kertonut, että tällaisia tapauksia on Suomessakin havaittu. Terrorismikoulutus koskisi esimerkiksi räjähteiden, aseiden tai myrkyllisten aineiden valmistamista tai käyttöä. Mutta tämä asia ei ole aivan niin yksiselitteisen selkeä, tätä on muun muassa kritisoinut ja herättänyt siitä keskustelua myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Uskoisin, että tämä asia on laajuudeltaan sen tyyppinen, että on syytä, että maamme hallitus, valtioneuvosto, valmistelee tämän asian huolella yhdessä suojelupoliisin ja muiden toimijoiden kanssa ja tuo sitten huolellisesti tehdyn kokonaisuuden eduskunnan käsittelyyn.

Aihe on kuitenkin sellainen, että se on syytä ottaa vakavasti.  Vaikka meillä Suomessa ei ole konkreettista terrorismin uhkaa, asia on syytä ottaa meilläkin vakavasti niin kuin jo totesin muun muassa Norjan tapahtumienkin valossa. Supolle onkin ohjattu merkittävästi lisärahaa 2000-luvulla. Kymmenessä vuodessa suojelupoliisin määrärahat ovat nousseet 10 miljoonasta 17 miljoonaan, ja viime vuonna muun muassa lisäsimme eduskunnassa vielä suojelupoliisille vajaan miljoonan, jos oikein muistan 850 000 euroa, ylimääräistä rahaa nimenomaan terrorismin torjuntaan.

Kansainvälisen terrorismin torjunnan eteen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja jopa hieman mahdotonkin, ja sen takia pidän tärkeänä, että tätä asiaa viedään nyt eteenpäin. Ja hyvä, että niin nyt myös tehdään.

…

Santahamissa tänään erittäin mielenkiintoinen puolustuspolitiikan seminaari. Itse sain edustaa siinä kokoomusta mm. keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen ja vihreiden Pekka Haaviston kanssa. Mukava parituntinen keskustelu alan väen kanssa ja aikalailla hyvä yhteisymmärrys isosta kuvasta muodostuikin. Sitä vain nyt on sotkemassa tämä iänikuinen ja kaikkea vaikeuttava taloustilanne. Sen kanssa on kuitenkin nyt elettävä ja tehtävä myös vaikeita päätöksiä vaikka se välillä tuntuukin todella inhottavalta ja vastenmieliseltä. Mutta ilman vastuunkantoa ja vaikeitakin päätöksiä ei maamme tästä nouse. Sitä ei muuten edelleenkään osa puolueistamme ymmärrä tai ainakaan halua myöntään. Mutta se siitä.

Itse olen valmis tekemään jo pitkään suunnitellun ja tiedossa olleen puolustusvoimien rakenneuudistuksen. Se on elinehto sille, että pystymme pitämään pv:mme ajanmukaisena ja uskottavana myös tulevaisuudessa. Ikäryhmämme pienenevät, kalustomme ja materiaalimme massavanhenee ja kiinteistö ja muut kulut nousevat. Ja muuten pian 4500 punkkaa myös tyhjänäkin ikäryhmien pienentyessä jos emme mitään tee. Sitä ei puolustusvoimamme kestä ja siksikin rakenteita pitää nyt uudistaa 2020-luvun puolustusvoimia varten. Tavoitteena siis pienemmät, mutta suoristuskykyiset puolustusvoimat. Ja täytyy se nyt vielä tässäkin todeta, että perustehtävää emme ole muuttamassa eli emme ole tekemässä mitään uudenlaisia turvallisuuspoliittisia valintoja. Siis jatkossakin koko maata puolustetaan ja yleinen asevelvollisuus tulee säilymään.

Ydintehtävä on selvä eli asevelvollisten kouluttaminen, henkilöstövoimavarojen oikea kohdentaminen ja materiaalihankinnat. Suhteen pitää jatkossakin olla perinteinen kolmasosa, kolmasosa, kolmasosa -jakoa. Jos emme nyt rakenteita uudista niin säästöt leikkaavat hamaan tulevaisuuteen eikä siis vain lähivuosina kertausharjoituspäiviämme kuten myös pitkälle tulevaisuuteen tai pysyvästikin maasto- ja meripäiviä ja lentotunteja. 

Summasummarum… siis uudistuksella tulemme sopeuttamaan puolustusvoimien esityksien mukaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin. Lähtökohtana kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Ongelma tässä on se, että nyt koko maata ja koko maailmaankin ravisteleva talouskriisi ei anna meille mahdollisuutta tehdä tätä viime kaudella aloitetun Häkämien siltaperiaatteen mukaan vaan säästöt edellyttävät sopeutustoimia heti ja siksi isku on todella kova heti ensi vuonna.

Mutta erotetaan nyt siis jo vuosikausia tiedossa ollut puolustusvoimien rakenneuudistus ja nyt yllättäen niskaamme tullut talouskriisi. Mutta ne on nyt vain hoidettava kumpikin vastuullisesti tai muuten meillä ei enää ole uskottavaa puolustusta tässä maassa. Puhe, että mitään ei tehdä ja uudisteta tarkoittaa vanhenevan materiaalin myötä väistämättä surullisen kuuluisaa Cajanderin mallia. Sellaistakin kehitystä näyttää eräs oppositiopuolueemme näköjään ajavan.

Mutta tehdään vaikeakin asia nyt ja huolella ja muistetaan myös valtion tärkeä rooli vastuullisena työnantajana tässäkin.

Mutta nyt lopetan. Vapaailta. Huomenna aamusta Riihimäelle puhumaan Kotitalousopettajien päiville. Siis vanhaa ja tuttua aihealuetta eli koulutuspolitiikkaa.