Itse olen hyvin tyypillinen suomalainen metsänomistaja. Alle 20 hehtaarin metsätiloja on noin 60 prosenttia maamme kaikista metsätiloista ja me yksityiset metsänomistajat omistamme samoin noin 60 prosenttia maamme koko metsämaasta. Neljä kymmenestä metsänomistaja asuu omalla tilallaan ja toisaalta yhä useampi metsänomistaja kauempana omasta metsästään kaupungeissa. Nykyisin jo joka neljäs metsänomistaja asuukin kaupungeissa ja perijäsukupolven myötä myös osa tiloista on entistä pirstaloituneempia. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain noin viitisen prosenttia maamme metsätiloista ja niiden osuus metsäalastamme on vajaa kolmannes.
Keskustelu metsistä on aika-ajoin ollut kovin kiivasta, kärkästä ja väärinymmärtävääkin. Itse uskon, että suomalaisista metsistä riittää kaikille. Ja uskon myös siihen, että iso osa meistä noin 630 000 metsänomistaasta haluaa olla vastuullinen metsänomistaja ja toimia myös kestävän metsänhoidon tekijänä. Mutta moni myös ymmärtää sen, että hoidettu metsä on paras metsä niin puille kuin sen virkistyskäytöllekin. Ja ei tämä poista sitäkään tosiasiaa, että monet meistä myös haluavat osan ja hienoimmat metsät ja metsäluonnot suojella ja säästää. Vuoteen 2025 jatkuvan METSO-ohjelman metsiensuojelutavoitteesta eli 96 000 hehtaarista oli vuoden 2019 loppuun mennessä saavutettu 77 prosenttia eli reilut 73 500 hehtaaria. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma on siis edennyt hyvin askelun metsänomistajien vapaaehtoisin toimin. Kokonaistavoitteen saavuttaminen kuluvina viitenä vuotena vaatii siis vuosittain yli 6 000 hehtaarin toteutusta.
Me yksityishenkilöt metsänomistajat omistamme metsää noin 10,5 miljoonaa hehtaaria eli noin 60 % Suomen metsämaasta. Muista metsänomistajista suurin on valtio ja lisäksi metsää omistavat kunnat, osakeyhtiöt, seurakunnat ja yhteismetsät. Äiti Suomen maapintalasta peräti yli 70 prosenttia on metsää. Olemmekin suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Muistan lukeneenin, että puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata maassamme on noin 20,3 miljoonaa hehtaaria.
Metsälakia muutettin vuonna 2014 kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen aloitteesta niin, että uusi laki toi meille metsäomistajille lisää vapautta valita haluamamme metsienhoidon tavan. Uudistus on ollut hyvä ja tuonut metsiimme monimuotoisuutta. Eikä metsien suositusten mukainen hoito tarkoita sitä, että sen monimuotoisuus kärsisi. Itseasiassa jopa päin vastoin. Metsäluonnon monimuotoisuutta itseasiassa pyritään turvaamaan tekemällä metsässä vastuullisia valintoja. Erityisen arvokkaat elinympäristöt jätetään yleensä käsittelemättä ja hyvin tyypillistä on myös se, että esimerkiksi vesistöjen ympärille jätetään riittävän tiheää puustoa. Ja onhan sekin tosiasia, että hoidetussa metsässä on mukavampi myös retkeillä ja sienestään ja marjastaakin. Itse melkein uskallan väittää, että moni yllättyisi tutustuessaan suomalaiseen hoidettuun metsään miten hyvin siellä on voitu osaavissa käsissä yhdistää niin taloudellinen metsänhoito kuin myös metsäluonnon monimuotoisuus.
Minusta maassamme on huolehdittukin varsin hyvin ja vastuullisesti puuntuotannon kestävyydestä. Maamme metsiin on kavsanut 50 vuoden aikanaa noin miljardi kuutiometriä lisää puuta. 1970-luvulta lähtien on metsien kasvu on ollut joka vuosi hakkuita suurempaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 1970 metsä kasvoi noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa ja sitä hakattiin kutakuinkin saman verran niin vuonna 2010 kasvu oli jo 100 miljoonaa kuutiota ja hakkuut noin 80 miljoonaa kuutiota. 1960-luvun lopussa tapahtui siis merkittävä muutos ja metsän kasvu lähti huimaan nousuun.
Metsiemme puunmäärä on lisääntynyt 50 vuodessa noin 70 prosenttia. Kun 1960-luvun lopussa metsissämme oli puuta noin 1,5 miljardia kuutiometriä, niin nykyisin puuta on noin 2,5 miljardia kuutiometriä.
Hoitamattoman metsän tulot saattavatkin olla usein reilusti alle puolet hoidetun metsän tuloista. Ja kannattaa muistaa sekin, että myös ympäristömme kiittää hyvin hoidetusta metsästä. Esimerkiksi harvennusten yhteydessä kerätystä biomassasta saadaan sähköä ja lämpöä. Fossiilisia polttoaineiden käyttöä voidaan siis vähentää. Lueskelin jonkin aika esitten esimerkiksi Vaasan voimalaitoksesta, missä puuraaka-aineella on saavutettu yli 82 000 tonnin kasvihuonekaasujen päästövähenemä. Ja tämän energiakäytön lisäksihän metsästä saadaan myös raaka-ainetta biojalostamoille paperiin, selluun ja nykyisin jopa biopolttoaineeksi liikenteeseen. Ja metsäisessä maassa on enemmän kuin järkevää hyödyntää puuta myös mahdollisimman pitkälle ja itse toivon myös mm. puurakentamisen lisääntyvän niin kerrostaloissa kuin julkisessakin rakentamisessa. Tätä voisi jopa edellyttää ja tähän voisi myös kannustaa. Puusta tehty rakennus, kun toimii valmiinakin hiilinieluna, vaikka sen rakentamiseen käytetty puu onkin jo kaadettu.
Hoidettu metsä on siis monessa mielessä järkivalinta. En myöskään itse näe avohakkuita meidän kaltaisessa maassa ongelmana. Itseasiassa avohakkuiden täyskielto voisi enemminkin olla maallemme ongelma. Hakkuista leijonan osa tehdään harvennushakkuina ja vain pieni osa avohakkuina. Siirtyminen pelkkään jatkuvan kasvun menetelmään itseasiassa edellyttäisi hakkuumäärien kaksinkertaistamista, jos puutarjonta haluttaisiin kuitenkin pitää entisellään.
Muut hakkuut mukaan lukien maamme avohakkuita tehdään vuosittain alle prosentilla metsäpinta-alasta.
Maltiia siis siskot ja veljet hyvät. Metsää meillä riittää. Ja jos omaisuutta ei hoida, sen arvo vähitellen laskee. Tämä viisaus pätee myös metsiin.
….
Kello 20.24 ja kotiin töistä. Kiitos viesteistä liittyen tähän aamuiseen kirjoitukseeni liittyen metsistä. Hoidetaan siis metsiä jatkossakin hyvin ja hyödynnetäänkin järkevästi ja tehokkaasti ja suojellaan sitten ne arvokkaimmat. Metsästä on moneksi ja riittää monelle.
Eduskunnassa tänään eteenpäin meidän ensi vuoden vaihtoehtobudjetti ja salissa sitten kyselytunnin jälkeen keskustelussa yli 100 allekirjoituksen keränneet lakialoitteet, joista toisessa kollegani Jari Myllykosken johdolla esitämme pienpanimoille etämyyntioikeutta myös kotimaahan ja toisessa sitä, että luottotietojen häiriömerkintä pyyhitään pois heti, kun velat maksettu eikä sitä enää roikoteta siellä jatkorangaistuksena kahta vuotta. Eikös se niin mene, että kun asia on kuitattu niin se on kuitattu. Itse siis kannatin kumpaakin aloitetta ja toivottavasti ne nyt saadaan eteenpäin. Valitettavasti tähän asti yksi STM:n virkamies ja ministeri Krista Kiuru tätä etämyyntiä vastustaneet ja haranneet vastaan. Ja nyt tärkeää, että eduskunta näyttää kenelle valta tässä maassa kuuluu ja laittaa ministerin ja ministeriön ruotuun.
Laitetaan syksyn kynttilä palamaan. Jotenkin tuntui siltä, että nyt kynttilän lämpö tekee hyvää. Ajatukset Isän luona ja onneksi siellä nyt kaikki jo paremmin.