Kasva isoksi, mutta älä aikaiseksi. Eikös se jotenkin niin mennyt. Aina sellainen pikkupoika löytyy meikäläisestäkin, kun pelaamaan lähdetään tai monessa muussakin. Nyt se pojan viikari tuli esille sitten linnunpönttöjä tehdessä. Tässä kevään aikana olemme tehneet Pekkalassa ja myös Tuomolassa linnunpönttöjä taas oikein niin kuin urakalla. Nyt, kun korona estää pönttöpäivät ja muut sellaiset tapahtumat niin me olemme sitten urakoineet itse kahden verroin enemmän.
Nyt tehtiin tiaisille pönttöjä ja kun omat ja ystävien lapset nikkaroivat yksiöitä niin minä poika lähdin tekemään Vanajan rivitalolle kaveriksi nyt kerrostaloa. Eihän ne tintit oikeasti näitä kauheasti välitä, mutta jotain pientä kivaa on aika hauska tehdä. Ja muistan minä lapsuudesta kuinka Pekalla oli täällä Pekkalassa yhdessä pöntössä toiset asukkaat ja toinen teki sitten pesänsä pöntön katolle ulkopuolelle. Muistaisin, että Pekka-eno siitä myös kuvankin sai, kun molempien pesien linnut olivat yhtäaikaa pesillään.
Mutta otsikossa tapailin muuten erästä biisiä. Mukailin.
Tulimme tänne Viertolan kolosta..
Mikä bändi ja mikä biisi? No tämä Viertola siinä siis meidän kotikerrostalon alueen nimi ja samoissa taloissa ja pihapiirissä muuten aikanaan myös itsekin sain kasvaa Kortessalmen Esan, Tuomisen Petrin ja muiden viertolalaisten kanssa. Upeita muistoja ja vahvaa yhteisöllisyyttä. Ella- ja Helvi-tädit pitivät välillä neljän kerrostalon lapsille jopa lettukestejä ja laskiaiset olivat tietenkin aina isoja juttuja ja Nykäsen Matin hengessä tehdyt hyppyrimäet. Sellaisen muuten teimme tänäkin talvena 40 vuotta myöhemmin jälleen Viertolan kalliomäelle.
Mutta tämä kerrostalopönttö siis kunniaosoitus ja kiitos myös kerrostaloille. Me kerrostalojen kasvattamat olemme täällä maaseudulla varmasti isoimmassa määrin juuri meitä 70-80-luvun lapsia, mutta helppoa ja mukavaa asumista se on tänäkin päivänä. Ja kun meillä on tämä Pekkalakin, niin omaakin rauhaa saa ja sitä kyllä täällä Viertolassakin riittää.
Vanajan seinällä on nyt oven vasemmalla puolella viimevuotinen rivitalo ja isojen ovien päällä nyt Viertola eli tinttien kerrostalo.
Mutta yksi pönttö lähti eilen mökiltä Perintömäkeen ja muutamia lisää tänne Pekkalaankin. Ja Vanajan seinälle sitten nostimme tämän kerrostalon isomman lapseni kanssa.
Nyt siis monissa pöntöissä jo täysi elämä. Muutama viikko sitten veimmekin jo valtaosan uusista pöntöistä metsään ja myös Torkin rantaan sen telkanpöntön. Pöllönpöntönkin lähettyvillä näkynyt liikettä ja saa nähdä on sielläkin poikasia tulossa. Voi vain olla, että varsin vaikea tai huono myyrävuosi pakottaa viisaat pöllöt pitämään välivuotta pesinnässään. Fiksuina ne eivät nimittäin nälissään ryhdy perheenperustamishommiin lainkaan.
Mutta siis se biisi menee oikeasti näin…. ”Tulimme tänne Paavolan koloista . Kotipaikkanamme on siis Hyvinkää….”
Kyllä Raptoriahan se. Paaranluolan ajoilta tulee paljon hienoja muistoja mieleen. Ja biisi siis nimeltääkin Raptori.
Kaunis sunnuntai pian jo takana. Tänään piti olla kuntavaalit, mutta ne kun siirtyivät kesäkuulle niin kalenterikin edelleen aikalailla koronatyhjää. Ja ei tullut sitä 11 000 päivätartunnan koronatsunamiakaan sitten tänään. Parempaa kohden mennään.
Ja vähän oli kirjovaahtera saanut talvella osumaan metsän eläimiltä. Mutta uskon, että tämäkin puu puulajimetsässäni jatkaa elämää sammakon ja muiden kanssa.
