Matematiikan osaamisen heikentyminen saatiin pysäytettyä – Tuore arviointitieto kertoo kuitenkin osaamisen polarisoitumisesta

Blogi, maanantaina 25.04.2016

Tänään julkistettiin tuorein Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin arviointi koululaistemme osaamisesta. Arvioinnissa selvitettiin matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa ja tutkimus paljasti, että osaamisen heikentyminen on nyt onnistuttu pysäyttämään. Matematiikan osaamisen taso on siis pysynyt ennallaan. Vielä viime hallituskaudella vuosien 2011 ja 2012 arvioinneissa matematiikan osaamisen todettiin heikentyneet. Edelleen kuitenkin erityisesti poikien matematiikan oppimistuloksissa havaittiin polarisoitumista eli tulosten jakaantumista ääripäihin. Pojat saivat tyttöjä yleisemmin sekä matalia että korkeita pistemääriä. Myös koulujen arviointikäytänteissä on eroja.

Osaamisen tason tutkimukset ovat tärkeitä jotta voimme tehdä oikeanlaisia ratkaisuja koulutuksen ja ennen muuta peruskoulun suhteen. Nyt tehty selvitys mm. paljasti sen, että ongelmanratkaisu ei kaikilta peruskoulun päättäviltä eli 9-luokkalaisilta suju. Itseasiassa ongelmanratkaisutehtävissä (ratkaisuosuus 34 %) osaamisen taso ei suurella osalla oppilaista yllä arkielämän tarpeisiin. Erityisesti prosenttilaskuihin liittyvät tehtävät osattiin heikosti. Arviointiasiantuntija Sami Julin kertoi esimerkin arjesta. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista hallitsee esimerkiksi perusprosenttilaskut huonosti. ”Ei osata laskea, jos 50 euron paita on 30 prosentin alennuksessa, että mikä uusi hinta on, kannattaako se ostaa. Tai kun ottaa opintolainaa ja pitäisi tietää, paljonko maksaa korkoa.”

Ongelmanratkaisutehtäviä paremmin osattiin monivalintatehtävät (ratkaisuosuus 54 %) ja päässälaskutehtävät (52 %). Pojat osasivat ratkaista päässälaskutehtäviä hieman tyttöjä paremmin. Eri sisältöalueiden keskimääräisistä ratkaisuosuuksista paras tulos oli algebrassa (47 %). Heikoimmin osattujen geometrian (ratkaisuosuus 36 %) sekä todennäköisyyden ja tilastojen (38 %) harjoittelua tulisikin lisätä kouluissa. Tytöt olivat poikia parempia algebrassa ja pojat puolestaan tyttöjä parempia todennäköisyydessä ja tilastoissa. Muita arvioituja sisältöalueita olivat luvut ja laskutoimitukset sekä funktiot.

Koulujen erilaiset arviointikäytänteet näkyvät kouluarvosanoissa

Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikutti selvityksen mukaan johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä sen sijaan on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytänteet herättävätkin kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa. Tämä huomio pitää nyt ottaa vakavasti ja selvittää keinoja arviointikäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Yksi ratkaisu minusta voisi olla erilaisten valtakunnallisten tasokokeiden lisääminen kouluihin ainakin tukemaan opettajien arviointia. Jos säännöllisesti tasokokeista tulisi erilaisia numeroita mitä opettaja oppilailleen olisi antamassa tai on antanut niin ongelmaan olisi helpompi puuttua. Tärkeää nimittäin olisi juuri jatko-opintoihin pääsemisen kannalta, että yhdeksännen luokan arvioinnit olivat hyvin vertailukelpoisia keskenään.

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan oppilaiden mielestä matematiikka on varsin hyödyllinen, mutta ei kovin pidetty oppiaine. Oma osaaminen koettiin selvityksessä lievästi myönteisenä, ja poikien käsitys omasta osaamisesta oli parempi kuin tyttöjen. Positiiviset näkemykset omasta osaamisesta ja matematiikan opiskelusta sekä tunnollinen läksyjen teko paransivat tuloksia. Matematiikkaan kohdistuva ahdistus oli lievempää pojilla, lukion pitkään matematiikkaan tähtäävillä ja korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla.

Sähköinen arviointi ensimmäistä kertaa kaikilla käytössä

Osaamisessa oli jonkin verran vaihtelua myös maamme eri osissa. Parhaimpia matematiikassa olivat Lounais-Suomen koulujen oppilaat (keskimääräinen ratkaisuosuus 46 %) ja heikoimpia Itä-Suomen koulujen oppilaat (40 %). Lukion pitkään matematiikkaan tähtäävät oppilaat osasivat matematiikkaa paremmin (keskimääräinen ratkaisuosuus 59 %) kuin lukion lyhyen matematiikkaan (40 %) tai ammatillisiin opintoihin aikovat (32 %). Myös vanhempien koulutustausta näkyi selkeästi tuloksissa: jos vanhempien korkein koulutus oli peruskoulu, oppilaiden tulokset olivat keskimäärin 20 prosenttiyksikköä heikommat kuin niiden oppilaiden, joiden vanhempien korkein koulutus oli yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.

Suurimmalla osalla kaikista opettajista (94 %) oli matematiikan opettajan muodollinen kelpoisuus. Kun opettajana toimi matematiikan opettaja, oppilaiden tulokset olivat parempia kuin oppilailla, joiden opettajana toimi luokanopettaja.

Ensimmäistä kertaa kaikki oppilaat tekivät osan tehtävistä sähköisesti tietokoneella. Sähköversion tulokset olivat pääasiassa muutamaa prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin paperiversion tulokset. Arvioijien mukaan syynä saattoi olla oppilaiden tottumattomuus sähköisiin matematiikan kokeisiin, erot koulujen laitekannassa tai tekniset ongelmat. Koulujen laitekanta tuleekin uudistaa ja yhdenmukaistaa, mikä luo edellytykset tasa-arvolle.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksessä oli mukana 140 koulun otos, joista 124 oli suomenkielisiä ja 16 ruotsinkielisiä. Tulokset saatiin yhteensä 4779 otosoppilaalta, joista suomenkielisiä oli 4287 ja ruotsinkielisiä 492.

Tehtävää siis riittää ja peruskouluamme tulee uudistaa ja pitää se tiukasti kiinni ajassa ja mielellään askeleen edellä. Pääasia, että nyt on oppimistulosten heikkeneminen saatu katkaistua ja toivottavasti sama trendi saadaan aikaiseksi myös muissa oppiaineissa.

Kello 14.08 ja juuri Hyvinkäältä ja Riihimäeltä kotiin. Tänään päivällä työasioita ensin Hyvinkäällä ja sitten Riihimäellä. Riihimäellä myös yksi vuoden 2017 kuntavaaleihin liittyvä tapaaminen. Olen luvannut hieman auttaa eri kuntia ja kaupunkeja ehdokashankinnassa tuleviin vaaleihin ja tänään yksi äärimmäisen mukava ja mielenkiintoinen lounaspalaveri Riihimäellä. Jo hänet saamme ehdokkaaksemme niin voisin melkein lyödä vetoa, että äänisaalis on hyvä. Mutta katsotaan ja toivotaan ja kerrotaan kunhan…

Nyt hetki aikaa kotona kotitoimiston työpöydän ääressä. Muutama kirjoitusjuttu vielä työnalla ja myös hieman työtä aiheuttaa vielä illan kunnanhallituskin. Lopen kunnanhallitus käsittelee tänään illan kokouksessaan mm. jätehuollon tulevaisuutta Lopella ja valtuustonpuheenjohtjana tilanne vaatii minulta hieman enemmän nyt myös työtä. Nimittäin meillä Lopella on jätetty valtuustoaloite missä lähes kaikki 30 vai 31 valtuutettua 35 on esittänyt kuntamme eroa alueemme jätelautakunnasta. Aloite on edelleen loppuunkäsittelemättä ja nyt on tärkeää, että ennen valtuuston ns. viimeistä sanaa ei kunta tai kunnanhallitus tee sellaisia toimenpiteitä, että valtuustolla ei enää olisikaan tosiasiallista mahdollisuutta päättää asiasta. Itse olen edelleen sitä mieltä, että ratkaisu täytyy löytyä siihen, että toimiva ja asiakkaille edullisin ns. suorasopimisen malli mahdollistetaan Lopella ja muissakin sitä haluavissa kunnissa. En ymmärrä, että isäntäkuntamallilla toimiva Kolmenkierto jätelautakunta ei kuuntele osakaskuntiensa mielipiteitä vaan tekevät päätöksiä ylikävellen. Illalla toivon, että Lopen kunnanhallitus tässä asiassa vielä käyttää valtaansa ja toivon myös, että Kolmenkiertokin käsittelisi jäteasian uudelleen ja lähtisi siitä, että tällaisetkin asiat onnistuvat parhaiten kuntalaisia ja kuntia kuullen eikä ylhäältä sanellen. Vaihtoehtoisesti minusta Kolmenkierron tulisi ainakin myöntää jatkosiirtymäaikaa asialle vähintään vuoteen 2019. En tämän syvemmälle asiaan nyt mene, mutta voi olla, että jossain vaiheessa laajemminkin asiaa täällä vielä käsittelen. Ja voin jo nyt kertoa, että tulen jättämään myös eduskunnassa vielä kevään aikana lakialoitteen missä päätösvalta palautetaan kunnille jätelautakunnilta. Jätelautakuntien toimintatavat eivät jätä minulle muuta mahdollisuutta.

Lopen kunnanhallitus käsittelee myös tänään Lopen terveyspalveluiden tulevaisuutta. Lääkäripalvelut on Riihimäen Seudun Terveyskeskuskuntayhtymä päättänyt nyt keskittää Riihimäelle. Mutta nyt keskustelussa on myös maalaiskuntien neuvolapalvelut. Tietojeni mukaan Hausjärvellä neuvolatoiminta on jatkumassa useammassakin eri pisteessä ja minusta Lopellakin on syytä pitää toimiva palvelu samantasoisena. Kuntayhtymä ja kunta ovat näissä asioissa toimivaltaisia enää 2018 vuoden loppuun asti ja siksi on syytä huolehtia, että samankaltaisissa maalaiskunnissa on sinne asti samanlainen palveluverkko. Myös lääkäriasiassa toivottavasti löydetään ratkaisu niin, että Lopellakin pääsisi jatkossa lääkäriin. Tässä ratkaisijaksi voi nousta Sote-uudistuksessa käyttöönotettava laaja ja täysi valinnanvapauslaki.

Hallitus käsittelee tänään myös muutaman valtuustoaloitteenkin. Ne lopullisesti sitten päättää ja siunaa kunnanvaltuusto seuraavassa kokouksessaan. Käsittelyssä mm. Kari Maunula (kok) valtuustaoloite millä helpotettaisiin vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Ympäristölautakunta esittääkin vastauksessaan, että Lopella luovutaan vanhoista osittain jopa lukumääriin yms perustuvista vaatimuksista ja jatkossa päätöksen perustaksi riittäisi laista tulevat vaatimukset. Voin todeta, että tätä kannatan ja minusta olisi hienoa, että Lopellakin voisi yhä useampi asua vapaa-ajanasunnoilla tai tämän jälkeen vakinaisilla asunnoillaan ympäri vuoden ja tehdä töitä etänä ja maksaa myös veronsa tänne. Win-win.

Toisessa valtuustoaloitteessa käsitellään lasten kotihoidon tuen kuntalisää eli Loppi-lisää. Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää nyt kunnanhallitukselle, että jatkossa Loppi-lisän voisi saada myös opiskelijat ja työttömätkin. Minusta perusteltu esitys.

Kunnanhallituksen listalla tänään kaiken kaikkiaan 20 asiakohtaa. Esityslista löytyy Lopen kunnan virallisilta nettisivuilta www.loppi.fi ja mielelläni vastaan kysymyksiinkin jos sellaisia listan asioista tai muistakin Lopen asioista nousee.

Kello 21.25 ja eduskunnan viikkoa kohden. Illan kunnanhallitus tänään yllättävän nopeasti ohi. Isot asiat eli Lopen terveyspalveluiden tulevaisuus ja jätehuoltomalli jäivät tosin pöydälle. Hyvä, että kunnanhallitus nyt käy asiat huolella läpi ja pohtii sen mikä on loppilaisten kannalta oikea ja paras ratkaisu. Pitää muistaa, että nämä molemmat ratkaisut ovat sellaisia joilla erittäin pitkälle kantavia vaikutuksia ja valtuustonpuheenjohtajana pidän tärkeänä, että tällaiset asiat tehdään kunnanhallituksessa huolella ja kaikki asiapuolet läpikäyden.

Huomenna eduskunnassa viikko käyntiin ja iltapäivällä ohjelmassa istunnossa mielenkiintoinen ja tärkeä keskustelu harmaantalouden torjunnasta. Tällä saralla on paljon tehtävää ja paljon saavutettavaakin kun vain tahtoa ja halua on.

 

Kommentit