Tänään juhlistimme Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajan Lopella olon 70-vuotispäivää. Perinteen mukaan on Punelian rannalla kokoonnuttu keväisin Marskin Lounaalle ja tänään teimme sen hieman suuremmalla porukalla. Juhlalounas syötiin tänään Marskin Majan ravintolassa perinteisen majan tuvan sijaan ja hienoa juhlalounasta kunnioitti läsnäolollaan myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. Ja sääkin oli juuri sellainen Marskin lounaalle sopiva – keväinen ja kaunis.

Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Lopella 70 vuotta. Hieno juhla Punelian rannalla ja paikalla myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. Kiitos kaikille mukana olleille ja majayhdistykselle upeasta juhlasta.

Matti Ahtiainen esitti Marskin Majan juhlassa kaksi upeaa laulua. Matti on tehnyt pitkän elämäntyön missä isossa osassa Loppi, maanpuolustus ja Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja. Arvostan!

Ja joka kerta on kunnia saada laittaa rintapieleen Marskin Majan kultainen merkki. Niin tänäänkin Majan Lopella olon 70-vuotisjuhlien kunniaksi.
Marskin Majasta on muodostunut vuosien saatossa kotikuntani tärkein matkailukohde. Aikanaan sen toiminnasta vastasivat Anna-Liisa ja Raimo Laitinen ja muistan ne ajat kun Marskin Lounasta isännöimään saapui itse jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroth. Minulla oli teinipoika kunnia saada kerran häntä nauhalle haastatellakin ja useampikin juhlalounas valokuvata ainoa kuvaajana. Niistä laatikossa muistona monia hienoja mustavalkokuvia. Myöhemmin Majan Herrojen Teuvo Zettermanin ja Heikki Kujansuun johdolla paikasta on kehittynyt entistä vetovoimasempi ja maineeltaan ainutlaatuinen ruokapaikkakin. Vuosittain 10-15 000 vierasta nauttii Marskin lempiruuista Majan ravintolassa ja monet myös vanhan saunan lämpimistä löylyistä ja Punelian viilentävistä aalloista. Paikka on todellakin kokemisenarvoinen ja ruoka erinomaista. Suosittelen poikkeamaan ja vaikkapa juhlapaikaksikin. Maja on erinomainen juhlamiljöö isoisän tai äidin syntypäiville, häille tai ristiäisillekin puhumattakaan sukujuhlista ja yritysjuhlista. Tai sitten vain pienellä ystäväporukalla rauhoittua luonnon keskellä historian siipien suojissa hyvän ruuan parissa. Tulkaahan käymään.
Iso kiitos vielä Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle tämän vuoden juhlasta. Oli kunnia saada on jälleen mukana.
…
Illansuussa vielä Kokoomuksen puoluevaltuusto tuli mukaan eduskuntaryhmämme kokoukseen. Aamulla olimme vielä Smolnassa hioneet hallitusohjelman sanamuotoja ja sieltä siis ajelin Lopelle Marskin Majan juhliin. Mutta illansuuksi sitten takaisin kokouksiin. Hallitusohjelma julkaistiin ja nyt kello 21.06 kaikki kolme puoluetta on hyväksynyt meidän neuvottelutuloksen ja uusi hallitus syntyy keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan. Meiltä myös tänään jo ministerivalinnat. Myönnän, että opetusministerinsalkku olisi ollut vahvaa osaamisaluettani opettajana ja kasvatustieteenmaisterina ja myös neljä vuotta sivistysvaliokunnassa istuneena ja vuosikausia kokoomuksen osaamisen ja sivistyksen politiikkatyötä vetäneenä. Nyt minua ei tähän tehtävään kuitenkaan haluttu. Sellaiseen pitää politiikassa tottua. Joskus muu vaikuttaa.
Mutta hallitusohjelma nyt vahva osoitus siitä, että maamme velkaantuminen halutaan taittaa ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Lisäsin koko hallitusohjelman tänne kotisivuilleni Uutiset-sivulle. Linkki sinne tässä: Hallitusohjelma 2015. Siellä myös tuo Asumisenosio missä itse olin kokoomuksen vetäjänä Smolnassa. Tässä linkki tuohon Asuntopolitiikka-liitteeseen missä asiat jotka jo nyt siis päätetty.
Tässä lyhyesti vielä muutamia nostoja hallitusohjelmasta:
JULKINEN TALOUS
Hallitus turvaa hyvinvointiyhteiskunnan tasapainottamalla julkisen talouden pitkällä aikavälillä. Noin 10 miljardin kestävyysvaje kurotaan umpeen seuraavin toimenpitein:
1. Julkista taloutta sopeutetaan pysyvästi suorilla menoleikkauksilla ja maksutulojen lisäyksillä 2019 tasolla yhteensä 4,03 mrd.
2. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamiseksi puolustusvoimat saavat lisämäärärahaa, sisäisen turvallisuuden leikkauksia perutaan ja väylien korjausvelkaa pyritään vähentämään.
3. Vuoteen 2021 mennessä voimaan astuvat säästöt, rakenteelliset uudistukset ja työllisyyttä edistävät toimet vahvistavat julkista taloutta yhteensä 6 miljardilla.
4. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan 1 miljardin edestä.
5. Pitkällä aikavälillä vaikuttavat julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset parantavat tuottavuutta noin 3 mrd edestä. Merkittävin kokonaisuus on sote-uudistus, muita mm. digitalisaation hyödyntäminen.
Kasvupanostukset
Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistetään muutosohjelma. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan yhteensä kertaluontoisesti 1,6 mrd.
1. Korjausvelkaa vähennetään panostamalla liikenneverkkoon 600 miljoonaa. Muiden kärkihankkeiden panostuksista päätetään myöhemmin. Panostukset rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla.
2. Korkeakouluja ja eri tarkoituksiin perustettuja rahastoja pääomitetaan. Pääomitus rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä.
Hallituksen verolinjaukset
Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kokonaisveroaste ei nouse. Työn verotus keveneee. Kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Yrittämisen verotus kevenee ja yhteisövero pidetään kilpailukykyisenä.
Työtulot
1. Täydet inflaatiotarkastukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin joka vuosi. Koskee kaikkia tuloja, myös eläketuloa.
2. 450 miljoonan euron kevennys työtulovähennykseen pieni- ja keskituloisille palkkatulosta. Purkaa kannustinloukkuja ja lisää työnteon kannattavuutta.
3. Työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin palkkaratkaisuihin kannustamiseksi hallitus keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa.
4. Kotitalousvähennystä parannetaan korvausprosenttia korottamalla ja laajentamalla vähennystä ikääntyvien hoitopalveluihin.
5. Yliopistoille ja korkeakouluille tehtävät lahjoitukset voi vähentää verotuksesta.
Yrittäjyys
Kokoomuksen yrittäjäkiertueelta kerätyistä verotavoitteista toteutuu itseasiassa kaikki 🙂
1. Maksuperusteinen alv toteutetaan.
2. Tulolähdejakoa puretaan yrittäjän eduksi.
3. Pienyrittäjän toimeentuloa parannetaan ottamalla käyttöön yrittäjävähennys.
4. Sukupolvenvaihdoksia helpotetaan perintöveroa keventämällä.
5. Ansiotuloverotusta kevennetään.
6. Yritysten investointivaraus selvitetään.
7. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään.
8. Viime vaalikaudella nostettiin arvonlisäverotuksen alarajaa sekä lyhennettiin laskujen maksuaikoja.
Ympäristöfiksu verouudistus
1. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ohjataan pois tuontikivihiilestä CO2-verotusta kiristämällä.
2. Lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään. Samalla edistetään kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä.
3. Jäteveroja korotetaan kiertotalouden edistämiseksi.
4. Autoverotusta kevennetään vähäpäästöisyyteen kannustaen.
KOULUTUS JA OSAAMINEN
Hallituskauden tavoitteina on modernisoida oppimisympäristöjä ja hyödyntää digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt, ja koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
1. Perusopetukseen tehdään digiloikka ja otetaan käyttöön uudet oppimisympäristöt peruskoulun modernisoimiseksi.
2. Käynnistetään opettajakoulutuksen kehittämisohjelma, jotta opettajilla on valmiuksia hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja – materiaaleja.
3. Perusopetukseen lisätään tunti liikuntaa päivässä. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti
4. Uudistetaan korkeakouluja tavoitteena kaupallistaa tutkimustulokset paremmin, lisätä vaikuttavuutta ja parantaa yhteistyötä, profilointia ja selkeyttää työnjakoa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.
5. Tehdään reformi ammatilliseen koulutukseen. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen uudistus, jolla pyritään vähentämään päällekkäisyyksiä ja uudistamaan koulutusta, rakennetta ja rahoitusta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillisia tutkintoja ei lyhennetä kahteen vuoteen, vaan toisella asteella kaikille nuorille jatko-opintokelpoisuus korkea-asteen opintoihin.
TYÖLLISYYS, KASVU JA KILPAILUKYKY
Tulevaisuuden Suomessa työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa. Suomi on kilpailukykyinen maa, jossa yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa.
Hallitus tukee yrittäjyyttä
1. Teollisuuden kustannuksia ei lisätä hallituksen toimesta.
2. Markkinoiden toimintaa ja vapaata kilpailua edistetään, kauppojen aukioloja vapautetaan
3. Sääntelyä puretaan: Isojen teollisten hankkeiden osalta otetaan. käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn
4. Yritysten kasvurahoitukseen satsataan ja vientirahoituksen taso taataan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle.
5. Hallitus toteuttaa pk-yritysten työllistämiskynnystä madaltavia ja kasvuhalukkuutta parantavia uudistuksia. Koeaikaa pidennetään, alle vuoden määräaikainen työsuhde mahdollistetaan ilman eri perustetta ja takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa joustavoitetaan.
6. Hallitus asettaa selvitysmiehen laatimaan ehdotuksen 15.10.2015 mennessä paikallisen sopimisen kehittämisestä kaikissa yrityksissä ja laatii tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Työnteko on aina joutenoloa kannattavampaa
1. Nopeammin töihin: työttömyysturvaa uudistetaan tukemaan nopeampaa työllistymistä ja tekemällä työnhausta houkuttelevampaa. Uudistus sisältää työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin.
2. Työn vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa: hallitus luo osallistavan sosiaaliturvamallin, jonka tavoitteena on palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä irtisanotun työntekijän parempi tukeminen heti työttömyyden kohdatessa. Muutosturvaa kehitetään.
3. Työnteko laitetaan aina etusijalle: Hallitus arvioi kriittisesti kaikkia sellaisia tukijärjestelmiä, jotka ohjaavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta. Vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja tiukennetaan muuttamalla se syyperusteiseksi ja/tai muuttamalla työhistoriaehtoa.
Nopeammin takaisin töihin: paremmat työvoimapalvelut ja muutosturvaa työntekijälle
1. Työvoimahallinnon palveluihin tehdään iso rakenteellinen remontti: tavoitteena on työllistyminen nykyistä nopeammin passivoivia toimia purkamalla ja aktivoivia toimia lisäämällä. Toimenpiteistä kieltäytyminen sanktioidaan nykyistä johdonmukaisemmin ja tehokkaammin.
2. Kaikkein vaikeimmin työllistyvien osalta selvitetään mahdollisuus siirtyä Tanskan malliin, eli työvoimahallinnon siirto kunnille resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta.
3. Helpoimmin työllistyvien osalta hyödynnetään nykyistä laajemmin yksityisiä työnvälityspalveluita.
PUHTAAT RATKAISUT JA BIOTALOUS
Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
1. Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.
2. Suomi saavuttaa 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa korvataan puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.
3. Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.
4. Kannustetaan tuontiöljyn korvaamista lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä
1. Metsätilakokoa kasvatetaan edistämällä sukupolvenvaihdoksia tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito.
Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
1. Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun
1. Maatalouden kannattavuutta parannetaan ja maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kautta.
Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin
1. Turvataan luonnonsuojelun taso ja lisätään luonnonsuojelutoimien hyväksyttävyyttä jatkamalla metsien ja soiden suojelua vapaaehtoisin keinoin.
2. Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA
1. Otamme huomioon, että Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena.
2. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa entisestään:
· Aktiivinen ulkopolitiikkaa (transatlanttinen yhteistyö korostuu)
· Tiivis kansainvälinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä vahva puolustuskyky
· Määrätietoisuus taloudellisissa ulkosuhteissa (etenkin pk-yritysten kansainvälistyminen ja investointien houkutteleminen).
3. Suomi edistää kaikessa toiminnassaan vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
4. Suomi kantaa globaalia vastuuta (kehy ja kriisinhallinta)
5. Syvennämme puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.
6. Venäjä on Suomen merkittävä naapuri mutta Suomi noudattaa EU:n Venäjä-linjauksia. EU:n ja Venäjän yhteistyön paraneminen olisi koko Euroopan etu mutta sen tulee perustua kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen.
7. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja arvio mahdollisen jäsenyyden vaikutukset ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.
8. Kehityspolitiikassa korostuu kestävä kehitys (ilmastonmuutos), rauhanrakentaminen, naisten ja tyttöjen asema sekä kehitysmaiden yritystoiminta.
9. UM:n voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa.
MAAHANMUUTTO
1. Suhtaudutaan myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, saatavuusharkintaa lievennetään erityisosaajien osalta. Lisäksi helpotetaan alueellisiin ja alakohtaisiin työvoimakapeikkoihin vastaamista.
2. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien integrointia edistetään. Erityisesti huomioidaan syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat naiset. Vahvistetaan yhteyksiä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
3. EU/ ETA – alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Valmistuneita kannustetaan jäämään töihin Suomeen verovähennysoikeudella.
4. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin nykytasolla ja täten Suomi kantaa vastuutaan EU:n taakanjaosta Välimeren yli tulevien turvapaikanhakijoiden osalta. Perheenyhdistämisen kriteereitä arvioidaan EU direktiivin puitteiden mukaisesti.
5. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yhteiskunnalle vaarallisten henkilöiden poistamista maasta tehostetaan, terrorijärjestön toimintaan liittyminen kriisimaissa kriminalisoidaan.
EU
1. EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön.
2. Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa.
3. Suomi kunnioittaa yhteisiä sääntöjä ja odottaa muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin.
4. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä.
5. Suomen EU-politiikan painopiste on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät rakenneuudistukset sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tässä olennaisia.
6. Ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus on unionin peruskivi. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite.
7. EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Suomi kannattaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. EU:n ulkopoliittinen yhtenäisyys on keskeistä sen kansainvälisen vaikutusvallan kannalta.
NORMIENPURKU JA DIGITALISAATIO
1. Turhaa sääntelyä puretaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. Muun muassa yritystoimintaa ja tervettä kilpailua haittaavat säännökset perataan. Myös lupa- ja valitusprosesseja sujuvoitetaan.
2. Tavoitellaan innovatiivisten hankintojen osuudeksi viittä prosenttia kaikista julkisista hankinnoista. Tällä luodaan merkittävästi kasvupohjaa aivan uudentyyppiselle palveluliiketoiminnalle.
3. Julkiset palvelut digitalisoidaan. Julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran. Myös kansalaisten oikeutta päättää itseään koskevien tietojen käyttämisestä vahvistetaan.
SISÄINEN TURVALLISUUS JA OIKEUDENHOITO
Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa.
1. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon alalla aloitetaan merkittävät toimintatavalliset uudistukset. Hallinnon kiireettömät palvelut tarjotaan ensisijaisesti digitaalisesti, mikä lisää asiakaspalveluiden tavoitettavuutta sijainnista tai kellonajasta riippumatta.
2. Vuoden 2016 aikana laaditaan sisäisen turvallisuuden selonteko. Turvallisuustoiminnan resurssitaso on ollut pitkään vaikea eikä tehtävien määrä sisäisen turvallisuuden sektorilla vastaa resursseja. Selonteossa käydään kattavasti läpi turvallisuuden tila ja tavoitteet, tarkistetaan viranomaisten tehtävät sekä määritellään mittarit tilanteen seurantaan. Työssä huomioidaan, että uusiin uhkakuviin (mukaan lukien tietoverkkorikollisuus) varautuminen kuuluu yhä useamman viranomaisen yhteistyön piiriin.
3. Oikeudenhoidon prosesseja sujuvoitetaan ja nopeutetaan. Vahvistetaan sovittelumenettelyitä ja tuomioistuimien ulkopuolisia riitojenratkaisumenetelmiä, sekä rajoitetaan valituslupia. Tämä edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista.
4. Kriminaalipolitiikan osalta tarkistetaan, että rangaistustaso eri rikoksista vastaa yleistä oikeustajua.
RAKENNEUUDISTUKSET
Sote
Sote-uudistuksessa päätettiin valmistelun askelmerkeistä. Uudistuksella tavoitellaan merkittävää korjausta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Sote-palveluiden tehokkuuden ja laadun mittaamista sekä valinnanvapauden selvittämistä on kirjattu hallitusohjelmaan.
1. Rahoitusratkaisu on vielä auki. Rahoituksen eri vaihtoehdot selvitetään virkamiesten toimesta.
2. Hallintomallin osalta on sovittu, että soten hallintomallia valmistellaan ensisijaisesti uudenlaisen alueellisella itsehallinnon varaan.
3. Uudelle organisaatiolle tulee vaaleilla valittava valtuusto.
4. Alueiden määrää ei ole vielä päätetty. Niitä tulee enintään 19. Aluemäärä on erittäin ratkaiseva uuden organisaation toiminnan tehokkuuden osalta.
5. Soten osalta tehokkuus kasvaa mitä vähemmän alueita on. Kokoomus pitää tärkeänä, että alueita olisi vähemmän kuin 19.
Valtion aluehallinnon uudistaminen
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta tehdään ratkaisuja vasta sote-mallin yksityiskohtien selvittyä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.
Kunnat
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Ensimmäiset konkreettiset esitykset annetaan vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä.
1. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei vaalikauden aikana anneta lainkaan uusia tehtäviä ja velvoitteita.
2. Kuntaliitostilanteissa poistetaan viiden vuoden irtisanomissuoja.
3. Sääntelypolitiikan periaatteet uudistetaan vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä).
4. Hallitus käynnistää vapaakuntakokeilun, jonka tavoitteena on mahdollistaa kunnille palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen nykyistä vapaammin ja laajemmin.
Hallitus edistää uusien palveluinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä toteuttamalla laajasti kokeilutoimintaa mahdollistavan yleislain.
5. Mahdollistetaan palvelualoitteen käyttö määräaikaisena kokeiluna. Käynnistetään palvelusetelin käytön laajentamiseen tähtäävä kokeilu.
6. Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa.
HYVINVOINTI JA TERVEYS
Meidän tavoitteiden mukaisesti hallitusohjelmassa korostuvat kannustavuus, osallistavuus sekä ihmisten mahdollisuus tehdä omia valintojaan elämässä. Julkinen palvelulupaus määritellään ensimmäistä kertaa ja tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi. Vanhuspalveluihin tehdään rakenneuudistus painoittamaan kotiin vietäviä palveluita. Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan merkittävästi kokeilun kautta. Sosiaaliturvaa uudistetaan osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
1. Palvelut uudistetaan asiakaslähtöiseksi. Painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja palveluketjuja yli hallinnonrajojen.
· Määritellään julkinen palvelulupaus ja tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyväksi.
· Laajennetaan palvelusetelijärjestelmää merkittäväksi kokeilujen kautta
2. Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
· johdetaan lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluja hallinnonrajat ylittäen
3. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa
· Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Kehitetään eri asumismuotoja. Omaishoitajan jaksamista tuetaan.
4. Luodaan osatyökykyisille väyliä työhön
· Selkiytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille.
· Poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja.