Marinin hallitus tavoitteleekin tosiasiallisesti laumasuojaa? – Minkä Hetemäen raportin skenaarion hallitus lopulta valitsi?

Blogi, keskiviikkona 06.05.2020

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi tällä viikolla koronakriisin hoidon seuraavista askelistaan. Hallitus otti kantaa mm. koronaviruksen takia asetettujen rajoitustoimien päättymiseen. Pitkien neuvotteluiden jälkeen syntyneen esityksen taustalla oli valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman Exit-työryhmän yli 80-sivuinen raportti.

Hetemäen työryhmä esitteli raportissa neljä erilaista epidemiologista skenaariota koronaviruksesta ja epidemian leviämisestä. Näiden kaikkien taustalla oli jonkinlaiset arviot siitä miten rajoitteiden purkaminen vaikuttaisi korona leviämiseen eli ns. RO eli tartuttavuuslukuun. Tartuttavuusluvulla eli R0-luvulla kuvataan siis sitä, kuinka monelle ihmiselle koronaan sairastunut tartuttaa viruksen. Tartuntaluvun luonnollisena tasona pidetään raportissa lukua 2,4 (tartuttavuusluku siis ilman mitään toimia) ja tällä hetkellä maassamme tartuttavuusluku on 0,8. 4-5 kuukauden skenaarioissa lähdettiin liikkeelle siitä, että tehohoidon tarve olisi 12 vuorokautta.

Skenaario 1: Tartuttavuusluku noin 1,2. Tilanne, jos rajoitustoimia höllennettäisiin vain vähän. Epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa, mutta rajoituksia pitäisi pitää voimassa ainakin ainakin vuosi tai pidempään. Riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia olisi jatkettava vielä tätäkin pidempään, sillä noin 85 prosenttia väestöstä säilyisi alttiina virustartunnalle. Uuden voimakkaan epidemia-aallon todennäköisyys olisi hyvin suuri.

STT:n uutisessa oli hyvin käyty läpi nämä skenaariot. Tässä ne siitä mukaillen:

Skenaario 2: Tartuttavuusluku 1,6. Jos rajoitteita pidettäisiin voimassa sen verran, että tartuttavuusluku pysyisi 1,6:ssa viisi kuukautta, epidemia kestäisi noin vuoden ja kuukauden. Taudissa nähtäisiin vielä kaksi huippua, joista viimeinen ja eniten tehohoitoa kuormittava tautihuippu osuisi alkuvuoteen 2021.

Skenaario 3: Tartuttavuusluku 1,8. Valmiuslain mukaiset rajoitustoimet lopetettaisiin. Tartuttavuuslukua pidettäisiin aluehallintovirastojen rajoitusmääräyksillä 1,8:ssa neljä kuukautta. Epidemia kestäisi kaikkiaan reilut 10 kuukautta. Tilanne vaatisi erittäin tarkkaa seuraamista, ettei tehohoito kuormitu liikaa. Tautihuippu nähtäisiin syksyllä.

Skenaario 4: Tartuttavuusluku 2,4 toteutuisi siis tilanteessa, kun kaikki rajoitukset purettaisiin touko-kesäkuun vaihteessa. Tämä saisi aikaan sen koronatartuntojen määrä lähtisi voimakkaaseen kasvuun. Arvioiden mukaan tehohoitoon voisi joutua tautihuipun aikana loppukesästä–alkusyksystä liki tuhat ihmistä. Tehohoitokapasiteetti olisi äärimmillään ja ei todennäköisesti riittäisi.

Ja näiden neljän vaihtoehdon lisäksi jos rajoituksia purettaisiin vielä hitaammin niin epidemian huippu siirtyisi kohti syksyä.

Mutta minkä näistä neljästä skenaariosta Marinin hallitus valitsi tiekartakseen? Se ei ole selvinnyt. Kysymys kuuluu mihin R0-lukuun hallitus tähtää ja toimensa perustaa? Tavoite ei siis enää olekaan tartuttavuusluvun pitäminen alle yhdessä? Tukahduttamisstrategiasta ollaan siis Suomessa luovuttu?

Selvää on se, että hallituksen tavoitteena näyttäisi olevan strategiassa esitelty koronaviruksen hallittu muttei liian voimakas hidastaminen. Lainaus menee tarkasti näin: ”Epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei siksi ole Suomelle realistinen vaihtoehto. Hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta, on strateginen tavoite, jonka avulla lopulta voidaan kaikista rajoituksista luopua ilman suurta uuden epidemia-aallon riskiä. Vaikka infektio ei antaisi elinikäistä suojaa uudelleentartunnalta, on todennäköistä, että ainakin väliaikainen suoja syntyy ja suojaa pidemmällä ajalla ainakin vakavilta taudinkuvilta”

Mutta mitä Hetemäen raportissa trakoitetaan sillä, että epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei ollisi Suomelle realistinen vaihtoehto? Tämä taasen tarkoittanee siis ns. laumasuojaan vaikka raportissa ei suoranaisesti laumasuoja-termiä käytetäkään. Kysymys kuuluukin, että luopuiko Marinin hallitus siis mm. Saksan tavoittelemasta R0-luvun pitämisestä alle 1:ssä?

Perustuslakiasiantuntija, professori Martin Scheinin totesikin twitterissä, että ”Hetemäen ryhmän raportti on suuri pettymys. Oikeus elämään ja muut ihmisoikeudet ovat nyt vaarassa. Laumasuojaa ei edes mainita, mutta se esitetään olettamuksena, jonka varaan strategia rakennetaan”

Hetemäen raportin ehdottama ja Marinin hallituksen valitsema strategia näyttäisi olevan kuitenkin  laumaimmuniteettiin pyrkiminen?

Kello 22.56 ja juuri töistä kotiin. Eduskunnassa tänään illalla vielä keskustelussa mm. Senaatti-kiinteistöjen muuttaminen Senaatti-konserniksi. Puolustusvoimien kiinteistöt ollaan erottamassa omaksi Senaatin tytäryhtiöksi. Esitys on huono eikä tosiasiallisesti tule ratkaisemaan kiinteistömenojen ongelmaa. Nythän pitkään tilanne on ollut käytännössä se, että ”miekat on jouduttu sulattamaan taloiksi” eli materiaalihankinnoista tinkimään, kun kiinteistöjen kustannukset Senaatin johdolla ovat nousseet huikeasti. Me kokoomuksessa emme tällaista käytännössä silmänkääntötemppua ole hyväksymässä vaan meistä Puolustusvoimien kiinteistöt tulee irrottaa tosiasiallisesti Senaatin ikeestä ja siirtää omana osana PV:n itsensä hallintaan. Tähän siis palaamme vielä.

Keskustelussa myös valmiuslakien jatko. Itse ihmettelen sitä, jos perustuslakivaliokunta tulee tämän jatkon vain ns. varmuuden vuoksi -tehtynä hyväksymään. Minusta nyt voitaisiin hyvin edetä tartuntatautilain sallimin toimin ja jos tilanne sitten uudelleen pahenisi niin valmiuslait saataisiin kyllä päivissä jälleen käyttöön. Itse en usko, että lain vaatimukset tällä hetkelle jatkamiselle täyttyisivät. Ja kysyin myös sitä, että miten esimerkiksi välttämättömyyden vaade täyttyy vaikkapa sen osalta, että kotikunnassani Lopella pitää pienet lounaskahvilat ja huoltoasemien baarit pitää suljettuina vaikka kunnassa ei ole ollut ainakaan neljää koronatartuntaa enempää. Itse tiedän koko keväältä yhden. Ja näitä vastaavia kuntia ja maakuntia on monia ja on mahdoton ymmärtää, että sama hallitus, joka juuri sanoi, että laki ja juridiikka edellytti avaamaan koulut voi nyt samassa tilanteessa todeta, että laki ja juridiikka edellyttäisi pitämään kaikki pienetkin lounaspaikat ja kahvilat kiinni myös käytännössä tartuntavapailla alueilla mitä tällä hetkellä isolta osin Suomi on. Nyt riittäisi näiden toimien kohdentaminen vain pk-seudulle ja isompiin kaupunkeihin ja niissäkin vain yökerhoihin, karaokebaareihin ja olutravintoloihin. Muuten voisi hyvin jo höllätä kohtuuttoman tiukkaa ravintoloiden sulkuvelvoitetta.

Illalla Marin hallitus sai viikkojen väännön jälkeen lopulta sovun ravintola-alan erillistuesta. Se on kyllä kuin blokkarin märkärätti ravintoloiden ja kahviloiden kasvoille. Kokonaissumma on 120 miljoonaa eli vain noin 1/3 tarvittavasta tuesta ja tuki vielä taas niin hidas ja monimutkainen, että arvioiden mukaan tällä mallillalla MaRa-alalta menetetään jopa 30-40 000 työpaikkaa. Tuki ei siis ole riittävä eikä kohdennu oikein ja jopa vääristää kilpailuakin. Aivan hullua myös se, että tukea ei voi saada jos on saanut surullisen kuuluisaa Business Finlandin kehittämisrahaa. Eli siis yritys ei voisi siis samaan aikaan uudelleen kehittää toimintaansa, jos se mielii saada perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan sille lupaamaan suoraa koronatukea. Ja myös erikoinen näyttää olevan tuen laskentamalli. Tuki lasketaan alkuvuoden liikevaihdosta. Eli siitä miten paljon ravintolan myynti on laskenut huhtikuussa verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin.  Miettikääpä millainen liikevaihto oli vaikkapa Aurajoen rannan jokiravintolalla tai Helsingin kauppatorin laivalla tammi-helmikuussa? Eipä taida paikat olla auki normaalinakaan aikana ja nyt sitten huhti-toukokuulta ei saisikaan tukea, kun ei kesäterassi- ja laivaravintolalla talvellakaan liikevaihtoa ollut? hmmmm. Miten meni niin kuin omasta mielestä?

Tukea saa enintään 15% myynnin laskusta ja lisäksi tuhat euroa yhtä työntekijää kohti sillä ehdolla, että yritys maksaa kesä-elokuussa työntekijälle palkkaa vähintään 2  500 euroa. Palaan tähän vielä.

Nyt pakko kiittää tästä päivästä. Ympäri kellon mentiin jälleen ja samanlaista pukkaa myös huomiselle torstaille.

 

Kommentit