Maatalousministerille kummipoika Lopelta – Petteri-sonni on kaima, mutta myös orpo.

Blogi, tiistaina 04.11.2014

Tässä hän nyt sitten on. Maatalousministeri Petteri Orpon kaima Petteri-Sonni. Ja muuten orpo hänkin. Petteri siis totta kai tuo pieni ja sininen. Näiden kuvien myötä syntymäpäiväonnea Petterille ja mennään joku päivä katsomaan kaimaa ja Pelto-Seppälän tilaa ja uutta tilakauppaa.

Petteri siis kasvaa Lopen Hunsalassa Pelto-Seppälän tilalla. Kävimme naapurimaitotilalla Portaankorvassa ministeri Petteri Orpon kanssa vierailulla syksyllä ja katselimme näitä Seppälän kavereita siitä Hunsalan niityllä. Tiina Seppälä kanssa syntyi sitten idea, että kun heille syntyy oikein kunnon sonni ja komia niin nimetään se sitten Petteriksi. Nyt on sitten ministerilläkin oma kummipoika. Petteri-pojan emä on Pelto-Seppälän tilan risteytyskarjaa, Charolaista. Isä oli puhdasrotuinen Aberdeen Agnus. Nyt nyt siis Petteri jo orpo.

Pelto-Seppälän tilalle avattiin viime perjantaina myös kivijalkakauppa eli maatilapuoti. Tilan kaupasta saa nyt tuoretta lihaa ja vähän erikoisempiakin paloja. Osalle varmasti Bavette esimerkiksi aivan uusi tuttavuus naudasta. Stockmanniltakin sitä saa vain kuulemma harvoin, mutta Lopen Hunsalan putiikista aina. Lisää tilan lihakaupasta :https://www.facebook.com/peltoseppalantila?ref=br_rs. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa ja tekemässä ostoksiakin.

Hyvää Suomesta siis tänäänkin.

Kello 20.38 ja kotona.

Päivä sai itseasiassa aika erikoisen lopun kun hetki sitten sain viestin MTK:n kummitilaltani Portaankorvasta, että kummilehmäni Huippu menehtyi illalla. Huipulta oli revennyt hetki sitten iso verisuoni mahan alta eli utareen pohjasta. Sen jälkeen lehmä lypsi pelkkää verta, utare turposi jne. Tilalta viestitettiin, että hyvällä hoidolla ja huolenpidolla Huippu siitä ihmeen hyvin toipui ja alkoi jo maitoa tulla kivasti. Mutta perään tuli sitten kova utaretulehdus. Sitä hoidettiin useampi viikko ja eilen vielä viestittelimme tilan emännän Liisa Salmelan kanssa, että tilanne oli vakaampi. Sovimme, että ehdin kummilehmää vielä katsomaankin, mutta enpä ehtinytkään. Juuri hetki sitten sain viestin, että Huippu siirtyi nyt vihreämmille niityille.

Huippu siis nyt enää muistiossa. Se minut maidon ihmeelliseen maailmaan johdatti. Hieno kummilehmäni nukkui nyt pois. Liian varhain hieno Valiolehmä lähti. Portaankorvan Maitotilallekin iso menetys. Tekivät Liisa ja Pekka kaikkensa pelastaakseen Huipun ja enemmänkin, mutta nyt näin.

Huipun jälkeläisistä kesäkuussa syntynyt LumiHuippu on onneksi olemassa ja Jeeveli tytär on jo lypsyssäkin. Tällaista se maatilan arki joskus on. Yllätyksiä ja isoja menetyksiäkin. Ja aina kovaa työtä. Arvostan todella paljon Salmeloiden tapaa tehdä ja pitää huolta eläimistään ja tuottaa meille sitä parasta Valio Maitoa. Mutta joskus ei paraskaan hoito isoa eläintä pelasta.

Eli näin päivä jonka avasin iloiselle uutisella maatalousministerin kaimalla päättyi minun oman kummilehmäni lähtöön.

Tänään eduskunnassa aamusta ensin mielenkiintoinen ympäristövaliokunnan seminaari. Päivällä sitten yksi tapaaminen ja hieman enemmän aikaa muillekin töille. Ulkoasiainvaliokunnalla ei nimittäin tällä viikolla lainkaan kokouksia kun delegaatiomme Timo Soinin johdolla Yhdysvaltojen vierailulla. Itse en matkaan tällä kertaa lähtenyt kun ensi viikko menee Nepalissa ja näin hieman tyhjää päivisin. Se sopii sillä isoja töitä tässä valmistelussa vielä loppuvuonna ja ne saatava nyt valmiiksi.

Eduskunnan istunnossa sitten käsittelyssä tänään mm. tämän vuoden kolmas lisätalousarvio ja sen jälkeen sitten vielä illaksi Lopelle ja Lopen Kokoomuksen syyskokoukseen. Tänään pidimme kokouksen seurakunnan Läyliäisten Keitaan toimipisteessä ja hieman seurakuntavaalien tunnelmissa. Itse kokouksessa sain kunnian jatkaa ensi vuonnakin kotiyhdistyksemme puheenjohtajana. Lopen Kokoomus on minulle se tärkein ja hienoa saada tehdä hyvän porukan kanssa töitä siinä ja sen kautta koko Lopen hyväksi ja itse myös valtakunnan politiikan kautta myös koko maankin hyväksi. Ilman Lopen Kokoomusta ja sieltä nuorena poikana saamaani oppia ja vastuuta ja kokemusta en ikinä olisi eduskuntaan päässyt enkä moneen muuhunkaan. Kiitollisena siis niitä vuosia Raimo Rajaojan, Elina Kuosmasen, Yrjö Kassarin, Hannele Yrjö-Koskisen ja Karl Ehderin ja Erkki Kesäjärven opissa muistelen. Ja sen jälkeen pian jo 20 vuotta olen saanut olla valtuustossa Lopella ja monessa muussa.

Lopen Kokoomus päätti myös tukea minua eduskuntaan ensi vuodenkin vaaleissa ja hieman suunnitelmia myös tulevaa kampanjaakin varten tänään ideoimme. Hieno porukka tänäänkin tässä yhdistyksessä mukana ja koko ajan mukaan myös uusia. Se on se paras kiitos tehdystä työstä.

Mutta nyt ajattelin lukea hieman tulevan Nepalin matkan taustamuistioita läpi ja sitten A-Studio ja nukkumaan. Huomenna jatketaan.

Kommentit