Maatalous ja suomalainen ruuantuotanto historiallisen pahassa kriisissä – Hallituksen keskustan johdolla ohjaa maatalouden lisätukia osmankäämin ja karpaloiden istuttamiseen
Tänään eduskunnassa oli aamulla ensin mielenkiintoinen puolustusvaliokunnan kokous. Meillä nyt työalla mm. lainmuutos sen mahdollistamiseksi, että puolustusvoimien aseita saataisiin esittämällämme tavalla vapaaehtoisen maanpuolustustyön MPK:n koulutuskäyttöön. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että laki saataisiin voimaan vielä kesäkuun aikana ja näin PV:n aseet reserviläisten koulutuskäyttöön jo kesällä. Jos lain valmistuminen myöhästyisi, niin sitten koulutusmäärät jäisivät jopa viidenneksen suunniteltua pienemmäksi ja ampumakoulutuksessa leikkaus tietysti vieläkin suurempi. Mutta parhaamme teemme, että laki saataisiin voimaan kesäkuun aikana.
Toisena puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esitteli puolustusvoimien tulevaa harjoitustoimintaa ja myös tällä saralla nyt isoja juttuja tulossa ja myös Nato-kumppanimaamme lisäävät näkyvyyttä ja harjoittelua maassamme nyt Nato-prosessin aikana. Hyvältä näyttää tämäkin kokonaisuus ja Nato-prosessi etenee vaikkakin nyt pienin sivuaskelin Turkin pelaamisen takia. Mutta olen vakuuttunut, että jäsenyytemme hyväksytään ja ehkä joku muu sitten lähtee Natosta. Saa nähdä, mitä tapahtuu.
Eduskunnan täysistunnossa oli sitten esillä hallituksen lisätalousarvio tälle vuodelle. Puheenvuoroni aluksi annoin kiitoksia maamme hallitukselle ja puolustusministeri Antti Kaikkosen johdolla tehdylle työlle turvallisuutemme vahvistamiseksi. Maamme turvallisuuden takaaminen on nimittäin valtion tärkein tehtävä. Kokoomus on antanut tuen ja ollut jopa aloitteellinen toimissa turvallisuutemme ja uskottavan maanpuolustuksen resurssien vahvistamiseksi. Ja kokoomus kannattaa myös apua ja tukea Ukrainalle. Tätä tulee jatkaa ja muistaa puolustusmateriaalin rinnalla myös humanitäärisen avun osuus.
Mutta valitettavasti tämän jälkeen ei paljon lisätalousarviossa kiiteltävää ollut. On huolestuttavaa, että julkisuudessa nämä kriisit ovat jättäneet varjoonsa vasemmistohallituksen ja keskustan talouspolitiikka — tai sen puuttumisen. Etlan Aki Kangasharju, Tero Kuusi ja Markku Lehmus kirjoittivatkin hetki sitten: ”Akuutti kriisinhoito peittää alleen Marinin hallituksen muun menolinjan löperyyden. Koronakriisin hoidon ja turvallisuustilanteeseen vastaamisen lisäksi hallitus tulee lisänneeksi kaudellaan julkista velkaa vähintään kestävyysvajeen verran. Hallitus on lisännyt hallituskauden aikana 
aktiivisin toimin julkisen talouden velkaantumista korona- ja turvallisuustoimien lisäksi” — siis lisäksi — ”yhteensä 11 miljardilla eurolla. Tätä politiikkaa ei voi pitää vastuullisena ottaen huomioon vanhat ongelmat, onhan ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje arvioitu julkisen talouden suunnitelmassa 7 miljardin euron suuruiseksi.”
Toivonkin, että jokainen päättäjä lukee tuon Etlan antaman lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Sen pitäisi viimeistään avata silmät ja herättää kaikki tähän vakavaan tilanteeseen.
Marinin hallitus käyttää Annika Saarikon (kesk) johdolla kyllä ahkerasti ns. talouden poikkeuslauseketta. Poikkeuslauseke on kuitenkin tarpeettoman väljästi määritelty – todennäköisesti juuri hallituksen itse näin tahtoen. Turvallisuuteen liittyvien menojen lisäämistä ei tietenkään tule budjettitekniikalla estää, kuitenkin oikeutus budjettikehysten rikkomiselle turvallisuustilanteen vuoksi perustuu siihen, että poikkeusten pitää olla tarkkaan määriteltyjä. Mutta nyt nykyinen hallitus on esimerkiksi koko varautumisen ministerityöryhmän päättämän noin 840 miljoonaa euroa päättänyt ns. kehysten ulkopuolelta. Se sisältää muun muassa tukia osmankäämin ja karpalon istuttamiseen. Kyllä, osmankäämin ja karpalon istuttamiseen. Samaan aikaan, kun kotimainen maatalous ja ruuantuotanto siis tarvitsisi nämä kaikki tukieurot viljanviljelyyn, lihantuotantoon ja muuhun ruuantuotantoon, niin Marinin hallitus ohjaa maatalouden tukia lisää osmankäämin ja karpalon istuttamiseen? Totta se on, vaikka en itsekään ainakaan haluaisi uskoa.
Eli nyt tosi asiallisesti Marinin hallitus on laiminlyönyt talouden. Talouden kestävyys on osa kriisinsietokykyä ja eivät nämä kriisit valitettavasti jää historian viimeisiksi, ja tämän hallituksen jäljiltä maamme on heikommassa asemassa kohdatakseen tulevia. Taloudellisesti heikompana joudumme tulevaisuudessa helpommin polvillemme. Saarikkoa ei tullakaan historiassa muistamaan vahvana valtiovarainministerinä, joka olisi laittanut maan asioita kuntoon. Sen työn hän nyt hallituksen kanssa jättää tuleville päättäjille. Velkahallituksen perintö on synkkä ja lapsillemme ja lapsenlapsillemme kallis.
Iltalehden Mika Koskinen muistutti helmikuulla, että ”tarjolla oleva halpa lainaraha ja kyvyttömyys tehdä valintoja sekä poliittisesti vaikeita päätöksiä on huono yhdistelmä. Se johtaa yleensä politiikkaan, jossa uusia menoja lisätään surutta vanhojen päälle eikä mistään olla valmiita luopumaan. Mikä pahinta, lainaraha on mitä tehokkain kannustin jättää yhteiskunnan ja talouden rakenteet uudistamatta. Koronaepidemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat turvallisuusmenot ovat tietenkin perusteltuja. Kaikki menolisäykset eivät kuitenkaan liity koronaan tai sotaan. Menoja on lisätty kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa hallituskauden aikana”.
Seuraavien hallitusten tärkein tehtävä on laittaa Suomen talous kuntoon — tekemättömiä uudistuksia jääkin iso liuta. Ja nyt nämä korot nousevat: vuodenvaihteessa valtiolainan korot olivat vielä nollassa, nyt ollaan puolessatoista prosentissa. Tämä korkotason nousu on merkittävä budjettiriski. Varovasti arvioiden maatamme uhkaa suuri korkolasku, nyt jo noin 760 miljoonaa euroa lisää ennen arvioidun päälle. Velkarahalle on tullut nyt taas hinta. Pahimmillaan korkomenot karkaavat käsistä lähivuosina. Tekemättä ei voi jättää.
Mitä sitten pitäisi tehdä. Ensiksikin työllisyysaste pitää saada Suomessa pohjoismaiselle noin 80 prosentin tasolle. Kokoomus on esitellyt tähän lukuisia toimia. Ne ovat vapaasti käytettävissä.
Työn ja yrittämisen verotusta pitää edelleen keventää. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä tulee veronkevennysten lisäksi sujuvoittaa, byrokratiaa purkaa. Tällä hetkellä meillä nimittäin poikkeuksellisen kireä verotus syö kasvua ja lannistaa suomalaisia. Tarvitaan kannustavampaa sosiaaliturvaa, tarvitaan parempaa tuottavuutta myös julkiselle sektorille. Ratkaisuja on siis kyllä olemassa, jos vain on halua laittaa asioita kuntoon.
Ja ei nykyisen hallituksen ongelma ole priorisoinnissa vaan, siinä, että hallituksella on puuttunut priorisointi kokonaan. Kaikki ongelmat, maamme ja myös hallituksen sisäiset kiistat, on ratkaistu kerta toisensa jälkeen lisävelalla. Velanoton nykyhallitus osannut, mutta siitä ei kiitosta tule tulevilta sukupolvilta. Se on itse asiassa kaikista helpointa politiikkaa. Se on valtaosan poliitikkojen ydinosaamista, kakun jakaminen. Nyt tarvitaan siis kriisinkestävää taloudenhoitoa. Terve talous on edellytys sille, että selviämme myös tulevista haasteista.
Ja arvovalinnoista voisi esille nostan yhden. Yhteen ei tältä vasemmistohallitukselta kuitenkaan löydy rahaa. Se on nuorten ja lasten mielenterveys. Terapiatakuu oli ainoa, mistä vasemmistohallitus päätti säästää, mutta se säästö on järjetön ja sydämetön.
Tekemistä siis riittää ja maamme taloustilanne pahenee päivä päivältä. Mutta periksi emme aio antaa vaan tulemme tekemään kaikkemme, että vastuullinen taloudenpito vielä voittaa ja maastamme pidetään hyvää huolta.
Nyt kotia kohden.