Maamme teiden korjausvelan umpeen kurominen lähti liikkeelle viime vaalikaudella. Teiden korjausvelka oli kasvanut pitkään ja erityisesti alempi tieverkko – maakunnissa ja maaseudulla – alkoi olla luvattoman huonossa kunnossa. Halusimme silloin, että yhteisestä kansallisomaisuudestamme pidetään parempaa huolta ja ryhdyimme korjausvelkaa taittamaan.
Eduskuntapuolueet sopivat myöhemmin vielä yhdessä, että tätä työtä on syytä jatkaa myös nykyisellä eduskuntakaudella ja selvältä näytti, että tehtävää jäisi pian alkavallekin vaalikaudelle. Korjausvelka pienenikin määrätietoisesti, kunnes 2021 pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella SDP:n ja keskustan päätöksin asfaltointimäärä laski aiemmasta 4000 km 2500 km ja se tarkoitti, että korjausvelka kääntyi uudelleen kasvuun.
Viime vuonna uutta asfalttia vedettiin enää vain 2 300 km, vaikka Väyläviraston mukaan maamme teitä pitäisi päällystää vuosittain vähintään 4 000 kilometriä, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Tänä vuonna määrärahat riittävät enää noin 1700-1800 kilometrin asfaltointiin eli heikkokuntoisten tieosuuksien määrä kasvaa entisestään. Huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna jopa tuhannella kilometrillä yli 9000 kilometriin. Korjausvelka nousee siis ennätyssuureksi.
Kohonneiden kustannusten aikana määrärahat ovat siis jääneet auttamattomasti jälkeen ja kun liikennehankkeiden määrärahoja vielä Marinin hallitus SDP:n ja keskustan johdolla päätti leikata tälle vuodelle lähes 200 miljoonalla eurolla niin yhtälö liikenteen puolella on katastrofaalinen.
Hyvin alkanut työ korjausvelan umpeenkuromiseksi on siis valumassa hukkaan. Kehitys täytyy jälleen kääntää. Maamme teistä on pidettävä parempaa huolta.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)
Liikennejaoston jäsen
…
Kolumni Kotiseutulainen -lehteen Lounais-Hämeeseen 3/2023